Mikä tällaisessa parisuhdeongelmassa on oikeasti takana?
Ollaan oltu yhdessä monta vuotta. Kun tutustuttiin, en esittänyt mitään vaan olin avoimesti oma itseni. Ja kerroin suoraan niistä puolistani, joita moni pitää vähän huonoina parisuhteen kannalta. Eli olen introvertti. En harrasta juuri mitään (työssäkäynnin lisäksi). Enkä haluakaan harrastaa, koska tykkään lähinnä lukea ja ommella. Minulla ei ole ajokorttia. En viihdy kahviloissa enkä ravintoloissa. Olen kotihiiri. Ja siis olen näitä ihan ylpeästi, viihdyn tällaisessa elämässä enkä kaipaa näihin mitään muutoksia. Mies ihastui minuun ja halusi vakiinnuttaa suhteemme. Minäkin ihastuin tietenkin häneen. Mutta nyt muutaman vuoden jälkeen häntä tuntuu ärsyttävän nämä puoleni, jotka siis olin tehnyt hänelle selväksi jo alussa että tällainen olen. Hän yrittää saada minua muuttumaan niiden suhteen ja välillä ärsyyntyneesti valittaa, että miksi et harrasta mitään tai miksi et käy ravintoloissa kavereidesi kanssa. No koska en halua! En tykkää sellaisista asioista vaan viihdyn eläen näin. Mutta tämä ei tunnu hänelle kelpaavan. On itse aika erilainen eikä se minua haittaa yhtään, en ollenkaan odota hänen olevan kotihiiri.
Eli hän kelpaa minulle sellaisena kuin on. Mutta minä en kelpaa tällaisena. Miksi hän sitten ihastui minuun ja halusi olla vakituisesti kanssani? Miksi halusi muuttaa yhteen? Jos kerran niin ärsyttää että en harrasta mitään. Ja että en viihdy jossain kahviloissa tms.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on alkuun niin sokea, ettei toisessa ole edes huonoja puolia. Kun se vaihe loppuu, alkaa ärsyyntyminen asioista mitä ei aiemmin ole edes huomannut.
Joo mutta kyllähän hän huomasi ne. Kun niistä avoimesti monta kertaa puhuin. Sanoin ihan suoraan, että en haluakaan harrastaa mitään koska olen kiinnostunut vain kotona lukemisesta ja ompelusta.
ApOlet siis aivan tyypillinen palstatäti.
Sillä erotuksella että palstatädit on vanhapiikaveloja.
Vanhapiika en, vela kyllä. Tosin nyt jos alottaisin elämäni alusta tietäen mitä nyt tiedän, olisin varmaan se vanhapiikakin. Ei sillä että miehissä sinänsä olisi vikaa, mutta kyllähän nyt se yksin asuminen ja oleminen olisi ihan unelmaelämää.
Voi elämä! Sisiliskon poikanen kiipesi mun kenkään just! Sorry, mies on reissussa joten sille en tapahtumaa jakaa.
Alkuhuumassa ajatteli, ettei tuo haittaa. Nyt onkin huomannut, että haittaavan se.
Kerro miehellesi että olet introvertti ja viihdyt kotona kuten olet lapsesta saakka ollut , etkä koe tarvetta muutokseen vaan olet hyvin tyytyväinen näin . Ja mies voi vapaasti käydä ystäviensä kanssa riennoissa .
Miten niin et harrasta mitään? Ompelu ja lukeminen ovat harrastuksia.
Mies on huomannut, että erilaisuuteen häiritsee häntä, vaikka alussa muuta kuvittelikin.
Haluaakohan mies olla välillä yksin kotona?
Alkuhuumassa se ei ole haitannut, että olet aina kotona, koska hän on ollut niin rakastunut ja halunnut olla kanssasi mahdollisimman paljon. Suhde muuttuu ajan myötä ja nyt hän saattaa kaivata omaa aikaa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Usein käy niin, että se mikä aluksi 'ei haittaa yhtään', alkaakin jossain vaiheessa riepomaan.
Johtuu henkilön kypsymättömyydestä ja kyvyttömyydestä ottaa vastuuta itsestään ja tekemisistään.
Alkuhuumassa menee läpi monta juttua, joita sitten myöhemmin aletaan kaivella ja tutkia suurennuslasilla.
