Uusi mieskaveri lähti viime yönä kotiin kun m ulla oli migreeni. Tunsin oloni petetyksi. Mä en IKINÄ jättäisi sariasta rakastani yksin!

Pieni hetki, kurkkaanpa kristallipallostani🔮

Ei kannata kyl hankkia lapsia. Ei tosin sen miehen takia vaan sun uhriutumisen takia. Siinä kärsis koko perhe tollasen marttyyrin kanssa

Et ole vielä hänen rakkaansa. Useimmat migreenistä kärsivät eivät halua ketään lähelleen hössöttämään, ainakaan jotain uutta tuttavuutta. 

Ei kannata jatkaa tota suhdetta, jos kaipaa hoivaavaa miestä. 

Uusi mieskaveri on aika paljon eri asia kuin vakiintuneempi kumppani tai oma lapsi, joten jos nyt jo rääkymisesi on tuota tasoa, ihan hyvä, että lähti kotiinsa.

Taisi väistää luodin ja tarpeeksi ajoissa.

Tyhmyys ja lapsellisuus sua enemmän vaivaa kuin mikään migreeni tmv.

Ilmaisitko sille että kaipaat seuraa kohtauksen aikana?

Tunnevammainen, mitä teet hyväksikäyttäjällä?

Näistä kannattaa keskustella. Muistan kun nykyinen miesystävä suorastaan suuttui mulle kun siirryin keskellä yötä toiseen huoneeseen nukkumaan kun mulla oli yskä enkä halunnut pitää häntäkin hereillä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata jatkaa tota suhdetta, jos kaipaa hoivaavaa miestä. 

Niin eikö seksi tuitkitusti auta migreeniin? Potilas ei vaan aina ymmärrä sairaana omaa parastaan. Tämä on niin sanotusti umpikuja, jossa auttaminen ei ole mahdollista.

Ei tunnu hirveästi välittävän. Taidatte olla nuoriakin vielä? Kannattaa katsella seuraavaa.

Itse kyllä huolestun naisystäväni migreenikohtauksista enkä lähde mihinkään jos voi jäädä hoitelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Ilmaisitko sille että kaipaat seuraa kohtauksen aikana?

Joo kyllä sen helposti ymmärtää niin, että jos on migreeni, niin toivoisi omaa rauhaa.

Olin hirmu kipeä ja pelkäsin joutuvani päivystykseen jos kohtaus ei helpota. Oksenin lääkkeet ulos. Pelotti olla itsekseen ja yksi vaan häipyi kun ei kestänyt oksenteluani! 

Vieläkin karmea olo, niinkuin olisi kännissä vaikka särky meni pois. Mietin laitanko miehelle suoraan  viestin ja kerron miltä musta tuntuu. 

Aloittaja

Itse ainakin migreenissä lähinnä pötkötän pimeässä huoneessa silmät peitettynä enkä pysty tai jaksa edes kommunikoida kenenkään kanssa. Jos käyttäydyit samoin, etkä sanonut toivovasi miehen jäävän, niin en ihmettele yhtään että hän päätti lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Et ole vielä hänen rakkaansa. Useimmat migreenistä kärsivät eivät halua ketään lähelleen hössöttämään, ainakaan jotain uutta tuttavuutta. 

Tämä.

Kun minä sain migreenikohtauksen, tuore miesystävä jäi seuraksi odottelemaan eikä pahoittanut mieltään, vaikka suunnitelmia jouduttiin muuttamaan. En enää edes haluaisi olla miehen kanssa, joka häippää, kun olen kipeänä.

Miehillä ei olekaan migreeniä joten ei varmaan ymmärtänyt asiaa...

Vaimolllani on migreeni. En tiedä johtuuko siitä että olen itsekin nainen vai siitä että todistin lapsena mummoni migreeneitä,mutta kun hän sai ekan kohtauksen  kanssani niin kysyin haluaako minun poistuvan vai olevan  paikalla. Hän halusi minun jäävän. Silitin hiuksiaan pimeässä mutten puhunut. Olin vain läsnä.

Ap,jos poikakaverisi vain häipyi mitään sanomatta niin se on vahva  punainen lippu. 

Vierailija kirjoitti:

Kun minä sain migreenikohtauksen, tuore miesystävä jäi seuraksi odottelemaan eikä pahoittanut mieltään, vaikka suunnitelmia jouduttiin muuttamaan. En enää edes haluaisi olla miehen kanssa, joka häippää, kun olen kipeänä.

Tuohan on vähintä mitä kumppanilta voi odottaa. Millaisten ihmisten kanssa oikein olette kimpassa ja miksi? :(

Uusi ystävä siis, katsele rauhassa miten menee.

Sulla on kuule elämässä vielä paljon opittavaa. Mä kerran majotin yhtä miestä kotonani, oli jo salannut että hänellä on lapsia (!), kertoi vaan eronneensa. Kun oli kipee hain lääkkeitä, tietty maksoin ja hoivasin. Sit kerran ku käytiin syömässä mun ruoka makso ehkä 15 euroo se kysy että tarviiko hänen maksaa mun ruoka. Suurin osa miehiä on lapsiaikuisia tai aikuislapsia, miten sen nyt kukin haluaa muotoilla.