Olen pienituloinen, en oikeutettu tt-tukeen ja poliklinikkamaksut kaatavat talouden :(
Asun Savossa, olen minimieläkkeellä oleva tk-eläkeläinen (alle 40v) ja poliklinikkamaksut tuhoavat talouteni
Lääkekulut yli 100€/kk, kunnan asunto, vuokra silti kallis.
Olen sairastellut, jouduin päivystykseen kuukauden sisällä 3 kertaa ja jokainen poliklinikkamaksu 41,80€ ja nyt tuli laskut niistä, yht yli 120€ kerralal maksettaviksi.
Maksuaika tapissa, enempää en saa.
Juuri kesäkuussa sain maksettua tammikuun poliklinikkamaksun 41,80€ yhdeltä päivältä. Nyt sitten pamahti maaliskuun laskut 3 kpl ja lisää maksuaikaa en saa...
Ei tässä avauksessa kai pointtia ollut. Kunhan ihmettelen puheita "ilmaisesta terveydenhuollosta" Suomessa. Ei se meille pikäaikaissairaille ilmaista ainakaan ole, kun sossu ei ole maksamassa kulujamme. No niin, halusin vain avautua jonnekin. Saa haukkua pummiksi ja loiseksi...
Kaipaisin vertaistukea kuitenkin jos joku saman kokenut jaksaa vastata. Diakoniasta ei saa rahaa maksuihin, kokeiltu on...
Kommentit (429)
Pienituloinen voi olla, vaikka olisi miljoonaomaisuus pankissa. Käytä ne säästösi ensin.
Ei ole kyllä mitään järkeä siinä, että ihmisten sairaalamaksuja päätyy ulosottoon. Pitäisi olla parempi systeemi noissa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksi kirjoitti edellä:
Muhun ei pahemmin enää uppoa tuo selkä tarina. Jos selkä on todella rikki niin se leikataan.
Höpsistä pussiin! Puolisollani on kolmesta kohtaa nikamat romahtaneet toisiinsa kiinni, eli ns. välilevyt puuttuvat. Hän oli kysynyt lääkäriltä leikataanko selkä.
Lääkäri oli todennut, että syöt nyt lääkkeitä vaan niin kauan kuin pystyt jotenkin kävelemään. Sitten kun et enää pysty, leikataan. Lääkäri oli määrännyt kolmea kipulääkettä ja yhtä lääkettä nivelrikkoon.
Selkäleikkauksissa on aina hyvin suuret riskit. Jopa sellaiset, että leikkaus vain pahentaa oireita eikä auta yhtään. Taas sitten syödään kipulääkkeitä.
Pari tuttavaani, joilla oli välilevyongelmia hoidettiin eri lääkäreiden toimesta eri tavalla. Toinen leikattiin, eikä auttanut yhtään mitään. Sai loppuelämän kovat kivut ja joutui jäämään työelämästä kokonaan pois.
Toiselle neuvottiin selälle hyvä ja kivuton lepuutusasento, jossa vietti päivänsä. Pikkuhiljaa fysioterapeutin ohjaamana kevyitä jumppaliikkeitä selkää kuulostellen. Puoli vuotta meni ja hän oli oireeton ja kivuton. Lopun elämää pitää tehdä selkä- ja vatsalihaksia voimistavia jumppia.
Meidän suvussa on kuntoutustuella oleva nuori, jolla on sekä fyysinen sairaus että neurologista ongelmaa. Hän ei pysty käymään ruoka-avussa useiden yleensä vatsan sekaisin saavien allergioiden - tämä sairauksien lisäksi - takia, mm. tavallista leipää ei voi syödä. Mutta ei hän saa kuin kuntoutustuen ja asumistuen. Tt-tukea ei voi hakea, koska hän saa hiukan säästöön joka kuukausi. Mutta se kituuttaminen tekee pahaa, syö kerran päivässä lämpimän ruuan jonka tekee itse - jos jaksaa - ja muuten riisi- tai maissikakkuja ilman päällysteitä. Siksi hän saa säästöön, mutta kun syö huonosti, jaksaa huonommin. Hän olisi osatyökykyinen, jos löytäisi jostain jotain. Lääkärissä käyntiä välttelee kun se on kallista. Matkat - ei ole tarpeeksi huonokuntoinen että saisi niihin tukea + maksut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP oli hakenut ja saanut maksuaikaa tammikuussa ja maaliskuussa erääntyville poliklinikkamaksuille?