Jollekin se voi olla esim. kumppanin entiset suhteet, jopa lapset, lemmikit, harrastukset jne. Sinulla se, ettei niitä ole, s.o. kumppanin mielestä.Kohdallasi voi kyse olla siitäkin, että hän haluaisi olla toisinaan yksin kotona, omissa oloissaan. Mutta olet aina siellä.
Hmm. Kannattaisi puhua asiasta.
"Usein käy niin, että se mikä aluksi 'ei haittaa yhtään', alkaakin jossain vaiheessa riepomaan.
Johtuu henkilön kypsymättömyydestä ja kyvyttömyydestä ottaa vastuuta itsestään ja tekemisistään."
Juuri näin. Sitten v**tuillaan sille toiselle että miksi et voi olla sellainen ja tällainen, kun edes sen vertaa ei voi ottaa vastuuta elämästään että eroaisi ja etsisi sopivamman kumppanin. Raukkamaista ja henkisesti väkivaltaista. Tai tuollainenkin jos ei esim. uskalla sanoa että haluaisi olla edes joskus yksin kotona, tai mitä ikinä. Toisen pitäisi jotenkin mystisesti osata lukea ajatuksia ja kun näin ei käy veetuillaan ja ärsyynnytään.
Vierailija kirjoitti:
Haluaakohan mies olla välillä yksin kotona?
Alkuhuumassa se ei ole haitannut, että olet aina kotona, koska hän on ollut niin rakastunut ja halunnut olla kanssasi mahdollisimman paljon. Suhde muuttuu ajan myötä ja nyt hän saattaa kaivata omaa aikaa kotona.
No jos se haluaa vain olla välillä yksin kotona niin eikö se voi sitä pyytää suoraan eikä alkaa valittamaan toiselle, että valivalivalikunetharrastamitään, valivalivalikunetkäykuppiloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No keskustelkaa. Jos kerran toimi ennen, niin ehkäpä voi jatkua. Ainakin sitten selviää.
Niin juu mikä takana? No olet kieltämättä varsin passiivinen. Olisko ihan hiukan parantamisen varaa?
Miksi? En halua olla aktiivinen. Olen aina ollut tällainen, jo lapsena. Viihdyn näin ja tykkään elää elämää näin. Mitä vikaa siinä nyt sitten on?
ApJep. Okei, eli eroa sitten.
Yksin kyllä jäät ja suoraan sanottuna varsinainen valopää olet.
Eli sun mielestä joku on tyhmä, kun viihtyy hiljaisessa ja rauhallisessa elämässään?
Oma kokemus on, että hiljaisessa ja rauhallisessa elämässä viihtyvät ovat usein onnellisimpia. Koska onni löytyy sieltä arkisesta elämästä, mitä suurin osa kuitenkin on. Ei tarvita tapahtumia, muita ihmisiä, mitään erikoista tai tavanomaisesta poikkeavaa voidakseen olla täydellisen tyytyväinen siihen, missä juuri sillä hetkellä on.
Nimenomaan, tässä on avain onnelliseen elämään.
Hetken huumaa ja illan iloja hakevat huomaavat aina myöhemmin olonsa tyhjäksi. Ei semmoinen höttö kanna pidemmälle.
Niin, vaikka ei itseään pakenevia pidä sinänsä syyllistää. Toimisivat varmaan toisin jos kykenisivät ja ymmärtäisivät hakkaavansa päätä seinään (mm. erilaiset addiktiot.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No keskustelkaa. Jos kerran toimi ennen, niin ehkäpä voi jatkua. Ainakin sitten selviää.
Niin juu mikä takana? No olet kieltämättä varsin passiivinen. Olisko ihan hiukan parantamisen varaa?
Miksi? En halua olla aktiivinen. Olen aina ollut tällainen, jo lapsena. Viihdyn näin ja tykkään elää elämää näin. Mitä vikaa siinä nyt sitten on?
ApJep. Okei, eli eroa sitten.
Yksin kyllä jäät ja suoraan sanottuna varsinainen valopää olet.
Eli sun mielestä joku on tyhmä, kun viihtyy hiljaisessa ja rauhallisessa elämässään?
Oma kokemus on, että hiljaisessa ja rauhallisessa elämässä viihtyvät ovat usein onnellisimpia. Koska onni löytyy sieltä arkisesta elämästä, mitä suurin osa kuitenkin on. Ei tarvita tapahtumia, muita ihmisiä, mitään erikoista tai tavanomaisesta poikkeavaa voidakseen olla täydellisen tyytyväinen siihen, missä juuri sillä hetkellä on.
