Kun puoliso on todennäköisesti pettänyt mutta ei myönnä sitä?!
Mitä vaihtoehtoja tässä on? Tämä tilanne, koko elämä on jumissa epätietoisuuden vuoksi. Puoliso ei ole jäänyt kiinni housut kintuissa mutta monenlaisia ns. merkkejä on ollut ilmassa ja mies vain inttää että nainen on vain kaveri. Voisi sanoa että 99% on varmaa että jotain peliä on ollut ja on vielä meneillään. Pitkä liitto takana, mies ei halua erota. Väittää että kuvittelen vain kaiken tms. En todellakaan tiedä mitä teen??? Luottamusta toiseen ei ole, saako sitä edes enää takaisin. Suuresti epäilen.
Mihin asioihin tässä kannattaisi nyt kiinnittää erityisesti huomiota kun päätöksiä tulevaisuuden suhteen alkaa tekemään? Mun ajatukset kiertää vain yhtä ympyrää enkä pääse täältä ulos. Ahdistaa ja ahdistaa. Kiitos jos joku jotain vinkkejä antaisi.
Kommentit (237)
No oletko jutellut tai kertonut huolesi sille naiselle?
Vierailija kirjoitti:
Oho, jopas tuli outoja kommentteja?! Meillä on hyvin pitkä parisuhde eikä tämmöistä ole vielä koskaan tapahtunut. Tuntuu kamalalta kun luottamusta ei enää ole ja tajuaa toisen valehdelleen useista asioista. Mies sanoo että minun vuokseni on valehdellut. Kun on tiennyt että suuttuisin tapahtuneista asioista niin siksi on puhunut mitä sattuu. No, herää kysymys että miksi on tehnyt asioita jos on tiennyt niiden loukkaavan minua? ap
Niin siis mies myöntää valehdelleensa? Sehän on ihan eri asia kuin vain se, että epäilet pettämistä. Ei pettäminen ole vain seksiä, kyllä valehtelu on jo selvä luottamuksen rikkominen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo "kuvittelet omiasi" kuulostaa ihan tyylipuhtaalta gaslightningilta.
Minun miesystävälläni on kaksi läheistä naispuolista ystävää, exälläni oli yksi, jonka kanssa hän petti minua. Voin sanoa, että ero on melkoinen kun kyseessä on oikeasti pelkkä ystävä ja sitten "pelkkä ystävä".
Mutta aloituksen perusteella emme tiedä, vaikka kyseessä olisi sairaalloisen mustasukkainen ihminen, joka hakee syytä kontrolloida puolisoaan entistä tiukemmin. Joten kantaa ei voi oikein ottaa tuntematta tilannetta.
Siksi terapia olisi paras vaihtoehto.
Terapiaa parempi vaihtoehto on se, että ottaa vastuun omasta elämästään.
Se voi olla joskus vaikeaa omin voimin. Ulkopuolinen voi auttaa näkemään, mikä on normaalia, ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo "kuvittelet omiasi" kuulostaa ihan tyylipuhtaalta gaslightningilta.
Minun miesystävälläni on kaksi läheistä naispuolista ystävää, exälläni oli yksi, jonka kanssa hän petti minua. Voin sanoa, että ero on melkoinen kun kyseessä on oikeasti pelkkä ystävä ja sitten "pelkkä ystävä".
Mutta aloituksen perusteella emme tiedä, vaikka kyseessä olisi sairaalloisen mustasukkainen ihminen, joka hakee syytä kontrolloida puolisoaan entistä tiukemmin. Joten kantaa ei voi oikein ottaa tuntematta tilannetta.
Siksi terapia olisi paras vaihtoehto.
Meidän on keskusteltava niillä tiedoilla mitä meillä on. Tuolla logiikalla täällä pystyisi keskustelemaan hyvin harvoista aiheista, jos aina pitäisi olla myös toisen puolen ääni kuultavissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs oot päästäny ittes plösähtämään. Ja tää miehen pano on varmaan myös nuorempi?
Joo mitäs oot päästänyt itsesi vanhenenaan. Ja mitäs oot ollut sen kanssa niin pitkään että on päässyt kyllästymään.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tuossa tilanteessa ja jos toinen ei myönnä mitään niin itse siinä saa salapoliisityön tehdä. Mutta sontaa sekin on, siinä saa kuulla olevansa vainoharhainen hullu ja stalkkeri tms. Kunnes työ palkitaan kuten minulla kävi. Oli toinen aika hiljaista ihmistä kun käry lopulta kävi. Mutta raskas tie se on itse selvittää.
Ainahan voi vaan jättää mutta sitten saa kuulla olevansa vainoharhainen, mt ongelmainen ja mitä lie koska jättää vain luulojen perusteella.
Ihan älytöntä henkistä välivaltaa tuo pettäminen.
Onneksi karma hoitaa. Silloinen kumppanini päätyi yhteen henkilön kanssa jonka kanssa petti mutta tämäpä petti sitten ex kumppaniani. Saipahan kokea sen ihanuuden itse.
