Pitkään avoliitossa eläneet, miksi ette mene naimisiin?

- Ei omaisuutta eikä aikomusta hankkiakaan

- Ei lapsia eikä aikomusta hankkiakaan

Toisin sanoen ei mitään syytä mennä naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Ei kumppanin suku noin vain voi heittää ketään ulos asunnostaan. On paljonkin tilanteita, joissa kumppanin sukulaiset eivät edes teoriassa voisi niin tehdä. Ja jos lapsia on, he perivät joka tapauksessa, oltiin naimisissa tai avoliitossa.

 

Kyllä voi heittää ja on heittänytkin, jos asunto on vaikka miehen nimissä, eikä yhteisiä lapsia ole, eikä testamenttia.

Pahimmillaan avopuoliso on lain edessä täysin vieras ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kumppanin suku noin vain voi heittää ketään ulos asunnostaan. On paljonkin tilanteita, joissa kumppanin sukulaiset eivät edes teoriassa voisi niin tehdä. Ja jos lapsia on, he perivät joka tapauksessa, oltiin naimisissa tai avoliitossa.

 

Valitettavasti näitä tapauksia on paljon, joissa avoleski on häädetty asunnosta samantien, kun kumppani on kuollut. Omaiset eivät ole antaneet osallistua edes hautajaisiin. Näissä tilanteissa avoleskellä ei ole mitään oikeuksia, jos ei ole etukäteen osannut varautua kumppanin mahdolliseen kuolemaan. t. nuorileski

Millähän perusteella ihminen voitaisiin noin vain heittää ulos asunnostaan, jossa hän asuu virallisesti ja on joko vuokralla tai omistaa asunnon?

Siinä tapauksessa että kuollut kumppani on omistanut asunnon yksin ja ei ole lapsia tai testamenttia.

Asuttiin yhdessä noin 10  vuotta, sietten kun alkoi omaisuutta kertyä, katsottiin, että on helpointa, kun mennään naimisiin.

Ei kerrottu kenellekään sukulaiselle, ennen kuin anopin kuoleman jälkeen asia näkyi perunkirjoituksessa. (virkatodistuksesta).

Vain yksi syy. En halua naimisiin. Musta ei saa mitään h*lvetin rouvaa tekemälläkään.

15 vuotta avoliitossa, kaikki raha-asiat hoidettu niin, että omistukset on määritetty todellisten omistusosuuksien suhteen. Eli lainat omissa nimissä. Ei tarvitse olla tyhmä tai sinisilmäinen, vaikka pidempi parisuhde takana olisikin. Keskinäinen testamentti tehty, mutta esim. henkivakuutuksessani edunsaajaksi on kuitenkin määritelty äitini (eli ainoa lähisukulainen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kumppanin suku noin vain voi heittää ketään ulos asunnostaan. On paljonkin tilanteita, joissa kumppanin sukulaiset eivät edes teoriassa voisi niin tehdä. Ja jos lapsia on, he perivät joka tapauksessa, oltiin naimisissa tai avoliitossa.

 

Valitettavasti näitä tapauksia on paljon, joissa avoleski on häädetty asunnosta samantien, kun kumppani on kuollut. Omaiset eivät ole antaneet osallistua edes hautajaisiin. Näissä tilanteissa avoleskellä ei ole mitään oikeuksia, jos ei ole etukäteen osannut varautua kumppanin mahdolliseen kuolemaan. t. nuorileski

Millähän perusteella ihminen voitaisiin noin vain heittää ulos asunnostaan, jossa hän asuu virallisesti ja on joko vuokralla tai omistaa asunnon?

Siinä tapauksessa että kuollut kumppani on omistanut asunnon yksin ja ei ole lapsia tai testamenttia.

Mutta silloinkin prosessi kestää kuukausia ja voidaan myös katsoa että on ihan oma valinta tällainen, avoliitoille täysin epätyypillinen, asumismuoto. Naimisiinmenoa tämä ei oikein perustele kuin totaalilokille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kumppanin suku noin vain voi heittää ketään ulos asunnostaan. On paljonkin tilanteita, joissa kumppanin sukulaiset eivät edes teoriassa voisi niin tehdä. Ja jos lapsia on, he perivät joka tapauksessa, oltiin naimisissa tai avoliitossa.

 

Valitettavasti näitä tapauksia on paljon, joissa avoleski on häädetty asunnosta samantien, kun kumppani on kuollut. Omaiset eivät ole antaneet osallistua edes hautajaisiin. Näissä tilanteissa avoleskellä ei ole mitään oikeuksia, jos ei ole etukäteen osannut varautua kumppanin mahdolliseen kuolemaan. t. nuorileski

Kuulostaa propagandalta, jolla yritetään painostaa kaikki sovinnaisesti avioliittoon. Minullekin joskus kerrottiin kauhutarinoita, että jos puolisoni kuolee, voivat hänen sukulaisensa tulla tyhjentämään asuntomme ja heittävät minut ulos. Asumisratkaisumme olivat kuitenkin sellaiset, ettei tuollainen olisi voinut olla edes mahdollista. Lisäksi peloteltiin, että lasten asema on avoliitossa huonompi - no, lapsemme ovat nyt teini-ikäisiä, enkä ole vielä keksinyt yhtään asiaa, jossa heidän asemansa parantuisi avioliiton myötä.

Joitain ihmisiä aina häiritsee se, jos jotkut pariskunnat ovat avoliitossa. Kai se on sitä, että haluttaisiin vain kaikista tiettyjen normien mukaisia.

Ei suinkaan, tosin tahtoisin havahduttaa niitä avopareja joilla asiat eivät ole järjestyksessä että kannattaa ne laittaa kuntoon ellei avioon halua, ettei tule turhia yllätyksiä sitten. Muussa tapauksessa mun puolesta voi jatkaa avoliitossa kunnes kuolema erottaa.

Epäsäännölliset pätkätyöt luovalla alalla molemmilla. Tulevaisuudessa tarkoitus toiminimiyrittäjyyteen. Voi olla että silloin joudutaan muuttamaan erilleen, koska jos pska osuukin tuulettimeen niin mieluummin kusee sitten vain omat raha-asiansa. Avioliitossa olisi elatusvelvollisuus, vaikka asuisi täysin eri puolilla maata.