Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalainen jalkapallo on niin surkealla tasolla?
16.07.2023 |
Tästä ei paljoa julkisuudessa syystä tai toisesta keskustella mutta voin sen sisäpiiriläisenä kertoa.
Suomalaiset "ammattilaisjoukkueet" harjoittelee 2-4 kertaa viikossa kun kausi on käynnissä. Ennen kauden alkua harjoitusten määrä on maksimissaan 5 kertaa viikossa. Harjoituksen intensiteetti on todella rento.
Ulkomailla (lähes jokaisessa Euroopan maassa) harjoituksia on 4-7 kertaa viikossa aamuin sekä illoin. Harjoituksissa intensiteetti on kova ja käytännössä verenmaku suussa painettava. Harjoituksen kovuudesta kertoo sekin jotain että itse peli ei ole niin kova.
Sitten se tärkein asia eli junnuvalmennus. Suomessa jostain syystä valmentajaksi käy mikä tahansa hyypiö (yleensä lapsen vanhempi). Vanhemmat pitävät asiaa pelkkänä harrastuksena ja MAKSAVAT tästä seuralle.
Koska vanhemmat maksavat ja pitävät pelkkänä harrastuksena niin treenien intensiteetti iästä 12v eteenpäin on heikkoa eikä fyysistä puolta käytännössä ole. Noin 6-vuotiaasta saakka pitäisi aloittaa ammattimainen toiminta, jolloin harjoittelu hoituu leikkien avulla. 12-vuotiaana on tehtävä viimeistään päätös ammattilaisuudesta ja harjoitusten taso vastaamaan aikuisten tasoa.
Ulkomailla tämä on hoidettu seuraavasti:
Seura tai sen akatemia tekee sopimuksen lapsen ja perheen kanssa ikävuosien 6-12v aikana. Seura maksaa palkkaa lapselle, hoitaa koulutuksen, lääkärit, fysioterapiat, vakuutukset yms. ja viikonloppuisin perhe tulee katsomaan lastansa tai lapsi menee viikonlopuksi perheensä luo. Kun lapsi on 15-vuotias, fyysisyys on jo sillä tasolla että yksikään nykyinen suomalainen ammattiurheilija ei pärjää niille.
Harrastus on ulkomailla erikseen, jossa vanhemmat maksavat harrastuksesta kuten Suomessa.
Kommentit (29)
Suomalaisia ei kovin paljon kiinnosta jalkapallo, joten sponsorirahaa ei tule joukkueille yhtä paljon kuin "jalkapallomaissa".
Pienessä maassa ei ole mahdollisuutta pitää montaa eri lajia maailman huipulla. Sponsorit valitsevat rahoituskohteikseen sellaisia lajeja, joita ihmiset täällä mielellään seuraavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on just tasan sillä tasolla mitä kuuluukin.
Aikuiset miehet juoksee pallon perässä ja joku pöljä maksaa yhdelle sata miljoonaa vuodessa.
Lapsellista touhua.
Wef, woketus, vihervassarit, avaruusliskot, rokotepakotus.
Mites ero Tanskaan ja Norjaan? Noissa sunnilleen sama väkiluku.
ei kyllä pidä paikkaansa että suomalaiset veikkausliigajoukkueet harjoittelisivat noin vähän
toinen asia on se, että onko se oikeastaan surkealla tasolla? samaan nippuun Veikkausliiga menee suurimman osan eurooppalaisista sarjoista kanssa. Noin 15 eurooppalaista liigaa on selkeästi suomalaisia parempia.
Euroopan ulkopuolella puolestaan parempia liigoja on hyvin vähän:
Afrikassa ei yhtäkään
Aasiassa Japani, Etelä-Korea ja Saudi-Arabia
Amerikoissa Brasilia, Argentiina, Meksiko ja USA (ehkä Kolumbia)
Eli Veikkausliiga on maailman liigojen joukossa jotakuinkin 30 parhaan joukossa noin 200 liigasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ei kyllä pidä paikkaansa että suomalaiset veikkausliigajoukkueet harjoittelisivat noin vähän
toinen asia on se, että onko se oikeastaan surkealla tasolla? samaan nippuun Veikkausliiga menee suurimman osan eurooppalaisista sarjoista kanssa. Noin 15 eurooppalaista liigaa on selkeästi suomalaisia parempia.
