Syksyllä eronnut, kukaan ei ole käynyt kylässä tai pyytänyt mihinkään
Olen erittöin yksinäinen. Kutsun tuttavia tapaamisiin, pari kertaa olen lounasseuraa vuoden aikana saanut, en muuta kontaktia ole onnistunut järjestämään. Olen yrittänyt hakea nettipalstoilta ystävää onnistumatta.,
En ole töissä, vanhemmat ovat molemmat vakavasti sairaita, lapsella murheellinen elämäntilanne. Heistä iso huoli.
Tuntuu, että miten enää jaksan. Tekisi mieli heittäytyä polvilleen kadulla 🥲
Avioliitto oli väkivaltainen, niidenkin muidtot kauhistuttavat., kun ystävä kieltäytyy kutsusta tapaamiseen, se viiltää sydänalassa äärettömästi.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eronnut, etenkin nainen, on "spitaalinen".
Mitä helvettiä tulit todennneeksi. - Valoja päälle nyt vähän.
Uskovainen mies
Omasta kokemuksesta vain kerron. Kun tuli ero, mies vei mennessään kaikki ystävät. Olin siis spitaalinen, avioparit kuvittelivat että ero tarttuu jollain tavalla. Että en minä mitään valoja tarvitse.
Jäin miettimään sanojasi.
Avioparit tosiaan pelkäävät, että eronnut saa lopulta heidätkin eroamaan. Eronnut toipuessaan hehkuttaa miten oli ihanaa päästä siitä reipasta eroon ja nyt on oma itsenäinen elämä. Siinä voi olla pontta jonkun toisenkin parin eroon ja siksi vältellään.
Ja kun se eronnut löytää uuden Sirpan, niin alkaa se uusi kuherrusvaihe, jolloin jankutetaan, miten uusi on parempi.
Olin avioparikurssilla ja oli epämiellyttävää kuunnella uuspareja, kun itse yrittää selvitä siinä nykyisessä liitossa.
Avioparikurssilla? Nytvittuoikeesti hei. 🤦🏻
Naisille voi myydä ihan mitä tahansa shittiä kalliin kurssin muodossa. Aina uppoaa koska kUrSsI🤣
Siellä on toki puolisot mukana.
-ohis
Vaimot pakottaa miehensä kurssille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se niin vain on, että eronneita naisia kartetaan. Minunkin ystävät sanoivat aikanaan, että eroa vaan hankalasta liitosta, niin kyllä me sinun kanssa ollaan vähintään monta kertaa viikossa. Et todellakaan joutuu olemaan yksinäinen.
Sen jälkeen näistä kavereista ei kuulu kun viestien kanssa. Sanovat että miehensä ei tykkää yhtään, että ovat minun kanssa ja siksi eivät ole. Miehet kuulemma pelkäävät, että sinkkuus alkaa houkuttaa liikaa.
Nämä omat ystäväni jäivät kokonaan pois elämästäni.Juu, eronnut haluaa mennä baareihin ym ja etsii uutta puolisoa.
Ei ihme, että kavereiden puolisot pelkää, että sinkkuus alkaa houkuttaa.
No silloin on avioliitto aika huonoissa kantimissa? Vai mitä luulet?
Itseäni ei baarit enää kiinnosta. Bilevuodet jäivät opiskeluaikoihin. Jos on kovin eri elämänvaiheessa, niin toiveet vapaa-ajanvietosta voivat olla myös erilaiset.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eronnut, etenkin nainen, on "spitaalinen".
Mitä helvettiä tulit todennneeksi. - Valoja päälle nyt vähän.
Uskovainen mies
Omasta kokemuksesta vain kerron. Kun tuli ero, mies vei mennessään kaikki ystävät. Olin siis spitaalinen, avioparit kuvittelivat että ero tarttuu jollain tavalla. Että en minä mitään valoja tarvitse.
Jäin miettimään sanojasi.
Avioparit tosiaan pelkäävät, että eronnut saa lopulta heidätkin eroamaan. Eronnut toipuessaan hehkuttaa miten oli ihanaa päästä siitä reipasta eroon ja nyt on oma itsenäinen elämä. Siinä voi olla pontta jonkun toisenkin parin eroon ja siksi vältellään.
Ja kun se eronnut löytää uuden Sirpan, niin alkaa se uusi kuherrusvaihe, jolloin jankutetaan, miten uusi on parempi.
Olin avioparikurssilla ja oli epämiellyttävää kuunnella uuspareja, kun itse yrittää selvitä siinä nykyisessä liitossa.
Avioparikurssilla? Nytvittuoikeesti hei. 🤦🏻
Naisille voi myydä ihan mitä tahansa shittiä kalliin kurssin muodossa. Aina uppoaa koska kUrSsI🤣
Siellä on toki puolisot mukana.
-ohisVaimot pakottaa miehensä kurssille.
Ai kamala 😌
Hei!
Mieleeni tuli seuraavia ajatuksia, mitä voisit pohtia?
-Piditkö yhteyttä tuttaviisi avioliiton aikana? Vietitkö heidän kanssaan ystävä-aikaa vai piditkö heitä ilmaisena lapsenvahtina, antamatta koskaan mitään takaisin?
