Lue keskustelun säännöt.
Onko Raamatun kuvaama Jumala mielestäsi hyvä vai paha?
Kommentit (428)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni Raamatun Jumala ei hirveästi eroa esimerkiksi antiikin Kreikan jumalista. Ihan samat inhimilliset piirteet löytyy; julmuutta, mustasukkaisuutta, kostonjanoa, pikkumaisuutta jne. Sitten toki on niitä hyviäkin ominaisuuksia, ihan niin kuin kaikissa meissäkin.
Suurin ero kuitenkin on, että Raamatun Jumalan on elävä ja todellinen jumala, toisin kuin antiikin tarustojen jumalhahmot, mitkä on ihmisten itse keksimiä.
Ei ole. Ihan samaa soopaa kuin horoskoopit ja yksisarviset. Ymmärrätkö edes mitä tarkoitat noilla horinoillasi? Ihan ihmisten keksimä taruolento on se sinunkin jumalasi. Satuilua kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raamatun mukaan "Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen". Tästä olen päätellyt, että Jumalalla on kaikki ne ominaisuudet, mitä ihmisillä on ja voi olla, mutta lisäksi myös jotain sellaista, mitä ihmisillä ei pysty olemaan.
Jokainen ihminen näkee Jumalan erilaisena. Eli uskonnollisesta yhteisöstä "vääräoppisena" pois potkitun näkemys siitä, millainen Jumala on, on tasan yhtä oikea kuin sen uskonnollisen yhteisön johtajien näkemykset.
Jumala ei ole ole osoittanut mitään ominaisuutta mitä ihmisellä ei olisi, mutta sillä on yksi vähemmän. Se ei pysty synnyttämään lasta, siihen se tarvitsee naisen. Joten jumala on jotain naisen alapuolella olevaa. Kyvyttömämpi kuin nainen. Myöskään armosta mitä hän väittää omaavansa, ei ole mitään todisteita. Jopa rukouksessa pyydetään jumalaa olemaan yhtä armollinen kuin ihminen on. Joten aika surkea tyyppi mitä voi olettaa ihmisen keksimältä mielikuvitusolennolta jonka ei haluttu kuitenkaan nousevan tekijöidensä yläpuolelle
Yhtä hyvä kuin mikä tahansa tyranni. Suorastaan esikuva kaiken maailman diktaattoreille jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tarkastelen asiaa tietenkin omasta sekulaarin humanistin näkökulmastani, mutta minulle vastaus on päivänselvä: Raamatun Jumala on läpeensä paha, kieroutunut hirviö.
Minun mielestäni sinulla on täysi oikeus "nähdä" Jumala tuollaisena.
Mitä sinä ajattelet ihmisestä, joka "näkee" Jumalan hyvänä ja armollisena? Onko hän sinun mielestäsi oikeassa vai väärässä? Vai sekä että? Vai onko sillä väliä? Onko hänellä oikeus "nähdä" Jumala erilaisena kuin sinä "näet"?
Minusta sellainen ihminen ei ole lukenut Raamattua ilman sellaista ennakko-oletusta, että Jumala on varmasti hyvä ja oikeassa, ja että milloin Jumalan teot vaikuttavat olevan ristiriidassa ihmisen oman moraalin kanssa niin vika on ihmisessä.
Jokaisella on tietenkin oikeus uskoa mitä vaan. Toki maailma, jossa ihmiset ovat hylänneet uskonnot oikeista syistä (ts. rationaalinen skeptismi + tieteellinen metodi osoittaa uskonnot tiedollisesti epäkelvoiksi, analyyttinen eettinen tarkastelu moraalisesti epäkelvoiksi) on valtavan paljon parempi maailma kuin tämä nykyinen. Mutta ei se oikeutta uskomuksiinsa tietenkään poista.
Jumala on antanut meille vapaan tahdon. Jos ei usko Jumalaan, ateistille käy kuten hän odottaa, hän lakkaa olemasta kuoltuaan, ikuinen kadotus tarkoittaa sitä. Jumalaan uskova saa iankaikkisen elämän, joka on 100x parempaa kuin maan päällä parhaimmillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jumala on antanut meille vapaan tahdon. Jos ei usko Jumalaan, ateistille käy kuten hän odottaa, hän lakkaa olemasta kuoltuaan, ikuinen kadotus tarkoittaa sitä. Jumalaan uskova saa iankaikkisen elämän, joka on 100x parempaa kuin maan päällä parhaimmillaan.