Euroopan ulkopuolella puolestaan parempia liigoja on hyvin vähän:
Afrikassa ei yhtäkään
Aasiassa Japani, Etelä-Korea ja Saudi-Arabia
Amerikoissa Brasilia, Argentiina, Meksiko ja USA (ehkä Kolumbia)
Eli Veikkausliiga on maailman liigojen joukossa jotakuinkin 30 parhaan joukossa noin 200 liigasta.
Vähättelet Afrikan tasoa aika rajusti. Suurin osa afrikkalaisista futiksen pelaajista on fyysisesti kovemmassa kunnossa kuin suomalainen ammattilaispelaaja.
Se riittää jo siihen ettei suomalaiset pärjäisi. Fyysisyys on tärkeää, varsinkin se että perustaso vastaa kansainvälistätasoa.
Mitä tulee veikkausliigan harjoituksiin niin voin käsi sydämellä vannoa että tämä on monen entisen sekä nykyisen ulkomaalaisen pelaajan kertoma fakta.
Myös netistä näkee seurojen harjoituksien määrän. Se määrä on sama jokaisella seuralla - pieniä muutoksia siellä sun täällä. Ja nämä ulkomaalaiset pelaajat ovat pelanneet kovemmissa maissa, joissa harjoitellaan paljon enemmän jo junnusta alkaen.
Suomi luokitellaan "4. vyöhykkeen jalkapallomaaksi" eli huonoin vyöhyke. Samaan vyöhykkeeseen lukeutuu Viro, Latvia, Liettua jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei kyllä pidä paikkaansa että suomalaiset veikkausliigajoukkueet harjoittelisivat noin vähän
toinen asia on se, että onko se oikeastaan surkealla tasolla? samaan nippuun Veikkausliiga menee suurimman osan eurooppalaisista sarjoista kanssa. Noin 15 eurooppalaista liigaa on selkeästi suomalaisia parempia.
Euroopan ulkopuolella puolestaan parempia liigoja on hyvin vähän:
Afrikassa ei yhtäkään
Aasiassa Japani, Etelä-Korea ja Saudi-Arabia
Amerikoissa Brasilia, Argentiina, Meksiko ja USA (ehkä Kolumbia)
Eli Veikkausliiga on maailman liigojen joukossa jotakuinkin 30 parhaan joukossa noin 200 liigasta.
Vähättelet Afrikan tasoa aika rajusti. Suurin osa afrikkalaisista futiksen pelaajista on fyysisesti kovemmassa kunnossa kuin suomalainen ammattilaispelaaja.
Se riittää jo siihen ettei suomalaiset pärjäisi. Fyysisyys on tärkeää, varsinkin se että perustaso vastaa kansainvälistätasoa.
Mitä tulee veikkausliigan harjoituksiin niin voin käsi sydämellä vannoa että tämä on monen entisen sekä nykyisen ulkomaalaisen pelaajan kertoma fakta.
Myös netistä näkee seurojen harjoituksien määrän. Se määrä on sama jokaisella seuralla - pieniä muutoksia siellä sun täällä. Ja nämä ulkomaalaiset pelaajat ovat pelanneet kovemmissa maissa, joissa harjoitellaan paljon enemmän jo junnusta alkaen.
Suomi luokitellaan "4. vyöhykkeen jalkapallomaaksi" eli huonoin vyöhyke. Samaan vyöhykkeeseen lukeutuu Viro, Latvia, Liettua jne.
Voit ihan vapaasti sanoa, mikä afrikkalainen liiga on parempi.
Lähimmäksi pääsevät luultavasti Egypti ja Etelä-Afrikka ja en nyt väkisin ala väittää Veikkausliiga olevan näitä parempi, varmaan suunnilleen samaa tasoa. Siltä väliltäkin varmaan löytyy yksittäisiä joukkueita kuten esim. kongolainen TP Mazembe, jotka pärjäisivät HJK:lle ja KuPS:ille, mutta näissä maissa dominoivalla joukkueella usein kymmenien vuosien mestaruusputki, eli muut joukkueet ovat mitä ovat.
Kuitenkin FIFA Club World Cupissa Oseanian "vakio"edustaja Auckland (joka itsejulistautunutkin puoliammattilaisjoukkue pienemmällä budjetilla kuin suurin osa veikkausliigajoukkueista) monesti päihitti sen Afrikan mestarin viime vuosikymmenellä.
Suomen B-maajoukkue (jossa oli vain suomalaisissa ja muissa pohjoismaisissa sarjoissa pelanneita pelaajia) voitti v. 2017 Afrikan mestaruus turnausta ennen Marokon joukkueen (jossa oli myös valioliigapelaajia ym. kovista sarjoista).
