Lue keskustelun säännöt.
Olisipa kiva jos vaimo edes joskus olisi ylpeä miehestään
15.07.2023 |
Lastenteon jälkeen hyvin pian alkoi vaimolla se omasta ajasta höpöttäminen. No sitä järjestettiin parhaamme mukaan ja minä poika paiskin duunia niin että rahasta ei ollut pulaa. Sitten vaimo kyllästyi rakastamaansa ammattiin (jota hän oli ehtinyt harjoittaa hädin tuskin viittä vuotta) ja lähti opiskelemaan. No minä poika paiskin duunia koska raha.. Alan valinnasta johtuen vaimon ansiot uudessakin ammatissa ovat noin kolmasosan minun tuloista ja työhön ei kuulu matkustusta tms vaihtelua jota hän ilmeisesti haluaisi. Minulla matkustusta ja illastamista on paljon. Nyt ollaan keski-ikä saavutettu ja vaimon on hyvin vaikea enää vaihtaa täysin toiselle alalle, sanonut sen itsekin. On todettava että it is what it is. Ehkä siitä johtuen viime vuodet on olleet riitaisia. Olen kuulemma paroni ja hän on kuulemma yksin tehnyt kaiken, hoitanut lapset ja kodin. Tätä hän kelaa hyvin usein vaikka olen toistuvasti vastannut että kyllä olet hoitanut , ehket kuitenkaan ihan yksin, mutta todella hyvin olet hoitanut. Kun olen kysynyt että eikö minun työssäkäynnillä ja laskujen maksulla ole ollut mitään arvoa niin vastaus on pah. Kun olen kysynyt että etkö ole edes hieman ylpeä minusta sillä minä olen hyvin ylpeä hänestä, niin vastaus on taas pah.
Tuntuu että tässä meidän parisuhteessa on ollut valuvika alusta saakka. Vaimo kokee olevansa vähäpätöisempi ja pienikin minun kehuminen heikentäisi hänen asemaa entisestään. Lienekö tässä kuviossa koskaan ollut todellista rakkauttakaan. No onpahan kasvatettu useampi hyvä veronmaksaja tähän maahan. Hyvää vauhtia on myös varttumassa kaksi v*ttuuntunutta keski-ikäistä jotka aikanaan ovat vanhainkodin ilopillereitä joo.. Finnish way.
Mukavaa lauantaita kaikille jotka jaksoitte lukea:-)
Kommentit (191)
Myöskään ap ei kuulosta siltä, että hän olisi ylpeä vaimostaan. Pikemminkin kuulostaa vähättelevältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidillä on muitakin n tekemistä kuin hivellä sinun egoasi.
Äidillä? Kun nainen saa lapsia on enää vain äiti?
Onko tämä sinulle yllätys? Kun saadaan lapsia, ollaan äiti ja isä.
Olen edelleen ihminen, jolla nyt vaan sattuu olemaan lapsia. Olen myös vaimo, ystävä, työkaveri, tytär, jne. Kunnioitan myös muita ihmissuhteistani.
Vierailija kirjoitti:
Eli vaimo on vetänyt sen koko lastenhoidon ja kodinhoidon ja mies keskittynyt itseensä.
Vaimo on työpäivän jälkeen pyyhkinyt paskaperseitä, siivonnut kotia ja laittanut lapsille ruokaa, kun mies on istunut illallisella. Ja miestä pitäisi vielä vuolaasti kiitellä ja ylistää? Mistä tarkalleen ottaen?
Vierailija kirjoitti:
Osaatteko keskustella asioista keskenänne? ??
Aika tärkeä osa yhteistä elämää tämä keskustelun taito.
Emme osaa. Asetelma on viheliäinen. Keskustelisin hyvin mielelläni mutta vaimo ilmeisesti kokee että häntä koetetaan taivutella muuttamaan mieltään. Samasta syystä ei suostu pariterapiaan. Tai siis kerran käyty ja hän istui kädet puuskassa erittäin defensiivisenä. Session jälkeen totesi että ajan ja rahan haaskuuta eikä enää palattu.
Paha sanoa mikä on mennyt vikaan tietämättä toisen osapuolen näkemystä.