Eli kaikille käy juuri niin kuin he odottavatkin käyvän. Paitsi tietenkin uskovaisille, jos ja kun jumalaa ei olekaan olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tarkastelen asiaa tietenkin omasta sekulaarin humanistin näkökulmastani, mutta minulle vastaus on päivänselvä: Raamatun Jumala on läpeensä paha, kieroutunut hirviö.
Minun mielestäni sinulla on täysi oikeus "nähdä" Jumala tuollaisena.
Mitä sinä ajattelet ihmisestä, joka "näkee" Jumalan hyvänä ja armollisena? Onko hän sinun mielestäsi oikeassa vai väärässä? Vai sekä että? Vai onko sillä väliä? Onko hänellä oikeus "nähdä" Jumala erilaisena kuin sinä "näet"?
Minusta sellainen ihminen ei ole lukenut Raamattua ilman sellaista ennakko-oletusta, että Jumala on varmasti hyvä ja oikeassa, ja että milloin Jumalan teot vaikuttavat olevan ristiriidassa ihmisen oman moraalin kanssa niin vika on ihmisessä.
Jokaisella on tietenkin oikeus uskoa mitä vaan. Toki maailma, jossa ihmiset ovat hylänneet uskonnot oikeista syistä (ts. rationaalinen skeptismi + tieteellinen metodi osoittaa uskonnot tiedollisesti epäkelvoiksi, analyyttinen eettinen tarkastelu moraalisesti epäkelvoiksi) on valtavan paljon parempi maailma kuin tämä nykyinen. Mutta ei se oikeutta uskomuksiinsa tietenkään poista.
Ajatteletko siis, että mitään sellaista ei voi olla olemassa, mitä tiede ei tähän mennessä olisi pystynyt todentamaan olemassa olevaksi?
Jos näin ajattelet, kerro, mistä voit päätellä, että tiede on valmis. Että mitään uutta ei enää löydy. Milloin se tuli valmiiksi?
Autistisena fyysikkona sanon, että jumala tai jumaluus ns. henkiolentona saattaa olla olemassa tai saattaa olla olemattakin. Saadaanko siitä koskaan tieteellisiä todisteita, on asia, johon en ota kantaa. Jumalia merkityksessä 'palvonnan kohde' on paljonkin, erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tarkastelen asiaa tietenkin omasta sekulaarin humanistin näkökulmastani, mutta minulle vastaus on päivänselvä: Raamatun Jumala on läpeensä paha, kieroutunut hirviö.
Minun mielestäni sinulla on täysi oikeus "nähdä" Jumala tuollaisena.
Mitä sinä ajattelet ihmisestä, joka "näkee" Jumalan hyvänä ja armollisena? Onko hän sinun mielestäsi oikeassa vai väärässä? Vai sekä että? Vai onko sillä väliä? Onko hänellä oikeus "nähdä" Jumala erilaisena kuin sinä "näet"?
Minusta sellainen ihminen ei ole lukenut Raamattua ilman sellaista ennakko-oletusta, että Jumala on varmasti hyvä ja oikeassa, ja että milloin Jumalan teot vaikuttavat olevan ristiriidassa ihmisen oman moraalin kanssa niin vika on ihmisessä.
Jokaisella on tietenkin oikeus uskoa mitä vaan. Toki maailma, jossa ihmiset ovat hylänneet uskonnot oikeista syistä (ts. rationaalinen skeptismi + tieteellinen metodi osoittaa uskonnot tiedollisesti epäkelvoiksi, analyyttinen eettinen tarkastelu moraalisesti epäkelvoiksi) on valtavan paljon parempi maailma kuin tämä nykyinen. Mutta ei se oikeutta uskomuksiinsa tietenkään poista.
Ajatteletko siis, että mitään sellaista ei voi olla olemassa, mitä tiede ei tähän mennessä olisi pystynyt todentamaan olemassa olevaksi?
Jos näin ajattelet, kerro, mistä voit päätellä, että tiede on valmis. Että mitään uutta ei enää löydy. Milloin se tuli valmiiksi?
Autistisena fyysikkona sanon, että jumala tai jumaluus ns. henkiolentona saattaa olla olemassa tai saattaa olla olemattakin. Saadaanko siitä koskaan tieteellisiä todisteita, on asia, johon en ota kantaa. Jumalia merkityksessä 'palvonnan kohde' on paljonkin, erilaisia.