No jos toinen alkaa sanomaan puolisoaan "vainoharhaiseksi ja mt ongelmaiseksi" niin kuin kirjoitit, niin suhde ei ole millään tavoin terve.
Jokainen on vastuussa omasta elämästään. Jos ei eroa, niin ehkä sitten pitää kärsiä, mutta toista ei voi kärsimyksistään syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden todella mustasukkaisen naisen, hänen mielestään hänen miehensä flirttailee jopa lihatiskin myyjälle jos se sattuu olemaan nainen.
Sama jos mies puhuu jollekin naiselle vaikka kahvilassa niin hän yrittää heti kuulemma iskeä sitä.Yksi kaveri oli tällainen. Raivosi miehelle, kun alainen soitti kotiin, ja kysyi lyhyesti yhtä työhön liittyvää käytännön asiaa. Liitto päättyi, koska eihän kukaan tuollaista kestä.
Kuulostaa mun exältä. Kaikki minua katsovat ja minulle juttelevat naiset yritti iskeä minua, hän kuulemma tiesi niitten olemuksesta ja näki kyllä mitä naiset aikoo. Ilmoitin lopulta vain muuttopäivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo "kuvittelet omiasi" kuulostaa ihan tyylipuhtaalta gaslightningilta.
Minun miesystävälläni on kaksi läheistä naispuolista ystävää, exälläni oli yksi, jonka kanssa hän petti minua. Voin sanoa, että ero on melkoinen kun kyseessä on oikeasti pelkkä ystävä ja sitten "pelkkä ystävä".
Mutta aloituksen perusteella emme tiedä, vaikka kyseessä olisi sairaalloisen mustasukkainen ihminen, joka hakee syytä kontrolloida puolisoaan entistä tiukemmin. Joten kantaa ei voi oikein ottaa tuntematta tilannetta.
Siksi terapia olisi paras vaihtoehto.
Meidän on keskusteltava niillä tiedoilla mitä meillä on. Tuolla logiikalla täällä pystyisi keskustelemaan hyvin harvoista aiheista, jos aina pitäisi olla myös toisen puolen ääni kuultavissa.
Tottakai, mutta aloittaja ei kirjoittanut oikein mitään konkreettista aloitukseen mukaan. Joten ajatus siitä, että kaikki on kuviteltua, nousee siitä helposti. Joku edes vähän muutettu oikea tilanne olisi auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Oho, jopas tuli outoja kommentteja?! Meillä on hyvin pitkä parisuhde eikä tämmöistä ole vielä koskaan tapahtunut. Tuntuu kamalalta kun luottamusta ei enää ole ja tajuaa toisen valehdelleen useista asioista. Mies sanoo että minun vuokseni on valehdellut. Kun on tiennyt että suuttuisin tapahtuneista asioista niin siksi on puhunut mitä sattuu. No, herää kysymys että miksi on tehnyt asioita jos on tiennyt niiden loukkaavan minua? ap
Eli on valehdellut, jäänyt kiinni ja myöntää. Mies tekee sun selän takana asioita, joista et pidä ja valehtelee niistä. Sitten haukkuu sua vainoharhaiseksi.
Miksi olet miehen kanssa, joka ei kunnioita sinua?
Miten voisit koskaan enää luottaa häneen? Tai kunnioittaa häntä, jos kunnioitat itseäsi?
En jäisi etsimään mitään todisteita (mitä ei välttämättä koskaan löydä) tai odottaisi miehen tunnustavan, vaan lähtisin suoraan suhteesta
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden todella mustasukkaisen naisen, hänen mielestään hänen miehensä flirttailee jopa lihatiskin myyjälle jos se sattuu olemaan nainen.
Sama jos mies puhuu jollekin naiselle vaikka kahvilassa niin hän yrittää heti kuulemma iskeä sitä.
Siinäkään tapauksessa ei tiedä vaikka olisi jonkinnäköistä epäilyttävää historiaa, ehkä mies on joskus jäänyt kiinni jostain. Ja kyttää kaikkia muita naisia kuin mikäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tuossa tilanteessa ja jos toinen ei myönnä mitään niin itse siinä saa salapoliisityön tehdä. Mutta sontaa sekin on, siinä saa kuulla olevansa vainoharhainen hullu ja stalkkeri tms. Kunnes työ palkitaan kuten minulla kävi. Oli toinen aika hiljaista ihmistä kun käry lopulta kävi. Mutta raskas tie se on itse selvittää.
Ainahan voi vaan jättää mutta sitten saa kuulla olevansa vainoharhainen, mt ongelmainen ja mitä lie koska jättää vain luulojen perusteella.
Ihan älytöntä henkistä välivaltaa tuo pettäminen.
Onneksi karma hoitaa. Silloinen kumppanini päätyi yhteen henkilön kanssa jonka kanssa petti mutta tämäpä petti sitten ex kumppaniani. Saipahan kokea sen ihanuuden itse.