Suurin osa parhaista afrikkalaispelaajista on siirtynyt eurooppalaisiin sarjoihin hyvin nuorena tai syntynyt Euroopassa. On totta, että afrikkalaisilla pelaajilla usein nopeus, kiihdytys ja elastisuus on paremmalla tasolla kuin suomalaisilla. Esimerkiksi eteläafrikkalainen Darren Smith oli melko lailla nobody kotoisessa liigassaan, mutta menestynyt paremmin Suomessa. Toisaalta vastakkaisiakin esimerkkejä löytyy, kuten Egyptin liigasta taannoin HJK:hon siirtynyt hyökkääjä Sherif Ashraf, jolta odotettiin paljon, mutta ei tainnut tehdä maalin maalia.
Latvialaiset ja liettualaiset joukkueet ovat siinä samassa nipussa kuin suomalaiset - eli Euroopan keskikastissa. Ne ovatkin nostaneet osakkeitaan viimeisen 5 vuoden aikana huomattavasti. Virolaiset ovat varmaan siinä "4. vyöhykkeessä", en kyllä tiedä, mitä se tarkoittaa. Toki vielä virolaisiakin joukkueita huonompia on Euroopassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites ero Tanskaan ja Norjaan? Noissa sunnilleen sama väkiluku.
Norja oli tosi kova 90-luvulla, maajoukkue oli kisoissa vakikävijä ja sen seurajoukkueet pärjäsi eurokentillä. Tanska ei ole ollut samaa tasoa seuratasolla, mutta maajoukkueena ja pelaajamateriaaliltaan tosi kova aina.
Paikallinen vedonlyöntiyhtiö ei tue urheilua hirveän avokätisesti kuten monissa muissa maissa, joten sponsorointi jää pitkälti mesenaattien varaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites ero Tanskaan ja Norjaan? Noissa sunnilleen sama väkiluku.
Norja oli tosi kova 90-luvulla, maajoukkue oli kisoissa vakikävijä ja sen seurajoukkueet pärjäsi eurokentillä. Tanska ei ole ollut samaa tasoa seuratasolla, mutta maajoukkueena ja pelaajamateriaaliltaan tosi kova aina.
90-luvun euroliigat oli täynnä norjalaisia ja tanskalaisia tähtiä.
Riittää kun katsoo tämän viikon suomalaisten joukkueidensa tuloksia ja pelejä europeleissä.
Jokainen joukkue joka pelasi tällä viikolla: HJK, Honka ja Haka hävisivät fyysisesti vastustajalleen. Pohjois-Irlantilaisia joukkueita ja Kazakstanilainen joukkue.
Se fyysisyys on vakava ongelma eikä sitä enää aikuisiällä korjata. Se alkaa junnuna oikein tehdystä työstä. Kaikissa pohjoismaissa, paitsi Suomessa, se tehdään kansainvälinentaso huomioon ottaen. Pelaajat myös siirtyvät ulkomaille ja seurat saavat hyvät massit, toisin kuin Suomessa.
Senpä takia jokainen suomalainen pelaaja joka on jo yli 18-vuotias ja pelaa Suomessa voidaan unohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Wef, woketus, vihervassarit, avaruusliskot, rokotepakotus.
Häh?
Vierailija kirjoitti:
Fyysisyys on tärkeää, varsinkin se että perustaso vastaa kansainvälistätasoa.
Tämä on totta yhä enenevissä määrin nykypäivänä ja nopeudelle on kovimmissa liigoisa minimivaatimukset. Mutta jalkapalloilija on niin paljon muutakin. Usain Bolt oli(/on) tunnetusti melko nopea ja varmaan ponnistikin myös korkealle. Oli myös pelannut katufutista Jamaikassa nuorena ja sitä kautta ei ollut mikään täysi puujalka. Hänellähän oli uransa loputtua (32-vuotiaana) projekti jossa koitti saada sopimusta ammattilaisseuraan, mutta lopulta australialainen Central Coast Mariners ei tarjonnut hänelle sopimusta, vaikka sai treenata pitkään joukkueen kanssa.
Suomesta tulee esimerkkeinä mieleen 80-luvun lopussa syntynyt Tommi Siekkinen, jolla 100 metriä meni 10.5 sekuntiin ja pituushyppy reilusti yli 7 metriä, mutta tasoksi taisi vakiintua kakkosdivari. Nuoremmista Timo Stavitski (jolla ilmeisesti Siekkistä vastaava nopeus) ei ole onnistunut lyömään läpi edes Veikkausliigassa, vaikka kohuttiin paljon vielä pari vuotta sitten. Tosin hänellä ollut loukkaantumisia.