En. Mutta ajattelen, että jos ei ole mitään hyvää syytä ajatella, että jotain olisi olemassa niin sellaisen olemassaoloon ei pidä uskoa. Ja uskonnot ovat hyvin todennäköisesti epätosia siksi, että niiden sisältöä ei ole kehitetty minkäänlaisen rationaalisen, järjestelmällisen metodologian ja epistemologian avulla vaan jonkinlaisesta kokoelmasta sekalaisia näkyjä, legendoja ja suullista kansanperinnettä, joiden sisällön todenperäisyyden vahvistaminen on täysin meidän ulottumattomissamme. Todennäköisyys sille, että tuollaisella metodologialla päästään kiinni totuuteen on marginaalinen.
Ja tosiaan, hyvinkin monenlaiset asiat ovat mahdollisia ja vielä valtavan paljon useammat periaatteessa mahdollisia. Mutta se, että on periaatteessa mahdollista, että 38. galaksi oikealta pitää sisällään planeetan, jota hallitsee Ixitixtl-niminen hyönteisdiktaattori ei tarkoita sitä, että yhdenkään ihmisen olisi mielekästä uhrata sekuntiakaan kyseisen asian pohdintaan ennen kuin on keinoja oikeasti selvittää, onko asia näin vai ei.
Jumala on ainoa, joka voi täyttää sen tyhjän paikan sisälläsi. Hän ainoana voi viedä Sinut syvimmistä tuskistasi iloon, mikä ei ole riippuvainen olosuhteista. Vain Hän voi opettaa, miten työskennellä vainojen alla, vain Hänen Sanassaan on totuus. Jos koet, ettei kukaan voi Sinua auttaa, rukoile ja lue Raamattua. Lue ääneen, jos hätäsi on suuri. Jatka lukemista aina, kun tulee pahoja ajatuksia mieleen, lue myös kun olet hyvällä mielellä. Kiitä kaikesta. Kirjoita rukousvastaukset ylös. Jatka vuosi ja katso huomaatko muutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1 vuoden haaste kirjoitti:
Jumala on ainoa, joka voi täyttää sen tyhjän paikan sisälläsi. Hän ainoana voi viedä Sinut syvimmistä tuskistasi iloon, mikä ei ole riippuvainen olosuhteista. Vain Hän voi opettaa, miten työskennellä vainojen alla, vain Hänen Sanassaan on totuus. Jos koet, ettei kukaan voi Sinua auttaa, rukoile ja lue Raamattua. Lue ääneen, jos hätäsi on suuri. Jatka lukemista aina, kun tulee pahoja ajatuksia mieleen, lue myös kun olet hyvällä mielellä. Kiitä kaikesta. Kirjoita rukousvastaukset ylös. Jatka vuosi ja katso huomaatko muutosta.
Varmaan kyllä vuoden itsesuggestioprojektilla saa vakuutettua itsensä vaikka siitä, että on erityinen hengellinen Pyhään Suursmurffiin. Itsesuggestio ei ole mikään pilipalijuttu.
Jumalan "hyvyys" ei ole moraalista hyvyyttä vaan viisautta eli ymmärrystä. "Pahuus" on viisauden vastakohta eli ymmärtämättömyyttä.
Hyvän- ja pahantiedonpuu on ymmärretty ja ymmärtämätön tieto.
Synti on ihmisen ymmärtämättömyys eli ihminen ei ymmärrä tietoa (dataa). Ihminen häpeää ymmärtämättömyyttään ja on siksi luonut moraalin eli käyttäytymismallin, suojautuakseen ymmärtämättömyyden seurauksena syntyvältä häpeän tunteelta. Joka ei toimi ihmisen luoman käyttäytymismallin (moraalin) mukaisesti on "paha".
Jumalalla ei ole moraalia, koska Jumala on rakkaus. Rakkaudella ei ole moraalia. Joka väittää, että rakkaudella olisi moraali, ei tunne rakkautta. (1. Kor. 13:1,13) Rakkaus = Täydellinen eli pyhä ymmärrys.
Rakkautta on vain siellä, missä on ymmärrystä (viisautta). Moraali tuomitsee rakkaus ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jumalan "hyvyys" ei ole moraalista hyvyyttä vaan viisautta eli ymmärrystä. "Pahuus" on viisauden vastakohta eli ymmärtämättömyyttä.
Hyvän- ja pahantiedonpuu on ymmärretty ja ymmärtämätön tieto.
