Miten saan miehen tunnustamaan rakkautensa?
Meillä menee oikein hyvin, mutta minusta voisimme ottaa seuraavan askeleen hiljalleen. Pidän miehestä todella kovasti ja hän pitää minusta. Luonteeltamme ollaan hyvin samanlaisia, pidetään samoista asioista, seksi sujuu ja läheisyyttä on paljon. Meillä on toistemme seurassa hyvä olla.
Minä sanoin miehelle pari viikkoa sitten että rakastan häntä. Hän vastasi siihen antamalla ison suukon ja halaamalla tiukasti. Toistin saman lauseen eilen ja hän vastasi jälleen suukolla.
Uskon että hänkin rakastaa minua, mutta ei nyt jostain syystä halua sanoa sitä ääneen. En halua painostaa häntä puhumalla aiheesta, mutta miten saisin häneen sellaisen tunnelatauksen, että hänkin sen saisi sanottua ääneen?
Ajattelin kynttiläillallista, mutta sitten pitäisi saada mies myös sopivan herkkään tilaan. Miten? Oon vähän huono tällaisissa.
Kommentit (15)
ilman että painostan. Hienovaraisesti.
Olemme seurustelleet nyt n 4kk, joten minusta sen voisi sanoa jo ääneen. Itse olen nyt sanonut kahdesti ja odotan että mieskin saisi sen sanottua pikkuhiljaa.
ei rakkaus ole sitä, että tunnustaa rakkautensa ä ä n e e n, ts. sanoo sanoja, joita oletetusti pitää sanoa. Rakkaus voi olla myös tekoja, sitä halaamista ja suutelua mutta myös paljon isompia tekoja.
Mutta jos todella tarvitsen sanallista vakuutusta, sano se itse ääneen.
sitten mies kyllä tykkää sinusta todella paljon, mutta ei ehkä vielä miellä sitä kuitenkaan rakkaudeksi.
Osa ihmisistä on todella varovaisia rakkauden tunnustusten suhteen.
hienovarainen vihjaus on pakottamista siinä missä käskykin. Mihinkään naiseuden/ihmisyyden yleiskaavaan, määrämuoto-oppiin ei kuulu sääntö, että naisen pitää saada mies tunnustamaan rakkautensa.
maailman tappiin asti, että hän on valmis sen sanomaan ääneen? Minusta rakkaudentunnustaminen kuuluu olennaisena osana seurusteluun. Ei tietenkään ihan samantien, mutta suhteen edetessä se kuuluu asiaan. Se pönkittää suhdetta ja sen sanomatta jättäminen jäytää suhdetta. Näin se vaan on.
AP
hienovarainen vihjaus on pakottamista siinä missä käskykin. Mihinkään naiseuden/ihmisyyden yleiskaavaan, määrämuoto-oppiin ei kuulu sääntö, että naisen pitää saada mies tunnustamaan rakkautensa.
yli edellisestä suhteesta. Rakastaa edelleen entistä eikä koe teidän suhteenne olevan samalla tasolla vaikka nauttiikin seurastasi.
maailman tappiin asti, että hän on valmis sen sanomaan ääneen? Minusta rakkaudentunnustaminen kuuluu olennaisena osana seurusteluun. Ei tietenkään ihan samantien, mutta suhteen edetessä se kuuluu asiaan. Se pönkittää suhdetta ja sen sanomatta jättäminen jäytää suhdetta. Näin se vaan on.
AP
Täältä ei kyllä enää juuri järkeviä vastauksia saa. AP
yli edellisestä suhteesta. Rakastaa edelleen entistä eikä koe teidän suhteenne olevan samalla tasolla vaikka nauttiikin seurastasi.
sanoja, jos se ei ole hänestä luonteva. Rakkaus osoitetaan käytännön tasolla loppujen lopuksi aina tekoina, ei sanoina.
Nauti itse rakkauden tunteesta ja jos häntä rakastat oikeasti et pakota tunnustamaan. Mikä oikea rakkauden tunnustus se on, jos sen saa kiristämäällä/pakottamalla? Ei sitten mikään. Ei sillä ole oikeaa arvoa. Puhu avoimesti omista tunteistasi, kyllä hän sen sitten sanoo kun on sen aika.
puheenpitäjä-tyyppiä, anna olla sanomatta ja tarkkaile, miten mies käytöksellään viestittää rakkautensa sinuun.
niin ethän vielä pönkitä sitä kumppanias sanomaan noin suuria sanoja.
Voisit ehkä pysähtyä miettimään mitä muut ihmiset voivat ajatella sanomalla toiselle että rakastaa.
Teinit voivat sanoa rakastavansa jo muutaman viikon jälkeen, kun eivät osaa eritellä ihastustaan ja rakastumista.
Aikuiset voi ajatella eri tavoin.
Itse mietin aikoinani miksi oma mieheni ei sano rakastavansa, mutta aikojen kuluttua hän itse kertoi, että sanoo sen asian sitten, kun voi olla varma, että olen se oikea, ja pitää sitä samalla tasolla kuin kosintaa.
Ymmärräthän ap, vaikka oletkin selvästi hulluna uuteen seurustelukumppaniisi, niin et voi painostaa miestäs sellaiseen, mihin hän suukottamalla ja halaamalla ei ole valmis vastaamaan.
Malttia odotukseen!
Ettehän te vielä edes kunnolla tunne toisianne! Voit toki sanoa, että olet rakastunut, mutta noin lyhyen seurustelun jälkeen ei vielä rakasta.
ilman että painostan. Hienovaraisesti.
Olemme seurustelleet nyt n 4kk, joten minusta sen voisi sanoa jo ääneen. Itse olen nyt sanonut kahdesti ja odotan että mieskin saisi sen sanottua pikkuhiljaa.
Vielä ei ole noita sanoja kuulunut. Ensin olin huolissani kuten ap, mutta ei kai mies ehdottaisi yhteen muuttoa ja puhuisi esim. perheen perustamisesta, jos ei rakastaisi... Olen ajatellut, että samapa tuo. Kai se alttarilla sit viimestään asian tunnustaa :)) Alle vuosikin on vielä aika lyhyt aika ihmisiässä.
Se ei vain tunnu lainkaan luontevalta. Tulee tosi teennäinen olo, jos mitään tuontyylistäkään päästää suustaan.
Ja olemme olleet yhdessä kolme vuotta, eikä mitään negatiivista ole vielä ilmennyt. Paitsi ehkä juuri tuo kasvokkain puhumisen vaikeus, mutta sitä varten on sähköposti yms.
Ja olen nainen. Miehenikään ei ole tuollaisia fraaseja päästellyt suustaan.
ei rakkaus ole sitä, että tunnustaa rakkautensa ä ä n e e n, ts. sanoo sanoja, joita oletetusti pitää sanoa. Rakkaus voi olla myös tekoja, sitä halaamista ja suutelua mutta myös paljon isompia tekoja.
Mutta jos todella tarvitsen sanallista vakuutusta, sano se itse ääneen.