A) pidemmän päälle kyllä.
B) ellet satu asumaan erakkona jossakin pohjoisessa, niin tuo kaikki on potaskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on alkuun niin sokea, ettei toisessa ole edes huonoja puolia. Kun se vaihe loppuu, alkaa ärsyyntyminen asioista mitä ei aiemmin ole edes huomannut.
Joo mutta kyllähän hän huomasi ne. Kun niistä avoimesti monta kertaa puhuin. Sanoin ihan suoraan, että en haluakaan harrastaa mitään koska olen kiinnostunut vain kotona lukemisesta ja ompelusta.
Ap
Aika aikaansa kutakin. Tottakai ihmisen mieli voi muuttua. Eihän se nyt ole kiveenkirjoitettu mitä olette joskus vuosia sitten jutelleet. Jos se olisi niin yksinkertaista niin tuskiin kukaan eroaisi.
Miten olisi sellainen skenaario, että joku on manipuloinut hänet hyökkäämään kyseisistä asioista sinua vastaan? Joku, joka haluaisi suoraan hyökätä, mutta ei pysty. Tekee sen miehen kautta, koska häntä ärsyttää. Ehkä ei edes ärsytä nuo, vaan kyseessä on kosto joistain muista asioista, mitkä ottaneet päähän. Oletko astunut joudenkin varpaille teoilla tai sanomisilla?
Kuulostaa oudolta. Jos hänellä omat menot, niin mitä sinänsä sinun omat menot haittaa tai merkitsee niin hirveästi?
Tiedän tapauksen, jossa eräs selitti kumppanilleen ihan selvästi jonkun toisen mantraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on alkuun niin sokea, ettei toisessa ole edes huonoja puolia. Kun se vaihe loppuu, alkaa ärsyyntyminen asioista mitä ei aiemmin ole edes huomannut.
Joo mutta kyllähän hän huomasi ne. Kun niistä avoimesti monta kertaa puhuin. Sanoin ihan suoraan, että en haluakaan harrastaa mitään koska olen kiinnostunut vain kotona lukemisesta ja ompelusta.
ApAika aikaansa kutakin. Tottakai ihmisen mieli voi muuttua. Eihän se nyt ole kiveenkirjoitettu mitä olette joskus vuosia sitten jutelleet. Jos se olisi niin yksinkertaista niin tuskiin kukaan eroaisi.
Mutta ei kyse ole mistään vuosien takaisesta juttelusta vain. Vaan olen aina ja joka päivä ollut tällainen, hän on ihan joka päivä nähnyt että en harrasta mitään (paitsi lukemista ja ompelua kotona). Tietenkin ihmisen mieli voi muuttua, mutta ei kai laidasta laitaan sentään. Että kun olen aina ollut tällainen, ja minun kanssa halusi yhteen, niin miten nyt yhtäkkiä minun pitäisi olla joku menevä ja aktiivinen extrovertti.
Ap
Täyttä pas..kaa koko juttu. Ketä kiinnostaa jonkun aikuisen harrastukset. Paskan..jauhaja tädit taas vauhdissa suhde analyyseissaan. Tai voin antaa neuvon. Touhua kaikkea, kun mies tulee kotiin ja sepitä juttuja mitä olet tehnyt, niin ei häiritse niin paljon.
Eräälle töistä kyselijälle sepitin ummet ja lammet töistä. Ehkä vähän v..tutti kun kuuli, koska tiesi että valehtelin (oli sellanen kyttääjä) mutta ei voinut sitä mulle väittääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on alkuun niin sokea, ettei toisessa ole edes huonoja puolia. Kun se vaihe loppuu, alkaa ärsyyntyminen asioista mitä ei aiemmin ole edes huomannut.
Joo mutta kyllähän hän huomasi ne. Kun niistä avoimesti monta kertaa puhuin. Sanoin ihan suoraan, että en haluakaan harrastaa mitään koska olen kiinnostunut vain kotona lukemisesta ja ompelusta.
ApAika aikaansa kutakin. Tottakai ihmisen mieli voi muuttua. Eihän se nyt ole kiveenkirjoitettu mitä olette joskus vuosia sitten jutelleet. Jos se olisi niin yksinkertaista niin tuskiin kukaan eroaisi.