Kuulostaa siltä, että olet huolehtinut kyllä hyvin osuudestasi perheen elatukseen ja ilmeisesti myös arvostanut vaimosi osuutta kodin ja lasten hoitamisessa?
Ehkä hän olisi vain itsekin halunnut vähän vapaampaa elämää, matkustella myös ja nauttia elämästä eikä vain istua kotona kiinni lapsissa?
Mutta nythän teillä on mahdollisuus! Lapset alkavat varmaan olla jo isoja? Tehkää yhdessä enemmän kivoja juttuja! Matkustelkaa vähän, etsikää se romantiikka takaisin...
Eiköhän vaimosi sinusta ylpeä ole, tuntee vain jääneensä itse liian paljosta paitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli tuota samaa ex-miehen kanssa. Tarkoitan, että hän kilpaili. Entä jos miettisit, että mikä tekisi toisen onnelliseksi ja kehuisit siitä? Ja sanoisit, että ehkä jokin alanvaihto onnistuu kuitenkin? Ja tietäisit sanomattakin, että olet tehnyt parhaasi. Kehu itseäsi salaa😊ja älä ota vastuuta toisen kiukuttelusta. Sano itsellesi, että se on hänen tunnetilansa, ei sinun. Hän etsii syyllistä itsensä ulkopuolelta, näin me usein teemme, vaikka olemme itse vastuussa omasta tilastamme.
Yritä kuvitella itsesi vaimosi asemaan. Tylsä työ huonolla palkalla ja kaikki kotityöt päälle. Miltä se tuntuisi verrattuna isoon palkkaan ja mahdollisuuteen viettää aikaa myös kodin ulkopuolella? Haluaisitko vaihtaa rooleja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vaimo on vetänyt sen koko lastenhoidon ja kodinhoidon ja mies keskittynyt itseensä.
Vaimo on työpäivän jälkeen pyyhkinyt paskaperseitä, siivonnut kotia ja laittanut lapsille ruokaa, kun mies on istunut illallisella. Ja miestä pitäisi vielä vuolaasti kiitellä ja ylistää? Mistä tarkalleen ottaen?
Niin, nainen on se lapsen tasolle typistetty viaton uhri. Tahdoton olento vailla vastuuta omista valinnoistaan, arvioistaan ja päätöksistään omassa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vaimo on vetänyt sen koko lastenhoidon ja kodinhoidon ja mies keskittynyt itseensä.
Pakkohan jonkun on ne muksut ja koti hoitaa kun äijällä ei ole siihen kiinnostusta.
Juurikin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaatteko keskustella asioista keskenänne? ??
Aika tärkeä osa yhteistä elämää tämä keskustelun taito.Emme osaa. Asetelma on viheliäinen. Keskustelisin hyvin mielelläni mutta vaimo ilmeisesti kokee että häntä koetetaan taivutella muuttamaan mieltään. Samasta syystä ei suostu pariterapiaan. Tai siis kerran käyty ja hän istui kädet puuskassa erittäin defensiivisenä. Session jälkeen totesi että ajan ja rahan haaskuuta eikä enää palattu.
No niinhän sinä yritätkin jyrätä. Et edes ymmärrä mitä hän sanoo tai välitä kuunnella sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vaimo on vetänyt sen koko lastenhoidon ja kodinhoidon ja mies keskittynyt itseensä.
Vaimo on työpäivän jälkeen pyyhkinyt paskaperseitä, siivonnut kotia ja laittanut lapsille ruokaa, kun mies on istunut illallisella. Ja miestä pitäisi vielä vuolaasti kiitellä ja ylistää? Mistä tarkalleen ottaen?
En tiedä itkeäkö vaiko nauraa kun luen vielä 2023 tekstiä, jossa nainen on nyrkin ja hellan välissä kotiarestissa rajoittavassa vankilassa, jota miehen sorto, alistaminen ja epätasa-arvo aitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehillä on kummallinen ajatus että kun he tienaa enemmän niin riittää että he käy töissä ja mahdollisesti painaa pitkää päivää. He ei ymmärrä että sillä ei ole mitään merkitystä kotitöiden ja lastenhoidon kannalta mitä kukin tienaa. Jos vaimokin käy töissä niin pitää kotityöt ja lastenhoito jakaa tasan. Vaikka mies tekisi pidempää päivää ei naisen silti kuulu tehdä kaikkia/suurinta osaa kotitöistä. Sitten tehdään enemmän viikonloppuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vaimo on vetänyt sen koko lastenhoidon ja kodinhoidon ja mies keskittynyt itseensä.