Synti on ihmisen ymmärtämättömyys eli ihminen ei ymmärrä tietoa (dataa). Ihminen häpeää ymmärtämättömyyttään ja on siksi luonut moraalin eli käyttäytymismallin, suojautuakseen ymmärtämättömyyden seurauksena syntyvältä häpeän tunteelta. Joka ei toimi ihmisen luoman käyttäytymismallin (moraalin) mukaisesti on "paha".
Jumalalla ei ole moraalia, koska Jumala on rakkaus. Rakkaudella ei ole moraalia. Joka väittää, että rakkaudella olisi moraali, ei tunne rakkautta. (1. Kor. 13:1,13) Rakkaus = Täydellinen eli pyhä ymmärrys.
Rakkautta on vain siellä, missä on ymmärrystä (viisautta). Moraali tuomitsee rakkaus ei.
Hyvää sanasalaattia vailla pienintäkään yhteyttä objektiiviseen todellisuuteen.
Hän loi hyvyydessään mahtavan paratiisin asuttavaksi. Nykyinen maailmamme on varjoa siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se lienee just sellainen kuin miksi noiden tarinoiden kirjoittajat ja tulkitsijat ovat halunneet sen luoda jotta saavat omia päämääriään edistetyksi.
Eli riippuu ihan siitä mitä sillä kuvauksella on haluttu saavuttaa, normaalisti siis määräysvaltaa muiden yli sekä rahaa
Päämäärähän on siis ihmisten sielun pelastaminen ikuiselta kadotukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalan "hyvyys" ei ole moraalista hyvyyttä vaan viisautta eli ymmärrystä. "Pahuus" on viisauden vastakohta eli ymmärtämättömyyttä.
Hyvän- ja pahantiedonpuu on ymmärretty ja ymmärtämätön tieto.
Synti on ihmisen ymmärtämättömyys eli ihminen ei ymmärrä tietoa (dataa). Ihminen häpeää ymmärtämättömyyttään ja on siksi luonut moraalin eli käyttäytymismallin, suojautuakseen ymmärtämättömyyden seurauksena syntyvältä häpeän tunteelta. Joka ei toimi ihmisen luoman käyttäytymismallin (moraalin) mukaisesti on "paha".
Jumalalla ei ole moraalia, koska Jumala on rakkaus. Rakkaudella ei ole moraalia. Joka väittää, että rakkaudella olisi moraali, ei tunne rakkautta. (1. Kor. 13:1,13) Rakkaus = Täydellinen eli pyhä ymmärrys.
Rakkautta on vain siellä, missä on ymmärrystä (viisautta). Moraali tuomitsee rakkaus ei.
Hyvää sanasalaattia vailla pienintäkään yhteyttä objektiiviseen todellisuuteen.
Ihminen ei voi olla koskaan objektiivinen, koska on "syntinen" eli ymmärtämätön. Ihminen ei havainnoi "todellisuutta" (ympäristöään) koskaan objektiivisesti vaan aina subjektiivisesti moraalin kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalan "hyvyys" ei ole moraalista hyvyyttä vaan viisautta eli ymmärrystä. "Pahuus" on viisauden vastakohta eli ymmärtämättömyyttä.
Hyvän- ja pahantiedonpuu on ymmärretty ja ymmärtämätön tieto.
Synti on ihmisen ymmärtämättömyys eli ihminen ei ymmärrä tietoa (dataa). Ihminen häpeää ymmärtämättömyyttään ja on siksi luonut moraalin eli käyttäytymismallin, suojautuakseen ymmärtämättömyyden seurauksena syntyvältä häpeän tunteelta. Joka ei toimi ihmisen luoman käyttäytymismallin (moraalin) mukaisesti on "paha".
Jumalalla ei ole moraalia, koska Jumala on rakkaus. Rakkaudella ei ole moraalia. Joka väittää, että rakkaudella olisi moraali, ei tunne rakkautta. (1. Kor. 13:1,13) Rakkaus = Täydellinen eli pyhä ymmärrys.
Rakkautta on vain siellä, missä on ymmärrystä (viisautta). Moraali tuomitsee rakkaus ei.
Hyvää sanasalaattia vailla pienintäkään yhteyttä objektiiviseen todellisuuteen.
Ihminen ei voi olla koskaan objektiivinen, koska on "syntinen" eli ymmärtämätön. Ihminen ei havainnoi "todellisuutta" (ympäristöään) koskaan objektiivisesti vaan aina subjektiivisesti moraalin kautta.
