Lue keskustelun säännöt.
Olisipa kiva jos vaimo edes joskus olisi ylpeä miehestään
15.07.2023 |
Lastenteon jälkeen hyvin pian alkoi vaimolla se omasta ajasta höpöttäminen. No sitä järjestettiin parhaamme mukaan ja minä poika paiskin duunia niin että rahasta ei ollut pulaa. Sitten vaimo kyllästyi rakastamaansa ammattiin (jota hän oli ehtinyt harjoittaa hädin tuskin viittä vuotta) ja lähti opiskelemaan. No minä poika paiskin duunia koska raha.. Alan valinnasta johtuen vaimon ansiot uudessakin ammatissa ovat noin kolmasosan minun tuloista ja työhön ei kuulu matkustusta tms vaihtelua jota hän ilmeisesti haluaisi. Minulla matkustusta ja illastamista on paljon. Nyt ollaan keski-ikä saavutettu ja vaimon on hyvin vaikea enää vaihtaa täysin toiselle alalle, sanonut sen itsekin. On todettava että it is what it is. Ehkä siitä johtuen viime vuodet on olleet riitaisia. Olen kuulemma paroni ja hän on kuulemma yksin tehnyt kaiken, hoitanut lapset ja kodin. Tätä hän kelaa hyvin usein vaikka olen toistuvasti vastannut että kyllä olet hoitanut , ehket kuitenkaan ihan yksin, mutta todella hyvin olet hoitanut. Kun olen kysynyt että eikö minun työssäkäynnillä ja laskujen maksulla ole ollut mitään arvoa niin vastaus on pah. Kun olen kysynyt että etkö ole edes hieman ylpeä minusta sillä minä olen hyvin ylpeä hänestä, niin vastaus on taas pah.
Tuntuu että tässä meidän parisuhteessa on ollut valuvika alusta saakka. Vaimo kokee olevansa vähäpätöisempi ja pienikin minun kehuminen heikentäisi hänen asemaa entisestään. Lienekö tässä kuviossa koskaan ollut todellista rakkauttakaan. No onpahan kasvatettu useampi hyvä veronmaksaja tähän maahan. Hyvää vauhtia on myös varttumassa kaksi v*ttuuntunutta keski-ikäistä jotka aikanaan ovat vanhainkodin ilopillereitä joo.. Finnish way.
Mukavaa lauantaita kaikille jotka jaksoitte lukea:-)
Kommentit (191)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin peruslähtökohta pitäisi olla se, että kumpikin aikuinen tekee puolet kotitöistä ja lastenhoidosta, vaikka tulotasoissa olisi eroa. Isompituloinen ei voi alkaa kuvitella, että kotityöt kuuluisivat pienempituloiselle.
Jos ne pienemmät tulot johtuvat vähäisemmistä viikkotunneista, niin silloin on minusta ihan oikein, että se joka tekee lyhyempää päivää, tekee myös isomman osuuden kotitöistä. Toisaalta nuo päätökset pitää tietysti tehdä yhdessä. Jos molemmat ovat paperilla kokopäivätöissä, ei tietenkään ole oikein, että toinen pakenee ylitöihin ja sillä varjolla jättää suuremman osan kotitöistä toiselle.
Jos pienempituloinen maksaa kuitenkin puolet yhteisistä kuluista, niin kotityöt jaetaan tasan.
No minusta se, että pienempituloinen maksaa puolet yhteisistä kuluista ei ole oikein, vaikka kotityöt jaettaisiin tasan. Mutta muut saa tietty tehdä miten tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti vaimosi oppii olemaan tyytyväinen siihen mitä on. Jotkut hakevat sitä kiiltokuvaelämää mitä instassa ja lehdissä esitetään, todellisuus on jotain ihan muuta.
Entä jos näyttäisit vaimollesi miten olla tyytyväinen ja onnellinen tässä ja nyt. Ymmärtäisikö että teillä on kaikki hyvin.
Jokainen meistä välillä kipuilee omia valintojaan, työtä ym. Mutta fiksu tajuaa että usein ne ongelmat on omien korvien välissä eikä projisoi niitä toiseen. Vastaavassa tilanteessa sanoin miehelleni että mulla on nyt vähän vaikeeta itseni kanssa ja tämä ei johdu sinusta mitenkään. Pitkään liittoon näitä tulee väkisinkin.
Ap on hyväksikäyttänyt ja mitätöinyt vaimoaan vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti vaimosi oppii olemaan tyytyväinen siihen mitä on. Jotkut hakevat sitä kiiltokuvaelämää mitä instassa ja lehdissä esitetään, todellisuus on jotain ihan muuta.
Entä jos näyttäisit vaimollesi miten olla tyytyväinen ja onnellinen tässä ja nyt. Ymmärtäisikö että teillä on kaikki hyvin.
Jokainen meistä välillä kipuilee omia valintojaan, työtä ym. Mutta fiksu tajuaa että usein ne ongelmat on omien korvien välissä eikä projisoi niitä toiseen. Vastaavassa tilanteessa sanoin miehelleni että mulla on nyt vähän vaikeeta itseni kanssa ja tämä ei johdu sinusta mitenkään. Pitkään liittoon näitä tulee väkisinkin.