Mitenkähän Kela huomioi asian TTT-laskelmassa?
Ja yleensähän reseptilääkkeet haetaan max. 3 kuukauden tarvetta varten.
AP:n TTT-laskelma paukkuisi normin yli ainakin tuollaisena kuuna, kun hän ostaa lääkkeet?
Eli kyllä AP:n kannattaisi laittaa sitä hakemusta Kelalle, ja olisi kannattanut jo ennen kuin alkoi siirtelemään eräpäiviä.
otetaanko reseptilääkkeet huomioon ostokuukautena vai jaetaanko kolmen kuukauden lääkkeet kolmelle kuukaudelle?
Menot otetaan huomioon laskun eräpäivän mukaan. Jos kyse on lääkärin määräämistä lääkkeistä, niin ne pitäisi huomioida kuitin päivämäärän perusteella.
AP, ota yhteyttä seurakuntaan ja kysy, voisivatko he auttaa. He jakavat ruokakasseja ja neuvovat talousasioissa. Heillä on myös netissä keräys yksityisiä ihmisiä varten, kysy, voitko päästä siihen avustuskeräykseen mukaan.
360 lisää vielä. Miehelläni on työpaikka Helsingin keskustassa ja ilmainen työterveyshuolto Lääkärikeskus Mehiläisessä, jossa on myös erikoislääkärien palvelut käytettävissä. Asiantuntijahommissa yksityisellä. Tämä ollut voimassa kaikki 30 vuotta, jotka hän on ollut siellä töissä ja todennäköisesti jää sieltä myös aikanaan eläkkeelle.
Jotain on todellakin pahasti pielessä, että vaikka on työterveys, äkillisesti sairastuneet ohjataan terveyskeskukseen. Krooniset sairaudet eivät ole työterveyden perimmäinen tarkoitus vaan sieltä pitäisi ohjata eteenpäin muualle hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin hävisi eläke ja asumistuki? Mitkä ihmeen lääkkeet ovat noin kalliita? Oikeasti tarpeen? Tiedättekö valittajat miten vähällä työssä käyvä joutuu tulemaan toimeen ja maksamaan ihan itse kaiken.
Työssä käyvillä on ilmainen työterveyshuolto. Ei teidän tarvitse miettiä rahan riittävyyttä, kun nuha vähän pitenee ja on vaikka poskiontelotulehdus. Mitäs, jos teidänkin pitäisi maksaa siitä? Työterveydestä ohjataan eteenpäin, jos on tarvetta ja harvoin kait on joutua itse maksamaan hoidot.
Kroonisesti sairaiden on pakko käydä terveyskeskuksessa uusimassa tietyt reseptit lääkärin vastaanotolla. Läheskään kaikkia ei uusita automaattisesti vaikka jatkuva tarve on tiedossa. Lisäksi sairauden tila pitää tarkistaa lääkärissä.
Olen eri, mutta älkää nyt hyvänen aika kadehtiko nuorena vakavan sairauden takia työkykynsä menettäneitä! Kadehditteko kuolleitakin, kun siellä vaan makoilevat eikä mitään tarvitse tehdä?
