Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset jotka ei pysty asioita kertoessaan pitäytymään oleellisessa. Onko toi joku neuropsykiatrinen häiriö?
23.07.2023 |
Mulla on kaks tällaista jaarittelijaa elämässäni. En käsitä, miten ihmiselle voi olla täysin mahdotonta kertoa asioita niin että anekdootissa olis joku punainen lanka ja se päättyisi jossain kohtaa. Olen joutunut välillä kysymään ihan suoraan jossain ekan kolmen minuutin jälkeen että anteeks mutta mistä tässä jutussa on kyse kun se vaan jatkuu ja jatkuu eikä edes teema ole selvillä. Toinen takertuu epäoleellisuuksiin jopa sellaisissa kiiretilanteissa joissa todella pitäisi sanoa vain oleellinen eikä mitään muuta. Varmaan hätäkeskukseen kolarista soittaessaankin olisi että "olimme tässä ajelemassa Mikkeliin mökille, tai ei se mökki oikeastaan ihan Mikkelissä ole vaan lähempänä Mäntyharjua, en ole siitä sijainnista ikinä niin välittänyt kun matka on aika pitkä, mutta toisaalta lähempää kotia ei löytynyt oikein mökkitonttia, hirveen pieniä ja sellaisia kiilamaisia vaan, ei kunnolla rantaviivaa, kyllähän kunnon ranta pitää mökillä olla..." Tällaista. Onko ihan vähän ärsyttävää. Olen tullut siihen tulokseen että toi on joku vika päässä.
Kommentit (166)
Kyllä! Esim. Asperger, ADHD. Myös narsisti on tällainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisolla ainakin adhd tekee tuota. Aina kun ollaan menossa johonkin esim tapaamaan lapsen opettajaa, niin muistutan, että ottaa lääkkeet.
-Itse asiassa tällä palstalla päädyin jossain adhd-ketjussa avautumaan tuosta ex-ystävästäni, ja joku kommentoija totesi, ettei ystäväni suurin ongelma ole adhd vaan persoonallisuushäiriö. Se avasi silmäni tuohon ihmiseen ja hänen käytökseensä. Vaikka ystävyyssuhde kariutui, olen hyvin tyytyväinen siihen, että sain jonkunlaisen selityksen tuolle erikoiselle käytökselle.
Siis todellako silmäsi ovat avautuneet ja olet tyytyväisenä hyväksynyt jonkun anonyymin Vauva-palstan kommentoijan antaman diagnoosin ystävästäsi? Eihän tuo kommentoija mitenkään varmasti ollut oikeassa, hän teki diagnoosinsa sinun kertomasi perusteella koskaan edes tapaamatta koko ihmistä. Ja tämmöselle sitten yläpeukkua.
Mun äiti on ikää myöden muuttunut tuollaiseksi. Juttu rönsyää niin ettei mistään pysty keskustelemaan. Kauhukseni huomaan itsessänikin joskus samoja piirteitä. Ajatus pätkii ja punainen lanka katkeaa. Tämä on toisinaan tosi noloa.
Vierailija kirjoitti:
-Itse asiassa tällä palstalla päädyin jossain adhd-ketjussa avautumaan tuosta ex-ystävästäni, ja joku kommentoija totesi, ettei ystäväni suurin ongelma ole adhd vaan persoonallisuushäiriö. Se avasi silmäni tuohon ihmiseen ja hänen käytökseensä. Vaikka ystävyyssuhde kariutui, olen hyvin tyytyväinen siihen, että sain jonkunlaisen selityksen tuolle erikoiselle käytökselle.
Siis todellako silmäsi ovat avautuneet ja olet tyytyväisenä hyväksynyt jonkun anonyymin Vauva-palstan kommentoijan antaman diagnoosin ystävästäsi? Eihän tuo kommentoija mitenkään varmasti ollut oikeassa, hän teki diagnoosinsa sinun kertomasi perusteella koskaan edes tapaamatta koko ihmistä. Ja tämmöselle sitten yläpeukkua.
Ihan todella. Ensimmäisen ja toistaiseksi viimeisen kerran on käynyt näin: että jostain netin random-palstalta olen random-ihmisen kirjoittamisista saanut oivalluksen. Omassa pienessä päässäni olen myös "hyväksynyt" tuon random-diagnoosin, koska asialla ei ole mitään merkitystä kenellekään muulle. Yritän olla varovainen ihminen ja pyrkiä käyttäytymään hyvin elävässä elämässä, ja siitä syystä en todellakaan ole puhunut ystäväni huonosta käytöksestä muille silloin, kun olimme ystäviä (toki jouduin kuuntelemaan muiden ihmettelyjä ko. ihmisen käytöksestä), enkä ole repostellut hänen huonoa käytöstään senkään jälkeen. Sellainen ei ole asiallista, enkä halua ko. ihmiselle millään tavalla vahinkoa. Sen vuoksi tämä anonyymi palsta tarjosi väylän purkaa omia ajatuksia ja tunteitakin, ja uskomatonta kyllä, sain kahdesta ketjusta apua omassa mielessäni pyörineisiin ajatuksiin ja ihmettelyihin. Korostan vielä, että välit olivat ihmiseen katki jo tuossa kohtaa, eikä sillä, että sain itselleni riittävän "selityksen" (onpa se totta tai ei), ole mitään merkitystä käytännön elämässä: en ole enää ko. ihmisen kanssa tekemisissä, enkä repostele tällä palstadiagnoosilla kenellekään oikeassa elämässä. Täällä saatan jossain keskustelussa asiasta mainita, koska ihmisille ei välttämättä tule mieleen (kuten ei vuosikausiin minullekaan), että virallisen nepsydiagnoosin saaneella ihmisellä saattaa olla jotakin muitakin ongelmia, jotka saattavat pahentaa ihmisen toimintaa ihan käytöshäiriöihin asti.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä minullakin rönsyilee. Jos otan alkoholia, en meinaa pysyä asiassa mitenkään, vaan lähden poukkoilemaan moneen suuntaan. Senpä takia koitan välttää alkoholin nauttimista.
Mitään diagnoosia en ole saanut ja tulen hyvin juttuun ihmisten kanssa. Kuivan asiallisesta seurasta en oikein välitä. Kaipa sitä vaistollaan hakeutuu vertaiseensa seuraan.