-Miten suhtaudut niihin, jotka ymmärtävät myös ex-miehesi näkemyksen asiaan eivätkä halua valita puolta? Jotkut eivät tätä kestä vaan pitävät tämmöistä tuttavaa kuin vihollisena.
-Miten suhtauduit avioliitossa ollessasi muiden eroon? Olitko tukena vai päivittelitkö, miten typeriä virheitä muut tekee, kun taas teidän liitto on jotain parempaa.
Nämä koettu itse sivullisena.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se niin vain on, että eronneita naisia kartetaan. Minunkin ystävät sanoivat aikanaan, että eroa vaan hankalasta liitosta, niin kyllä me sinun kanssa ollaan vähintään monta kertaa viikossa. Et todellakaan joutuu olemaan yksinäinen.
Sen jälkeen näistä kavereista ei kuulu kun viestien kanssa. Sanovat että miehensä ei tykkää yhtään, että ovat minun kanssa ja siksi eivät ole. Miehet kuulemma pelkäävät, että sinkkuus alkaa houkuttaa liikaa.
Nämä omat ystäväni jäivät kokonaan pois elämästäni.
Teilläkö miehet päättää keitä heidän vaimonsa saa nähdä? Onpa erikoista, meidän kaveriporukassa kyllä aikuiset ihmiset saa ihan itse valita ystävänsä.
Huvittavia jotkut kommentit täällä "ei jaksa, eronutta ihmistä kuunnella ja lohduttaa" ?? Itse korkkasin skumppaa kun erosin, nautein elämästäni 100% enemmän kuin surkeassa parisuhteessani ollesani.. XD Ap:lle matkustele, hommaa uusia harrastuksia sieltä saa kavereita. Kouluttaudu mene opiskelemaan unelma ammattiasi nyt sinulla on aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se niin vain on, että eronneita naisia kartetaan. Minunkin ystävät sanoivat aikanaan, että eroa vaan hankalasta liitosta, niin kyllä me sinun kanssa ollaan vähintään monta kertaa viikossa. Et todellakaan joutuu olemaan yksinäinen.
Sen jälkeen näistä kavereista ei kuulu kun viestien kanssa. Sanovat että miehensä ei tykkää yhtään, että ovat minun kanssa ja siksi eivät ole. Miehet kuulemma pelkäävät, että sinkkuus alkaa houkuttaa liikaa.
Nämä omat ystäväni jäivät kokonaan pois elämästäni.Teilläkö miehet päättää keitä heidän vaimonsa saa nähdä? Onpa erikoista, meidän kaveriporukassa kyllä aikuiset ihmiset saa ihan itse valita ystävänsä.
Ilahtuvatko puolisot siitäkään, että mies lähtee eronneen kaverinsa "tueksi" baariin? Tuskin.
Hakeudu johonkin kerhoon tai vapaaehtoiseen hyväntekeväisyys toimintaan, esim. Punaiseen ristiin. Ei sieltä ehkä mitään sydänystäviä saa mutta vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.
Tärkeintä kuitenkin on että et annan oman masennuksesi elämäntilaantesi takia tarttua lapsellesi jolla jo ilmeisesti on jostain syystä vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se niin vain on, että eronneita naisia kartetaan. Minunkin ystävät sanoivat aikanaan, että eroa vaan hankalasta liitosta, niin kyllä me sinun kanssa ollaan vähintään monta kertaa viikossa. Et todellakaan joutuu olemaan yksinäinen.
Sen jälkeen näistä kavereista ei kuulu kun viestien kanssa. Sanovat että miehensä ei tykkää yhtään, että ovat minun kanssa ja siksi eivät ole. Miehet kuulemma pelkäävät, että sinkkuus alkaa houkuttaa liikaa.
Nämä omat ystäväni jäivät kokonaan pois elämästäni.Teilläkö miehet päättää keitä heidän vaimonsa saa nähdä? Onpa erikoista, meidän kaveriporukassa kyllä aikuiset ihmiset saa ihan itse valita ystävänsä.
Ilahtuvatko puolisot siitäkään, että mies lähtee eronneen kaverinsa "tueksi" baariin? Tuskin.
Se on sitten puolison ongelma jos on noin heikko itsetunto. Minun mieheni ei ainakaan ole niin lapsellinen että protestoisi jos joskus haluan lähteä baariin, riippumatta siitä onko seurassani naimisissa oleva vai eronnut ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Oisko kannattanut hankkia lapsia?????
Voi niitä lapsiparkoja, jotka tehdään sen takia, ettei vanhempi joutuisi olemaan yksin. Huh huh.
Sinulla oli ikäviä ystäviä. Heittivät helppoja heittoja ajattelematta, mitä sanoivat. Oli kuitenkin hyvä, että erosit. Sinulla oli kuitenkin epäluotettavia, pinnallisia ystäviä, joista ei ollut sinua tukemaan.
Yleisesti voi todeta, että hmisillä on tapana puhua vastuuttomasti. Puhe on tarkoitettu vain siihen hetkeen.