Varmaan kuitenkin yhdistävä tekijä näillä pelikäsityksen puute. Jos on nuorena riittävän nopea, ei tarvitse junnupeleissä muuta tehdä kuin juosta pystyyn. Tällöin muut pelin osa-alueet jäävät kehittymättä. Afrikkalaisissa liigoissa itse pelillinen taso on hyvin vaatimatonta, mikä vaikuttaa sekä afrikkalaisten joukkueiden valmiuteen muun maailman joukkueita vastaan että afrikkalaisten pelaajien kehittymiseen. Esimerkiksi afrikkalainen Champions League on hyvin tylsää katsottavaa, kun toiselta joukkueelta yleensä puuttuu minkäänlainen kyky haastaa toista joukkuetta pelillisesti ja siltä pelillisesti paremmalta joukkueelta puuttuu puolestaan kyky avata alhaalla makaavaa puolustusta (muilla tavoin kuin tuomarin suosiollisella avustuksella).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites ero Tanskaan ja Norjaan? Noissa sunnilleen sama väkiluku.
Tanska ja Norja ovat jalkapallomaita. Norjalla hyvät kontaktit Englantiin, Skotlantiin. Tanskalla Saksaan ja Belgiaan että Hollantiin. Tanska on Pohjoismaiden parhaimmistoa seuratasolla, akatemiatyössä ja pelaajien myynnissä. Ruotsi ja Norja tosin hyvin lähellä paitsi seurojen menestyksessä. Jopa islantilaiset seurat saa pelaajiaan kaupaksi paremmin kuin Suomi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysisyys on tärkeää, varsinkin se että perustaso vastaa kansainvälistätasoa.
Tämä on totta yhä enenevissä määrin nykypäivänä ja nopeudelle on kovimmissa liigoisa minimivaatimukset. Mutta jalkapalloilija on niin paljon muutakin. Usain Bolt oli(/on) tunnetusti melko nopea ja varmaan ponnistikin myös korkealle. Oli myös pelannut katufutista Jamaikassa nuorena ja sitä kautta ei ollut mikään täysi puujalka. Hänellähän oli uransa loputtua (32-vuotiaana) projekti jossa koitti saada sopimusta ammattilaisseuraan, mutta lopulta australialainen Central Coast Mariners ei tarjonnut hänelle sopimusta, vaikka sai treenata pitkään joukkueen kanssa.
Suomesta tulee esimerkkeinä mieleen 80-luvun lopussa syntynyt Tommi Siekkinen, jolla 100 metriä meni 10.5 sekuntiin ja pituushyppy reilusti yli 7 metriä, mutta tasoksi taisi vakiintua kakkosdivari. Nuoremmista Timo Stavitski (jolla ilmeisesti Siekkistä vastaava nopeus) ei ole onnistunut lyömään läpi edes Veikkausliigassa, vaikka kohuttiin paljon vielä pari vuotta sitten. Tosin hänellä ollut loukkaantumisia.
Varmaan kuitenkin yhdistävä tekijä näillä pelikäsityksen puute. Jos on nuorena riittävän nopea, ei tarvitse junnupeleissä muuta tehdä kuin juosta pystyyn. Tällöin muut pelin osa-alueet jäävät kehittymättä. Afrikkalaisissa liigoissa itse pelillinen taso on hyvin vaatimatonta, mikä vaikuttaa sekä afrikkalaisten joukkueiden valmiuteen muun maailman joukkueita vastaan että afrikkalaisten pelaajien kehittymiseen. Esimerkiksi afrikkalainen Champions League on hyvin tylsää katsottavaa, kun toiselta joukkueelta yleensä puuttuu minkäänlainen kyky haastaa toista joukkuetta pelillisesti ja siltä pelillisesti paremmalta joukkueelta puuttuu puolestaan kyky avata alhaalla makaavaa puolustusta (muilla tavoin kuin tuomarin suosiollisella avustuksella).
Fyysisyys ei tarkoita pelkkää nopeutta vaan myös sitä että pystyt pitämään palloa ja suojaamaan sitä etkä kovin helpolla menetä sitä. Suomalaiset menettävät heti kun vastassa on käytännössä mikä tahansa muu kuin suomalainen joukkue. Pallo viedään kuin tikkari lapselta ilman rikettä. Suomalainen vain jää ihmettelemään mitä juuri tapahtui.