Sitkeässä elää tämäkin väärinkäsitys. Työterveyshuollon kautta EI välttämättä saa minkäänlaista sairaanhoidollista palvelua lukuunottamatta tapaturmien ja ammattitautien selvittelyä ja hoitoa. Iso osa työterveyshuoltosopimuksista EI SISÄLLÄ yleisairaanhoidon (terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin) vastaanottoa, eli poskiontelontulehduksessa mennään sinne julkiselle puolelle jonottamaan TAI MAKSETAAN IHAN ITSE se yksityisen lasku. Ja nämä työpaikat pääsääntöisesti ovat julkisella puolella tai matalapalkka-aloja, joilla tätä yleissairaanhoidollista palvelua ei ole työterveyshuoltoon sisällytetty. Jos siivooja, päiväkodin työntekijä tai lähihoitaja sairastuu, hän menee sinne julkiselle puolelle jonottamaan, vaikka kuinka on ollut työsuhteessa 30v.
Hyvin on EK:n ja Kokoomuksen mantra menny läpi.
Olen tuo, jolle vastasit. Minulla en ole ollut matalapalkkatyöntekijä, joten en tiennyt noin epätasa-arvoisesta kohtelusta. Olen ollut vain Suomen suurimmilla työnantajilla töissä, joissa jokaisessa oli omat tilat työterveydelle. Siellä oli lääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa tai terkkaria. Kaikki vaivat labroja myöten hoitui siellä. Yksi oli iso tehdas, jossa työskentelin toimistossa, mutta työterveys oli kaikille sama. Työnantajan suositus oli käyttää omaa työterveyttä, josta tarpeen mukaan ohjattiin eteenpäin vaikka kuvattavaksi eikä sekää mennyt koskaan terveyskeskuksen kautta. Näin työnantaja pystyi luottamaan, ettei turhan saikuttajia ollut.
Minulla on sen verran pitkä vuosikymmenien työura takana, että tiedän mistä kirjoitan. Ek:lla tai Kokoomuksen mantralla ei ole tässä mitään tekemistä.
Ihmiset nyt vaan tekevät erilaisia töitä erilaisilla eduilla. Siinä ei sinun kateutesi auta yhtään mitään.
Itsehän sinä väität, että työssä käyvillä on ilmainen työterveyshuolto. Ja jopa että poskiontelotulehdukset siellä hoidetaan. Millä vuosikymmenellä tuo oli? Meillä Suomen suurimmalla työnantajalla poistui oikeus akuuttien sairauksien hoitoon jo vuosia sitten. Pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes, hoidetaan myös ihan oman terveysaseman kautta. Työterveys hoitaa terveystarkastukset, ammattitautiepäilyt, työkyvyn seurannat, sairauspoissaoloseurannat ja lausunnot pitkissä tai toistuvissa poissaoloissa ja kriisiavun. Asiantuntijatyötä teen, enkä minäkään saa minkään pikku flunssan takia kävellä työterveyshuoltoon.
Työterveys on kylläkin tarkoitettu juuri työaikana sairastuneiden sairauden toteamiseen ja sen mukaiseen hoitoon. Vapaa-ajalla minä mieluiten menin yksityiselle kuin yritin päästä terveyskeskukseen, jonka jumittavat pikkulapsiperheet ja vanhukset. Helsingissä ei akuuttiaikoja edes saanut terveyskeskukseen. Työssä käyvälle yksityinen ei ole ylivoimaisen kallis, mutta on pahuksen tehokas eikä siellä tarvitse tunti tolkulla viettää aikaa. Sieltä pääsi nopeasti kovassa kuumeessa takaisin kotiin lepäämään.
Vaikuttaa siltä, että sinun työterveytesi keskittyy aivan vääriin asioihin hoitaessaan ainoastaan pitkäaikaissairaita, jotka kuuluisivat julkiselle puolelle ja siellä ehkä erikoislääkärille. Näin vapautuisi aikoja muillekin. Poskiontelotulehduksen toteamiseen menee lääkäriltä 5 min, kun osaa hommansa, joten ajan tuhlaamiseen ei voi vedota.