Mutta ei kyse ole mistään vuosien takaisesta juttelusta vain. Vaan olen aina ja joka päivä ollut tällainen, hän on ihan joka päivä nähnyt että en harrasta mitään (paitsi lukemista ja ompelua kotona). Tietenkin ihmisen mieli voi muuttua, mutta ei kai laidasta laitaan sentään. Että kun olen aina ollut tällainen, ja minun kanssa halusi yhteen, niin miten nyt yhtäkkiä minun pitäisi olla joku menevä ja aktiivinen extrovertti.
Ap
Kyllä nyt jotain muuta tuo on alkanut häiritsemään ja yrittää manipuloida dilleä miestä sinua vastaan.
Aktiivisuusranneke kirjoitti:
Täyttä pas..kaa koko juttu. Ketä kiinnostaa jonkun aikuisen harrastukset. Paskan..jauhaja tädit taas vauhdissa suhde analyyseissaan. Tai voin antaa neuvon. Touhua kaikkea, kun mies tulee kotiin ja sepitä juttuja mitä olet tehnyt, niin ei häiritse niin paljon.
Eräälle töistä kyselijälle sepitin ummet ja lammet töistä. Ehkä vähän v..tutti kun kuuli, koska tiesi että valehtelin (oli sellanen kyttääjä) mutta ei voinut sitä mulle väittääkään.
Miksi alkaisin touhuamaan aina jotain kun mies tulee töistä kotiin? En ala. Jos olen vaikka lukemassa sohvan nurkassa niin olen. En ala esittämään mitään muuta. Enkä sepittämään jotain menoja, jotka ei pidä paikkaansa.
Ap
Ihastui johonkin piirteeseen, joka ei tämän pidemmälle riittänyt. Ehkei ihastunut, halusi vain jonkun. Ainoa ongelma tuossa on se, että hän yrittää muuttaa sua haluamansa kaltaiseksi sen sijaan, että vain päättää suhteen.
Hän ajattelee, että se että viihtyy vain kotona, on jotenkin epätervettä (eikä luonteenpiirteeseen palautuva mieltymys)? Hän ajattelee että se on merkki jostain psykologisesta ongelmasta ja haluaa rohkaista sinua (omasta näkökulmastaan) normaalimpaan elämäntapaan?
Suhteenne alussa hän ei ajatellut koko asiaa tai vähätteli tätä piirrettä sinussa, kenties ajatellen, että hän rohkaisee sinua sitten ajan mittaan vähän kuin huomaamatta? Nyt hän on tajunnut, ettei suunnitelma onnistu?
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Aktiivisuusranneke kirjoitti:
Täyttä pas..kaa koko juttu. Ketä kiinnostaa jonkun aikuisen harrastukset. Paskan..jauhaja tädit taas vauhdissa suhde analyyseissaan. Tai voin antaa neuvon. Touhua kaikkea, kun mies tulee kotiin ja sepitä juttuja mitä olet tehnyt, niin ei häiritse niin paljon.
Eräälle töistä kyselijälle sepitin ummet ja lammet töistä. Ehkä vähän v..tutti kun kuuli, koska tiesi että valehtelin (oli sellanen kyttääjä) mutta ei voinut sitä mulle väittääkään.
Voi olla provo mutta voihan asioista silti keskustella kun tämmöistäkin nyt vaan tapahtuu. Ja suhdeanalyysivatulointihan on elämän suola! 🙂
Aktiivisuusranneke kirjoitti:
Täyttä pas..kaa koko juttu. Ketä kiinnostaa jonkun aikuisen harrastukset. Paskan..jauhaja tädit taas vauhdissa suhde analyyseissaan. Tai voin antaa neuvon. Touhua kaikkea, kun mies tulee kotiin ja sepitä juttuja mitä olet tehnyt, niin ei häiritse niin paljon.
Eräälle töistä kyselijälle sepitin ummet ja lammet töistä. Ehkä vähän v..tutti kun kuuli, koska tiesi että valehtelin (oli sellanen kyttääjä) mutta ei voinut sitä mulle väittääkään.
Kiitän taas Luojaani, etten tunne sinua.
Nimenomaan, tässä on avain onnelliseen elämään.
Hetken huumaa ja illan iloja hakevat huomaavat aina myöhemmin olonsa tyhjäksi. Ei semmoinen höttö kanna pidemmälle.