Ei ole mitään syytä ajatella, että syntiä on olemassa. Ja vaikka yksittäinen ihminen ei voisi olla objektiivinen, laaja intersubjektiivisuus, jossa subjektit pyrkivät saavuttamaan kykyjensä rajoissa maksimaalisen objektiivisuuden on varsin lähellä todellista objektiivisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalan "hyvyys" ei ole moraalista hyvyyttä vaan viisautta eli ymmärrystä. "Pahuus" on viisauden vastakohta eli ymmärtämättömyyttä.
Hyvän- ja pahantiedonpuu on ymmärretty ja ymmärtämätön tieto.
Synti on ihmisen ymmärtämättömyys eli ihminen ei ymmärrä tietoa (dataa). Ihminen häpeää ymmärtämättömyyttään ja on siksi luonut moraalin eli käyttäytymismallin, suojautuakseen ymmärtämättömyyden seurauksena syntyvältä häpeän tunteelta. Joka ei toimi ihmisen luoman käyttäytymismallin (moraalin) mukaisesti on "paha".
Jumalalla ei ole moraalia, koska Jumala on rakkaus. Rakkaudella ei ole moraalia. Joka väittää, että rakkaudella olisi moraali, ei tunne rakkautta. (1. Kor. 13:1,13) Rakkaus = Täydellinen eli pyhä ymmärrys.
Rakkautta on vain siellä, missä on ymmärrystä (viisautta). Moraali tuomitsee rakkaus ei.
Hyvää sanasalaattia vailla pienintäkään yhteyttä objektiiviseen todellisuuteen.
Ihminen ei voi olla koskaan objektiivinen, koska on "syntinen" eli ymmärtämätön. Ihminen ei havainnoi "todellisuutta" (ympäristöään) koskaan objektiivisesti vaan aina subjektiivisesti moraalin kautta.
Sitten kun tulet Jumalan valtakunnasta osalliseksi, saat Jumalan pojan täydellisen uskontiedon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumalan "hyvyys" ei ole moraalista hyvyyttä vaan viisautta eli ymmärrystä. "Pahuus" on viisauden vastakohta eli ymmärtämättömyyttä.
Hyvän- ja pahantiedonpuu on ymmärretty ja ymmärtämätön tieto.
Synti on ihmisen ymmärtämättömyys eli ihminen ei ymmärrä tietoa (dataa). Ihminen häpeää ymmärtämättömyyttään ja on siksi luonut moraalin eli käyttäytymismallin, suojautuakseen ymmärtämättömyyden seurauksena syntyvältä häpeän tunteelta. Joka ei toimi ihmisen luoman käyttäytymismallin (moraalin) mukaisesti on "paha".
Jumalalla ei ole moraalia, koska Jumala on rakkaus. Rakkaudella ei ole moraalia. Joka väittää, että rakkaudella olisi moraali, ei tunne rakkautta. (1. Kor. 13:1,13) Rakkaus = Täydellinen eli pyhä ymmärrys.
Rakkautta on vain siellä, missä on ymmärrystä (viisautta). Moraali tuomitsee rakkaus ei.
Hyvää sanasalaattia vailla pienintäkään yhteyttä objektiiviseen todellisuuteen.
Ihminen ei voi olla koskaan objektiivinen, koska on "syntinen" eli ymmärtämätön. Ihminen ei havainnoi "todellisuutta" (ympäristöään) koskaan objektiivisesti vaan aina subjektiivisesti moraalin kautta.
Sitten kun tulet Jumalan valtakunnasta osalliseksi, saat Jumalan pojan täydellisen uskontiedon.
Mistä tiedät, että näin on?
Vierailija kirjoitti:
Jumala on täydellinen rakkauden ilmaus. Hän on täydellinen, rakastava isä joka tahtoo lapsilleen vain hyvää ja myös oikeudenmukainen rankaisija joka rankaisee lapsiaan kun nämä tekevät hänen jotain väärin eli Jumalan tahdon vastaan.
Mikäs jumala tällainen jumala on? Ei ainakaan Raamatun Jumala.
Minun mielestäni sinulla on täysi oikeus "nähdä" Jumala tuollaisena.
Mitä sinä ajattelet ihmisestä, joka "näkee" Jumalan hyvänä ja armollisena? Onko hän sinun mielestäsi oikeassa vai väärässä? Vai sekä että? Vai onko sillä väliä? Onko hänellä oikeus "nähdä" Jumala erilaisena kuin sinä "näet"?