Kysyit minä vuosikymmenenä käytin työterveyttä. Ei siitä kovin kauan ole 2010.
Todella ikävää, että työterveytesi on tuohon jamaan antanut ajaa itsensä. Kaikki tuo ylimääräinen räpellys on poissa teiltä työntekijöitä. Ei mitään järkeä, että joudut terveyskeskukseen ja miettimään, vähennetäkö jonottamiseen käytetyt tunnit palkasta, kun työnantaja itse siihen pakottaa.
Hieman asian sivusta. Lähin terveyskeskukseni ohjeisti akuuteissa tapauksissa soittamaan heti klo 8, niin saa ajan samalle päivälle. Tein näin ja tuuttas varattua klo 9:30 asti. Sitten sieltä vastattiin kiukkuisena, että sinun pitää soittaa klo 8 tasan tai akuuttiajat menee toisille. Kerroin kuinka kauan yritin päästä läpi, niin hän tunnusti ettei heillä edes ole jakaa akuuttiaikoja. Siitä lähtien yksityiselle käypi tieni aina.
Korjaan täältä sivusta, että työterveyshuollon rooli on ennaltaehkäistä työkykyä uhkaavia sairauksia. Painopisteen tulee olla hyvän terveyden ylläpitämisessä. Teemme riskikartoituksia työpaikoille, seuraamme sairauspoissaolojen määriä ja pyrimme tukemaan yksilöllisesti, jos työkyky on uhattuna. Kolmikantaneuvottelut ja mahdollisesti työkykyyn pysyvästi vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen kuuluvat työterveyshuoltoon, samoin päihdehoitoon ohjaaminen. Tämä kaikki on lakisääteistä. Työhön liittyvien olosuhteiden edistäminen ja työkyvyn pitkäaikainen tukeminen.
Työnantajat voivat päättää, sisältääkö työterveyshuolto akuuttien sairauksien hoitoa vai ei. Niistä työnantaja saa pienempää korvausta kuin lakisääteisistå työterveyspalveluista. Joku ehkä kuullutkin puhuttavat luokka 1 ja luokka 2 kela-korvauksista. Jotkut työnantajat tarjoavat jopa sellaisia palveluita, joista ei saa korvausta lainkaan, mutta se on harvinaista nykyisin. Esimerkiksi verenpainetaudin tai diabeteksen pitkäaikaisseuranta on sellaista. Työfysioterapeutti ja ergonominen tuki ja tarvittaessa työterveyspsykologi vähintäänkin kriisiapuna tulisi olla järjestetty. Työstä johtuvien sairauksien, vammojen ja ammattitautien sattuessa työterveyshuolto on tärkein tuki.
Työtapaturmien hoito ja kirjaaminen toki sisältyy työterveyshuoltoon, mutta yleensä työnantajan vakuutus mahdollistaa tapaturmissa menemisen muihinkin terveydenhuollon yksiköihin. Eihän työterveyden toimipiste aina ole samalla paikkakunnalla, jolloin tapaturman sattuessa olisi kohtuutonta odottaa potilaan lähtevän eri paikkakunnalle.
Työterveyshuollosta on monenlaisia virheellisiä käsityksiä. Sen on tarkoitus olla täydentävää terveydenhoitoa. Se keskittyy nimensä mukaisesti työterveyteen, ei kokonaisterveyteen.
Vierailija kirjoitti:
Edes Suomessa ei kannata sairastua tai loukkaantua mistäkään, muusta maailmasta puhumattakaan. Pakko vaan kärsiä itsekseen.
