Mistä kaikkein vahvimmat sielut tunnistaa?

Hauraasta olemuksesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinäisyyden tuomasta riippumattomuudesta mihinkään.

Yksinäisyys on karsinogeeni, se lyhentää elinikää enemmän kun ylipaino, diabetes tai tupakointi.

Mun tarkoitus ei ole kettuilla, ihan vaan muistuttaa et sun cope on äärimmäisen itsetuhoinen eläimelle joka on erikoistunu hypersosiaaliseks. <3

Vahvalla sielulla ja pitkällä elämällä saati elämäntavoilla ei ole mitään yhteyttä. Joten menehän takaisin hiekkalaatikolle pyörittelemään räkäpalloja.

Onko vahva sieluaan jotenkin "vahvistanut", jollakin osa-alueella vai onko se vain tietämättömyys, luulo ja silmälaput silmillä mennään? Vai kokemus? Onko kukaan todella vahva, miten, eikö kaikki ole jossain asioissa alttiita. Johtuuko se turvallisesta talouspohjasta, raatamisesta vai todella sielusta? Vahva kroppa, näyttelee roolia vai todella sielu vahva, missä asioissa vahva? Vaiko varma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistaa voi siitä, ettei mene toimintakyvyttömäksi, sattui mitä tahansa yllättävää.

Meinaatko että jos esim. oma lapsi kuolee väkivaltaisesti ja et mene siitä toimintakyvyttömäksi, niin se on merkki vahvuudesta?

Vahvuutta ei ole se, ettei mikään tunnu miltään eikä mikään vaikuta mihinkään. Vahvuutta ei ole nopeus vaikeuksista selviämisessä. Se on jotain aivan muuta.

Sisäisestä vahvuudesta, seisovat aina oikeuden puolella, vaikka muut olisivat vastaan

Vierailija kirjoitti:

Vaikeuksista huolimatta jaksaa uskoa hyvään. On pyyteettömästi hyvä. Nämä ihmiset ovat harvassa. Ja monesti heitä kohdellaan yhteiskunnassamme silti väärin.

Hyväntahtoisia ihmisiä hyväksikäytetään. Rankasti. Jos ei huolehdi itsestä, joku muu ottaa tilanteen edukseen.

Vierailija kirjoitti:

Unfriendly always and forever kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkevät kauneutta ympärillään ja jaksavat olla muille ystävällisiä vaikka itse kävelevät läpi helvetin

Pahinta paskapuhetta mitä tiedän. Eli höpistä psykohöttöä nynnyy kukista ja kauneudesta ja samalla olla rikosten uhri. Oletko täysijärkinen. Olet todennäköisest joku valoa ja iloa ihminen.

Toisaalta ei ole kenenkään asia kuinka ystävällinen tai iloinen joku on ikinä, olkoon ollut ihan millainen elämä tahansa!

On

Rikosten uhrina nimenomaan nautin suunnattomasti kesäaamun auringosta, niityn kukista, eläimistä jne. Niihin saattoi sentään luottaa.

Pahinta pahuutta on se mitä jotkut ihmiset tekee. Sen vastapainoksi on sellaista mikä ei ole ihmisen tekemää eli luonto. Kasvit, puut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki sielut on yhtä haperoisia.

Haperoisin on joku sadistinen sosiopaatti-narsisti. Että kyllä eivät ole kaikki yhtä haperoisia.

Narsisteilla ei ole sielua. Siksi vihaavat niitä joilla on tai kuvittelevat olevan.

Moni narsisti on ulospäin aktiivinen, he eivät vetäydy hiljakseen miettimään sisintään, esittää toki osaavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeuksista huolimatta jaksaa uskoa hyvään. On pyyteettömästi hyvä. Nämä ihmiset ovat harvassa. Ja monesti heitä kohdellaan yhteiskunnassamme silti väärin.

Valitettavasti suurin osa katkeroituu vaikeuksista :(

Katkeruus voi olla surun tuntemista, kun joku paha osui kohdalle. Ydinpointti on teoissa, ettei jatka kokemaansa vääryyttä.

Esim lapsena hyväksikäytetty ei itse vahingoita ketään.

Esim narsisteja ymmärtävät sanoo että niillä on itsellään ollut vaikea lapsuus. Kuitenkaan mikään kokemamme vääryys ei oikeuta vahingoittamaan muita millään tavalla.

Ei niitä tunnista.

Krooh

Nostan....