Sitten se että pystyy ylläpitämään korkeaa intensiiviä ja prässiä 90 minuuttia. Se on sitä kansainvälistätasoa, jota muissa Pohjoismaissa pystytään toteuttamaan.
Suomessa tempo on kävelytasoa ja jopa silloin on vaikeuksia löytää syöttöjä perille.
Vierailija kirjoitti:
Mites ero Tanskaan ja Norjaan? Noissa sunnilleen sama väkiluku.
erona on se että täällä lätkä on ykköslaji( vie kaikki lahjakkuudet) !! , toisin kuin norskeilla ja juuteilla!. Toiseksi Tahko pihkalan keksimä typerä pesäpallo ,jota telluksella ei muualla pelata vie myös lahjakkuuksia...
Vierailija kirjoitti:
Fyysisyys ei tarkoita pelkkää nopeutta vaan myös sitä että pystyt pitämään palloa ja suojaamaan sitä etkä kovin helpolla menetä sitä. Suomalaiset menettävät heti kun vastassa on käytännössä mikä tahansa muu kuin suomalainen joukkue. Pallo viedään kuin tikkari lapselta ilman rikettä. Suomalainen vain jää ihmettelemään mitä juuri tapahtui.
Sitten se että pystyy ylläpitämään korkeaa intensiiviä ja prässiä 90 minuuttia. Se on sitä kansainvälistätasoa, jota muissa Pohjoismaissa pystytään toteuttamaan.
Suomessa tempo on kävelytasoa ja jopa silloin on vaikeuksia löytää syöttöjä perille.
No nyt en kyllä enää vastaa näihin, kun alkaa kuulostaa pelkältä trollaukselta, mutta tuo ylempi toteamus suojaamistaidosta ei pidä paikkaansa. Hyvinhän suomalaiset pelaajat osaavat suojata, ei mitään ongelmia kv. vertailussa. Se missä on ongelmia on 1vs1 tilanteet joissa pitäisi mennä ohi vastustajasta ja sitä varten veikkausliigaseuratkin usein hankkivat nämä ohittajapelaajat ulkomailta.
pentu keskittyy kentällä ulkopuolisille häirintään eikä palloon. siinä se, nuppi on tyhmä.
seuraa vähän aikaa urheilupuiston pentujen sekoiluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysisyys ei tarkoita pelkkää nopeutta vaan myös sitä että pystyt pitämään palloa ja suojaamaan sitä etkä kovin helpolla menetä sitä. Suomalaiset menettävät heti kun vastassa on käytännössä mikä tahansa muu kuin suomalainen joukkue. Pallo viedään kuin tikkari lapselta ilman rikettä. Suomalainen vain jää ihmettelemään mitä juuri tapahtui.
Sitten se että pystyy ylläpitämään korkeaa intensiiviä ja prässiä 90 minuuttia. Se on sitä kansainvälistätasoa, jota muissa Pohjoismaissa pystytään toteuttamaan.
Suomessa tempo on kävelytasoa ja jopa silloin on vaikeuksia löytää syöttöjä perille.
No nyt en kyllä enää vastaa näihin, kun alkaa kuulostaa pelkältä trollaukselta, mutta tuo ylempi toteamus suojaamistaidosta ei pidä paikkaansa. Hyvinhän suomalaiset pelaajat osaavat suojata, ei mitään ongelmia kv. vertailussa. Se missä on ongelmia on 1vs1 tilanteet joissa pitäisi mennä ohi vastustajasta ja sitä varten veikkausliigaseuratkin usein hankkivat nämä ohittajapelaajat ulkomailta.
Nimenomaan Suomessa sarjan sisäisisissä peleissä ei yleensä ole ongelmia pallon suojaamisessa. Mutta kun vastus on muuta kuin suomalainen joukkue niin tasoero näkyy räikeästi. Ihan tämän viikon europeleissä sen näki kuinka vaikeaa se pallon suojaaminen on kun vastassa on pirkut.
1vs1 on toinen ongelma, mutta tuokin johtuu akatemioiden puutteesta. Niitä ei Suomessa ole eikä oikeanlaista junnuvalmennusta nykyisellä järjestelmällä.
Jos näihin muutosta haluaa se alkaa samanlaisella toimilla kuin Ranskassa.
Aikuisten urheilulta pitäisi poistaa kaikki tuet. Jos joku haluaa leikkiä aikuisena, kustantakoon sen itse.