No jos toinen alkaa sanomaan puolisoaan "vainoharhaiseksi ja mt ongelmaiseksi" niin kuin kirjoitit, niin suhde ei ole millään tavoin terve.
Jokainen on vastuussa omasta elämästään. Jos ei eroa, niin ehkä sitten pitää kärsiä, mutta toista ei voi kärsimyksistään syyttää.
Mies loukkaa ja haukkuu, mutta ei halua erota. Ei kuulosta hyvältä sellainen mies.
Jos sulla on noin paha luottamuspula miestä kohtaan ja satunnainen seksi jonkun tutun kanssa on asia, josta et pääse millään yli, eroaminen on ainut järkevä vaihtoehto.
En minä käsitä, miksi te valkoiset roskat mesotte tällaisista, erotkaa perkele jos ette osaa yhdessä olla ja sovussa elää.
Mokomakin asia... jos seksielämä on kunnossa, ei ole tarvetta pettää. Seksielämä ja tunne-elämä, luottamussuhde ja kunnioitus toimii kun seksistä ja kaikesta muustakin puhutaan avoimesti kumppanin kanssa, tarpeista, toiveista, epämiellyttävistä asioista ja peloista.
Puhuminen ja kuunteleminen helpottaa asioita, usko pois.
Jos luottamus on mennyt, suhde on käytännössä ohi. Ellette nyt sit ole molemmat valmiita oikeasti alkaa tehdä töitä sen palauttamiseksi. Ei onnistu niin kauan kun ajattelet tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Oho, jopas tuli outoja kommentteja?! Meillä on hyvin pitkä parisuhde eikä tämmöistä ole vielä koskaan tapahtunut. Tuntuu kamalalta kun luottamusta ei enää ole ja tajuaa toisen valehdelleen useista asioista. Mies sanoo että minun vuokseni on valehdellut. Kun on tiennyt että suuttuisin tapahtuneista asioista niin siksi on puhunut mitä sattuu. No, herää kysymys että miksi on tehnyt asioita jos on tiennyt niiden loukkaavan minua? ap
Mitä sinä haluat kuulla sanottavan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden todella mustasukkaisen naisen, hänen mielestään hänen miehensä flirttailee jopa lihatiskin myyjälle jos se sattuu olemaan nainen.
Sama jos mies puhuu jollekin naiselle vaikka kahvilassa niin hän yrittää heti kuulemma iskeä sitä.Siinäkään tapauksessa ei tiedä vaikka olisi jonkinnäköistä epäilyttävää historiaa, ehkä mies on joskus jäänyt kiinni jostain. Ja kyttää kaikkia muita naisia kuin mikäkin.
Ja sitten on oikeasti sairaalloisen mustasukkaisia ja kontrolloivia puolisoita, molemmissa sukupuolissa, joiden mustasukkaisuuden rohkaisu voi olla vaarallista.
Vierailija kirjoitti:
Oho, jopas tuli outoja kommentteja?! Meillä on hyvin pitkä parisuhde eikä tämmöistä ole vielä koskaan tapahtunut. Tuntuu kamalalta kun luottamusta ei enää ole ja tajuaa toisen valehdelleen useista asioista. Mies sanoo että minun vuokseni on valehdellut. Kun on tiennyt että suuttuisin tapahtuneista asioista niin siksi on puhunut mitä sattuu. No, herää kysymys että miksi on tehnyt asioita jos on tiennyt niiden loukkaavan minua? ap
Mitä väliä sillä on, vaikka parisuhteenne olisi kestänyt 50 vuotta? Jos sinulla ei ole siinä hyvä olla, niin otat elämäsi omiin käsiisi ja lähdet omillesi. Jos joskus teillä välit paranevat, niin ehkä opettelette juttelemaan ja saatte sen luottamuksen takaisin, mutta jos nyt vain mietit toisen olemisia ja tekemisiä, niin ei se ole asiallista elämää.
Yritähän siis aikuistua. Sinä olet sinä ja puoliso on se mikä on on, sinulla on oma elämäsi joka tapauksessa elettävänä ja ei se tuossa suhteessa oikein taida olla mielekästä.
Vierailija kirjoitti:
En jäisi etsimään mitään todisteita (mitä ei välttämättä koskaan löydä) tai odottaisi miehen tunnustavan, vaan lähtisin suoraan suhteesta
Sama. Varsinkin jos on jäänyt valheista kiinni jo. Luottamus mennyt, ja ilmeisesti kunnioitus molemmin päin, kun mies jo haukkuu. En jäis kuuntelemaan enää lisää valheita tai haukkumista.
Vierailija kirjoitti:
No oletko jutellut tai kertonut huolesi sille naiselle?
Vattuakos asia sille kuuluu? Pahimmillaan nää johtaa kunnianloukkaussyytteisiin ja päällekarkauksiin.
Mies on syyllinen, jos on pettänyt ja vaimo osasyyllinen, jos ei PARISUHDE toimi. Toimintaan tarvitaan kaksi, joilla on sama päämäärä.
Terapiaa parempi vaihtoehto on se, että ottaa vastuun omasta elämästään.