Meillä täällä Englannissa kaikki terveydenhuolto on ilmaista. (paitsi hammaslääkäri ja silmälasit)
Ymmärrän ap:ta oikein hyvin. Itsellä kans krooninen vaiva jota joudun hoitamaan vielä hoitovirheestä johtuen. Tästä valitus meneillän potilasvahinkovakuutuksessa, mutta saa nähdä poikiiko se mitään. Jatkuvia maksuja tulee hoitokäynneistä. Hammashoito on niin retuperällä myös että yli puolen vuoden jonoja, joten suosiolla siirsin hammashoitoni ja ulkomaille Bangkokiin, missä hoitoon pääsee heti ja hinnat Suomen kunnallistakin halvempia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyllä mitään järkeä siinä, että ihmisten sairaalamaksuja päätyy ulosottoon. Pitäisi olla parempi systeemi noissa.
Ulosottouhan alla olevat pitää laittaa pakkotöihin. Se olisi parempi systeemi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes Suomessa ei kannata sairastua tai loukkaantua mistäkään, muusta maailmasta puhumattakaan. Pakko vaan kärsiä itsekseen.
Meillä täällä Englannissa kaikki terveydenhuolto on ilmaista. (paitsi hammaslääkäri ja silmälasit)
Ja NHS on muutenkin ihan hajoamispisteessä.
Vierailija kirjoitti:
360 lisää vielä. Miehelläni on työpaikka Helsingin keskustassa ja ilmainen työterveyshuolto Lääkärikeskus Mehiläisessä, jossa on myös erikoislääkärien palvelut käytettävissä. Asiantuntijahommissa yksityisellä. Tämä ollut voimassa kaikki 30 vuotta, jotka hän on ollut siellä töissä ja todennäköisesti jää sieltä myös aikanaan eläkkeelle.
Jotain on todellakin pahasti pielessä, että vaikka on työterveys, äkillisesti sairastuneet ohjataan terveyskeskukseen. Krooniset sairaudet eivät ole työterveyden perimmäinen tarkoitus vaan sieltä pitäisi ohjata eteenpäin muualle hoitoon.
Tietenkin työnantaja voi työsuhde-etuna päättää tarjota kattavampaa työterveyshuoltoa kuin lakisääteisesti tulee järjestää. Se on silloin työsuhde-etu, kuten myös on vaikkapa ruokailujen tukeminen tai liikunta- ja kulttuuriedut (esim. E-passi tai smartum). Joissakin yrityksissä työntekijä maksaa itse osan kattavammasta palvelusta, esim. 20% omavastuu lääkärikäynnistä. Tarkoitus on luoda houkuttelevampaa työnantajakuvaa. Työterveyteen on mahdollista ostaa mitä tahansa terveyteen liittyviä lisäpalveluita, esim. magneettikuvaus tai allergiatestit, lakisääteistä laajemmat työterveystarkastukset. Jotkut työnantajat tarjoavat lääkäripalvelut myös iltaisin ja viikonloppuisin, mutta se on harvinaista. Etäklinikat ovat suosittuja, etenkin jos akuuttihoidon saatavuus on heikko tai terveyskeskukseen ei saa aikoja.
Palvelut määritellään työterveyshuollon sopimuksessa. Kun työntekijä varaa työterveyshuollon aikaa, kaikki muu on omakustanteista paitsi työterveyssopimukseen sisältyvät palvelut, jotka näkyy tietokoneella. Mehiläinen, Terveystalo jne. tarjoavat hyvin monenlaisia palveluita, joita on mahdollisuus ostaa myös omalla rahalla, jos ei sisälly työterveyshuollon sopimukseen työnantajan maksamana.
Osassa yrityksistä toimii sairauskassa, jonne työnantaja maksaa tietyn osuuden ja työntekijän palkasta lähtee kuukausittain summa, käyttääpä palveluita tai ei. Keskimäärin työterveyshuollon palvelut ovat heikentyneet koko Suomessa, tai näin tilastot ainakin kertovat. Etenkin julkisella sektorilla työskentelevien työterveyshuollon sopimuksia on heikennetty.
