Lue keskustelun säännöt.
Kävimme kaverin luona kylässä - ehkä olen nipo, mutta
30.08.2008 |
silti minusta on kohteliasta tarjota jotain kun kerran ollaan kylässä. Tai kyllähän hänkin tarjosi, mutta ei oikein ollut mielestäni oikeaa yritystä siinä. Tunnen kaverin pitemmältä ajalta ja olen hänen keskimmäisen lapsensa kummitäti.
Kaveri laittoi keittiöön keksejä (2 erilaista sorttia) kulhoon, limsapulloa ja mukit. Hänen lapsensa olivat samalla keittiössä ja jäivät sinne kun hän tuli olohuoneeseen. 5-10 minuutin kuluttua hän tokaisi, että saa mennä ottamaan, kun hänenkin lapsensa ovat siellä jo syömässä. Lapsensa olivat syöneet kaikki "paremmat" keksit ja jäljellä oli mauttomia Miina ja Manu -keksejä muutama. Mukeja ei ollut kaikille, kaveri itse istui olohuoneessa.
Jäi vähän karu maku suuhun. Minulle on aina kunnia-asia, että on vieraille tarjottavaa, ja ettei omat mukulat syö suunnilleen kaikkea ennen vieraita vaan osaavat käyttäytyä.
Kommentit (32)
niin sovitaan hyvinkin tarkkaan, onko tarjolla lämmintä ruokaa tms, ja usein vieras tuo sitten kahvipullat jne.
Mutta ihme kavereita kyllä teillä, mun kaikki ystävät on ikein hyviä emäntiä, ja kyllä itsekin uskon olevani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai onko tuo ikäkysymys? Itse olen nelikymppinen ja kotoa on tullut malli kestitä vieraat kunnolla. Se on mun äidilleni ollut aina tärkeää.
Kyllä meillä tarjotaan aina ruhtinaalliset kestitykset vieraille. Aina kysyn myös vierailta, haluaisivatko viipyä illalliseen saakka, jos ovat pidempään kylässä.
Vähintä kuitenkin on se kahvitus (lapsille meillä on aina limukkaa tai mehua tarjolla) ja saa kyllä teetä, olutta tai limukkaakin, jos maistuu. Lähellä on leipomo, josta saa äkkiä yllätysvieraillekin tarjottavaa. Meillä ei yleensä varastossa ole mitään leipomuksia.
Onneksi elämme 2000-lukua ja meillä on kaupat väärällään valmista tarjottavaa jos ei itse halua tai osaa leipoa.
Pakkasessa kun pitää aina varalla yhtä pasteijapussia ja yhtä korvapuustipussia niin saa vajaassa puolessa tunnissa pöydän täyteen suolasta ja makeaa herkkua.
Tai jos jemmaa kaappiin Tuc-keksejä ja makeita keksejä niin saa pikapikaa herkullista tarjottavaa kahvin kanssa (suolakeksien kanssa margariiniä ja juustoa vaikka).
.älä välitä ap-moni jännittää etukäteen noita tarjoiluja..ja
siksi eivät kutsu ketään
kyllä itse tarjoan vähintään kahvit/mehut ja vieläpä kahvileivän kera, jos yllätysvieraita tulee niin sit saattaa olla ettei kahvileipää ole mistä tarjota. Ja tottakai jos pidemmäksi aika kyläilemään tullaan niin tarjotaan samaa ruokaa mitä itsekin syödään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
herrajumala, mitä meininkiä.. ootteko tosissanne??
harvassa paikassa tarjotaan enää kahvia
Kun asuin solussa, (sovinisti-)isäni yritti jostain ihmeen syystä saarnata minulle siitä, että sun on pakko ostaa kahvinkeitin, vaikket itse juo, koska vieraille on _pakko_ tarjota kahvia.
Hän on siis sovinisti ihan yleisesti, ei suinkaan tuon tapauksen vuoksi.
Siis ihan ihmeellistä ininää häneltä. Jos on itse hankkiutunut riippuvaiseksi jostain, niin eiköhän se ole oma valinta. Voi vaikka kotimatkalla käydä hakemassa kahvit huoltoasemalta, jos ei kertakaikkiaan pysty olemaan ilman.
Luonnollisesti olen pahoillani, jos joku on riippuvainen ja kärsii vieroitusoireita, mutta ei pitäisi olla isäntäväen velvollisuus hankkia ties mitä laitteita jotain tiettyä vierasta varten.
Nyt meillä kyllä on kahvinkeitin, mutta vain siksi, että mieheni juo. Itse en varmaan olisi hankkinut. Vieraita olisin todennäköisesti varoittanut etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jatkossa tiedät ilmoittaa perheelle, että käytte kaupungilla syömässä. en minä ainakaan pitäisi lapsiani nälässä, vaan veisin heidät ravintolaan syömään.
tosin itse en vierailisi kenenkään luona ,jos nälässä pidetään. hirveän epäkohteliasta.
Minä vein kerran jäätelöä kohteliaisuudesta kaverini luokse... He tarjosivat sitten pelkkää kahvia ja eivät edes laittaneet tarjolle tätä "meidän" jäätelöä. Kaikki eivät vain tunnu tajuavan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos juovat yksin viinejään tai syövät ruokiaan. Jos joku tekis meidän perheelle noin, niin ystävyys loppuis kyllä siihen paikkaan. Ilmeisesti olemme kuitenkin oikein ystävämme valinneet, sillä koskaan tuollaista ei ole tapahtunut. Enkä tarkoita tällä sitä, että pitäis olla luksussapuskat aina tarjolla. Vaan sitä, että ystäviä kohdellaan ystävinä.
kaveriperheeseen. Mentiin miehen ja meidän 2kk vanhan vauvan kanssa sinne ja oltiin ehkä tunti istuttu kun emäntä kysyi halutaanko kahvia. Noh, kahvit keitettiin eikä sen kanssa ollut mitään! Meillä alkoi olla jo hirveä nälkä ja lähdettiinkin aikas pian tuon kahvihetken jälkeen suoraan paikalliseen ruokapaikkaan syömään. Miehen kanssa mietittiin, että saatiin kahvia kun vietiin kahvipaketti. Olisi kai pitänyt viedä muutkin tarjottavat, niin olis saatu muutakin..
Eipä olla sen jälkeen kyläilty..
Yllätysvieraat on asia erikseen, mutta jos kutsutaan kylään niin kyllä pitää olla jotain tarjottavaa!
Mun ystäväpiirissä on tapana jutella nämä asiat. Sanotaan suoraan, että tuletteko meille silloin ja silloin syömään? Tai sitten sovitaan, että mennään ulos syömään yhdessä. Tai pyydetään kahville, jolloin tarjottavat tietenkin poikkeavat ruokailusta. Kun on kaikille siunaantunut lapsia on normaalia jo etukäteen sopia ruoka-ajoista sun muista, kun jokaisella on hiukan omat tapansa. Lapseni käy yhdellä kaverilla leikkimässä ja vuorotellen vastaavasti se kaveri tulee meille, sovimme aina sellaiset ajat, että lapset syövät omissa kodeissaan....näistä asioista voi ystävien kesken sopia ja jutella, ihme urputtajia olette.