Vaimo on työpäivän jälkeen pyyhkinyt paskaperseitä, siivonnut kotia ja laittanut lapsille ruokaa, kun mies on istunut illallisella. Ja miestä pitäisi vielä vuolaasti kiitellä ja ylistää? Mistä tarkalleen ottaen?
Siitä että on mahdollistanut tämän hänen unelmansa. Paskaperseiden pyyhkimisen ja sen semmoisen joka naisen unelman ihanassa kodissa vailla huolta toimeentulosta. Vai tulisiko häntä moittia siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, missä välissä sinä pitkien työpäivien, matkustelun ja illallisten olet siis kasvattanut niitä lapsiasi?
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on kummallinen ajatus että kun he tienaa enemmän niin riittää että he käy töissä ja mahdollisesti painaa pitkää päivää. He ei ymmärrä että sillä ei ole mitään merkitystä kotitöiden ja lastenhoidon kannalta mitä kukin tienaa. Jos vaimokin käy töissä niin pitää kotityöt ja lastenhoito jakaa tasan. Vaikka mies tekisi pidempää päivää ei naisen silti kuulu tehdä kaikkia/suurinta osaa kotitöistä. Sitten tehdään enemmän viikonloppuna.
Niin siis tässä tapauksessa vaimo oli kotona lasten eskari-ikään saakka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vaimo on vetänyt sen koko lastenhoidon ja kodinhoidon ja mies keskittynyt itseensä.
Vaimo on työpäivän jälkeen pyyhkinyt paskaperseitä, siivonnut kotia ja laittanut lapsille ruokaa, kun mies on istunut illallisella. Ja miestä pitäisi vielä vuolaasti kiitellä ja ylistää? Mistä tarkalleen ottaen?
Siitä että on mahdollistanut tämän hänen unelmansa. Paskaperseiden pyyhkimisen ja sen semmoisen joka naisen unelman ihanassa kodissa vailla huolta toimeentulosta. Vai tulisiko häntä moittia siitä?
Vaimo on käynyt myös töissä ja jos se mies ei edes käy kotona kuin kääntymässä, miten se vaimo olisi voinut edes tienata?
Vierailija kirjoitti:
Ap, missä välissä sinä pitkien työpäivien, matkustelun ja illallisten olet siis kasvattanut niitä lapsiasi?
Kaikkina muina aikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on kummallinen ajatus että kun he tienaa enemmän niin riittää että he käy töissä ja mahdollisesti painaa pitkää päivää. He ei ymmärrä että sillä ei ole mitään merkitystä kotitöiden ja lastenhoidon kannalta mitä kukin tienaa. Jos vaimokin käy töissä niin pitää kotityöt ja lastenhoito jakaa tasan. Vaikka mies tekisi pidempää päivää ei naisen silti kuulu tehdä kaikkia/suurinta osaa kotitöistä. Sitten tehdään enemmän viikonloppuna.
Niin siis tässä tapauksessa vaimo oli kotona lasten eskari-ikään saakka
Ja siihen asti ia sen jälkeen hoitanut kaiken kotona ja kaikki lasten asiat. Eli kantanut kaiken vastuun käytännössä ja samalla hukannut täysin oman elämänsä ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, missä välissä sinä pitkien työpäivien, matkustelun ja illallisten olet siis kasvattanut niitä lapsiasi?
Kaikkina muina aikoina.
Kuten? Öisin kun ne lapset nukkuu? Ja häthätää lomila?
Ensinnäkin peruslähtökohta pitäisi olla se, että kumpikin aikuinen tekee puolet kotitöistä ja lastenhoidosta, vaikka tulotasoissa olisi eroa. Isompituloinen ei voi alkaa kuvitella, että kotityöt kuuluisivat pienempituloiselle.