Ei Suomessa makseta kuin murto-osa julkisen terveydenhuollon kuluista itse. Jos maksettaisiin itse kokonaan, harvalla olisi varaa hoidattaa itseään. Tietysti tuo pienenosan itse maksaminenkin tuottaa hankalimmassa asemassa olevalle väestölle vaikeutta. Surullisena katson kuinka hyvinvointijärjestelmä murenee palapalalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
360 lisää vielä. Miehelläni on työpaikka Helsingin keskustassa ja ilmainen työterveyshuolto Lääkärikeskus Mehiläisessä, jossa on myös erikoislääkärien palvelut käytettävissä. Asiantuntijahommissa yksityisellä. Tämä ollut voimassa kaikki 30 vuotta, jotka hän on ollut siellä töissä ja todennäköisesti jää sieltä myös aikanaan eläkkeelle.
Jotain on todellakin pahasti pielessä, että vaikka on työterveys, äkillisesti sairastuneet ohjataan terveyskeskukseen. Krooniset sairaudet eivät ole työterveyden perimmäinen tarkoitus vaan sieltä pitäisi ohjata eteenpäin muualle hoitoon.
Tietenkin työnantaja voi työsuhde-etuna päättää tarjota kattavampaa työterveyshuoltoa kuin lakisääteisesti tulee järjestää. Se on silloin työsuhde-etu, kuten myös on vaikkapa ruokailujen tukeminen tai liikunta- ja kulttuuriedut (esim. E-passi tai smartum). Joissakin yrityksissä työntekijä maksaa itse osan kattavammasta palvelusta, esim. 20% omavastuu lääkärikäynnistä. Tarkoitus on luoda houkuttelevampaa työnantajakuvaa. Työterveyteen on mahdollista ostaa mitä tahansa terveyteen liittyviä lisäpalveluita, esim. magneettikuvaus tai allergiatestit, lakisääteistä laajemmat työterveystarkastukset. Jotkut työnantajat tarjoavat lääkäripalvelut myös iltaisin ja viikonloppuisin, mutta se on harvinaista. Etäklinikat ovat suosittuja, etenkin jos akuuttihoidon saatavuus on heikko tai terveyskeskukseen ei saa aikoja.
Palvelut määritellään työterveyshuollon sopimuksessa. Kun työntekijä varaa työterveyshuollon aikaa, kaikki muu on omakustanteista paitsi työterveyssopimukseen sisältyvät palvelut, jotka näkyy tietokoneella. Mehiläinen, Terveystalo jne. tarjoavat hyvin monenlaisia palveluita, joita on mahdollisuus ostaa myös omalla rahalla, jos ei sisälly työterveyshuollon sopimukseen työnantajan maksamana.
Osassa yrityksistä toimii sairauskassa, jonne työnantaja maksaa tietyn osuuden ja työntekijän palkasta lähtee kuukausittain summa, käyttääpä palveluita tai ei. Keskimäärin työterveyshuollon palvelut ovat heikentyneet koko Suomessa, tai näin tilastot ainakin kertovat. Etenkin julkisella sektorilla työskentelevien työterveyshuollon sopimuksia on heikennetty.
Julkisella sektorilla olen työskennellyt 1990 luvulta saakka. Kokoajan työnantaja on maksanut minimi työterveyshuollon palvelut. Kaikki äkilliset sairaudet ja pitkäaikaissairaudet maksetaan itse. Työterveydestä saa vain työperäisten ja ammattitautien hoidon ja kartoituksen sekä työkykyarvion. Ammattitaudiksi mitään on vaikea saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
360 lisää vielä. Miehelläni on työpaikka Helsingin keskustassa ja ilmainen työterveyshuolto Lääkärikeskus Mehiläisessä, jossa on myös erikoislääkärien palvelut käytettävissä. Asiantuntijahommissa yksityisellä. Tämä ollut voimassa kaikki 30 vuotta, jotka hän on ollut siellä töissä ja todennäköisesti jää sieltä myös aikanaan eläkkeelle.
Jotain on todellakin pahasti pielessä, että vaikka on työterveys, äkillisesti sairastuneet ohjataan terveyskeskukseen. Krooniset sairaudet eivät ole työterveyden perimmäinen tarkoitus vaan sieltä pitäisi ohjata eteenpäin muualle hoitoon.
Tietenkin työnantaja voi työsuhde-etuna päättää tarjota kattavampaa työterveyshuoltoa kuin lakisääteisesti tulee järjestää. Se on silloin työsuhde-etu, kuten myös on vaikkapa ruokailujen tukeminen tai liikunta- ja kulttuuriedut (esim. E-passi tai smartum). Joissakin yrityksissä työntekijä maksaa itse osan kattavammasta palvelusta, esim. 20% omavastuu lääkärikäynnistä. Tarkoitus on luoda houkuttelevampaa työnantajakuvaa. Työterveyteen on mahdollista ostaa mitä tahansa terveyteen liittyviä lisäpalveluita, esim. magneettikuvaus tai allergiatestit, lakisääteistä laajemmat työterveystarkastukset. Jotkut työnantajat tarjoavat lääkäripalvelut myös iltaisin ja viikonloppuisin, mutta se on harvinaista. Etäklinikat ovat suosittuja, etenkin jos akuuttihoidon saatavuus on heikko tai terveyskeskukseen ei saa aikoja.
Palvelut määritellään työterveyshuollon sopimuksessa. Kun työntekijä varaa työterveyshuollon aikaa, kaikki muu on omakustanteista paitsi työterveyssopimukseen sisältyvät palvelut, jotka näkyy tietokoneella. Mehiläinen, Terveystalo jne. tarjoavat hyvin monenlaisia palveluita, joita on mahdollisuus ostaa myös omalla rahalla, jos ei sisälly työterveyshuollon sopimukseen työnantajan maksamana.
Osassa yrityksistä toimii sairauskassa, jonne työnantaja maksaa tietyn osuuden ja työntekijän palkasta lähtee kuukausittain summa, käyttääpä palveluita tai ei. Keskimäärin työterveyshuollon palvelut ovat heikentyneet koko Suomessa, tai näin tilastot ainakin kertovat. Etenkin julkisella sektorilla työskentelevien työterveyshuollon sopimuksia on heikennetty.
Julkisella sektorilla olen työskennellyt 1990 luvulta saakka. Kokoajan työnantaja on maksanut minimi työterveyshuollon palvelut. Kaikki äkilliset sairaudet ja pitkäaikaissairaudet maksetaan itse. Työterveydestä saa vain työperäisten ja ammattitautien hoidon ja kartoituksen sekä työkykyarvion. Ammattitaudiksi mitään on vaikea saada.
No meillä oli noin vuoteen 2005 saakka oikeus mennä julkisella työterveyteen, jos sairastui äkillisesti. Sinne oli soittoaika aamuisin muistaakseni klo 8-9, jolloin saattoi saada lääkäriajan samalle päivälle ilmaiseksi. Mä olen hakenut sieltä silmätulehdukseen silmätippareseptejä ja poskiontelotulehdukseen antibioottireseptin ja joskus sain kortisonipiikin, kun polvi oli kipuillut kuukausia. Sit mä jäin äitiyslomalle ja olin poissa kolme vuotta ja kun tulin takaisin, ei mitään akuuttiaikoja enää saanutkaan. Kun tuli silmätulehdus, eikun vaan päivystykseen istumaan 5 tunniksi. Sitä mä olen miettinyt, miten se voi tulla työnantajalle halvemmaksi. Jos mä käyn työterveyslääkärillä kesken työpäivän ja haen silmätipat apteekista, mulla tulee poissaoloa ehkä tunti. Mut jos mä ensin aamulla yritän soittaa tk ja saan luvan tulla istumaan päivystykseen ja siellä odotan 5 tuntia, koska kaikki kiireelliset menee ohi, niin mullahan tulee kokonainen saikkupäivä siitä. Plus että må kuormitan julkista terveydenhuoltoa menemällä akuuttipalveluun tukkeeksi. Ihan älytöntä, että siellä me istutaan muiden julkisen sektorin työntekijöiden kanssa pikkujuttujen takia jonossa ja palkka juoksee.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa makseta kuin murto-osa julkisen terveydenhuollon kuluista itse. Jos maksettaisiin itse kokonaan, harvalla olisi varaa hoidattaa itseään. Tietysti tuo pienenosan itse maksaminenkin tuottaa hankalimmassa asemassa olevalle väestölle vaikeutta. Surullisena katson kuinka hyvinvointijärjestelmä murenee palapalalta.
Millä omalla logiikalla sä ajattelet, että Suomessa ei makseta julkista terveydenhuoltoa itse? Mistä ne rahat muka tulee, jos ei kansalaisten maksamista verovaroista. Suomi on kovan verotuksen maa ja tavalla tai toisella me kaikki kustannetaan julkinen terveydenhuolto.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa makseta kuin murto-osa julkisen terveydenhuollon kuluista itse. Jos maksettaisiin itse kokonaan, harvalla olisi varaa hoidattaa itseään. Tietysti tuo pienenosan itse maksaminenkin tuottaa hankalimmassa asemassa olevalle väestölle vaikeutta. Surullisena katson kuinka hyvinvointijärjestelmä murenee palapalalta.
Julkinen terveydenhuolto maksetaan käsittääkseni täysin itse, eikä siihen tule EU:lta tukea. Sinä käyt ehkä töissä. Lähteekö palkastasi veroja? Mitä ajattelet, että niillä veroilla kustannetaan? Sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetusta, julkisia palveluita. Vaikka et kävisi koko elämäsi aikana töissä, maksat silti ison määrän veroja. Osan tietysti huomaamattasi, esim. alv elintarvikkeissa, palveluissa, ostamissasi tuotteissa. Osa meistä saa jopa palkkansa sitä kautta, että ihmiset ja yritykset maksavat veroja. Kun olin nuorena vuoden töissä kirjastossa, eräs vanhempi rouva sanoi, että täällä sinäkin vain hänen verovaroillaan istut tekemättä mitään. Tottahan sekin tavallaan oli. Ei siellä kirjastossa aina ollut kiirettä ja joskus vain odotti, että joku tulee lainaamaan kirjoja. Toisaalta jos olisin ollut kotona ilman työtä, olisihan nekin rahat tulleet yhteiskunnalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa makseta kuin murto-osa julkisen terveydenhuollon kuluista itse. Jos maksettaisiin itse kokonaan, harvalla olisi varaa hoidattaa itseään. Tietysti tuo pienenosan itse maksaminenkin tuottaa hankalimmassa asemassa olevalle väestölle vaikeutta. Surullisena katson kuinka hyvinvointijärjestelmä murenee palapalalta.
Millä omalla logiikalla sä ajattelet, että Suomessa ei makseta julkista terveydenhuoltoa itse? Mistä ne rahat muka tulee, jos ei kansalaisten maksamista verovaroista. Suomi on kovan verotuksen maa ja tavalla tai toisella me kaikki kustannetaan julkinen terveydenhuolto.
"Maksaa itse" tarkoittaa sitä, että palveluja käyttävä maksaa laskussa ilmoitetun summan omalta tililtään. Suomessa suurin osa rahasta tulee verovaroista, jotka kyllä kerätään vähän kaikilta, tarvitsipa palveluja just tällä hetkellä tahi ei. Tulee kuitenkin kokonaisuutena edullisemmaksi maksaa terveyspalvelut verovaroista kuin maksaa laskutettuna jollekin pörriäiselle. Kova verotus on epätotuuksia viljelevä myytti. Kaikkein kallein vaihtoehto on hankkia palvelut yksityisiltä ja hoitaa maksupuoli vakuutuksilla.
trolololooooooo
Surkea provoyritys