Ei se vaimo ole tyytyväinen nyt. Hän on kotiorja miehelle, joka ei edes tajua arvostaa sitä.
Vaimon elämä paranee nykyisestä eron jälkeen. Miehen elämä muuttuu raskaammaksi.
Eli se on ap, joka ei tajua arvostaa sitä, mitä hänellä nyt on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reneki ja maatalouslomittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin peruslähtökohta pitäisi olla se, että kumpikin aikuinen tekee puolet kotitöistä ja lastenhoidosta, vaikka tulotasoissa olisi eroa. Isompituloinen ei voi alkaa kuvitella, että kotityöt kuuluisivat pienempituloiselle.
Aloittaja mitä ilmeisimmin joutunut tosiaan tekemään aika pitkää päivää, jotta perheen elintaso säilyy. Vaimo opiskellut jo toisen ammatin.
On teillä ihme asenne, että aloittaja olisi täys kuspää ja vaimo kotiorja. Ne illalliset ja matkustelu kuuluu miehen työhön.Ja ihan nainen olen.
Ja miksi automaattisesti oletetaan että mies siellä pitkää iltaa tehdessään nauttisi erityisesti siitä. Tuskin hän ajattelee että onneksi väännetään näitä sopimuspapereita konttorilla iltamyöhään, muutenhan sitä joutuisi olemaan kotona perheen kanssa ja saattais joutua imuroimaan.
Käytännön syistä ei kyllä onnistu kotityöt, jos tulee illalla kotiin klo 20-21 suoraan pellolta tai kasvihuoneelta, niin siinä pitää käydä suihkussa ja syödä jotain, koska edellinen ruokailu oli klo 15 aikaan 10 min tauon aikana. Noin kuuden tunnin syömättömyys aiheuttaa raivokohtauksia ja verensokerin laskua.
Tähän päälle kitinää kotitöiden hoitamisesta siinä kympin aikaan illalla, niin ei hyvä. Lapsetkin kärsii kun isä alkaa imuroida ja tiskata astioita pienessä kaksiossa tai yksilössä.
Ei oo hyvä juttu. Tähän päälle jos vaimo alkaa inistä että tulot on liian huonot, niin ei hyvä.
Jos mies tekee pitkää päivää ja on väsynyt, niin älkää helvetti kiusatko sitä hulluuden partaalle. Terve järkikin pitäisi sanoa se. Joku sunnuntai on ainoa vapaapäivä viikossa, niin sitten pitäisi siivota silloi vai?
Luita ja lihaksia kolottaa ja selässä jatkuva kuukausien kipu, niin siivota pitäisi.
Hah. Oikeesti jumalauta nyt naiset!
On olemassa paljon ihan hiljaisia kotitöitä.
Laskujen maksu, pölyjen pyyhintä, wilman seuranta, kaappien järjestämienn, pyykin lajittelu ja viikkaus, lasten reppujen pakkaaminen aamuksi, harjalla voi harjata hiekat ja muruset, pöydän voi pyyhkiä jne.
Naiset osaa tehdä näitä jokaikinen päivä vaikka lapset nukkuu.
Et kympin aikaan illalla kotitöitä tehden ja sitten herätys klo 4 aamulla että kerkeää aloittaa työt kuudelta...
Mä luulen että on parempi käydä nukkumaan kympiltä että jaksaa taas painaa uudet 10-12h työpäivän.
Unet on tärkeimmät. Muuten ei jaksa enää mitään.
Kuulostaa siltä että kaikenlaisia työhön liittyviä lakeja rikotaan aika rankasti kun vuoden ympäri tehdään töitä klo 6-21 jos kerran kotona ei ehdi tehdä mitään muuta kuin syödä, käydä suihkussa, ja sitten kello onkin jo 22 ja pitää mennä nukkumaan.
Ai mutta, tehän teettekin vain 10-12 tunnin päiviä, eli jos työt alkaa klo 6, pääset kotiin viimeistään klo 18. Meneekö sulla syömisessä ja suihkussa käymisessä 4 tuntia joka ikinen ilta, jos niitä kotihommia pääsisi aloittaan vasta klo 22?
Ihan turha rutista jostakin kivuista ja kolotuksista, niitä on kaikilla on kun tiettyyn ikään pääsee. Myös sillä sun vaimollasi.
Mä en edes tajua mikä hiton järki on tehdä tuollaista työtä? Paljon enemmän susta olisi iloa työttömänä, tuilla elävänä, läsnäolevana ja osallistuvana isänä ja aviopuolisona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli tarinan opetus? Älä hanki lapsia!
Ei ainakaan sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei tunne sitä aitoa rakkautta. Koska kyllä ne lapset vaan (vaikka ihania ovatkin) on vähän sellaisia parisuhteen pilaajia. Hetkellisesti ne muuttaa kaiken paskaksi.
Mutta jos rakkaus on aitoa, se kestää sen.
Äkkiähän ne lapset siitä kasvaa ja jos siitä helvetistä on selvitty, parisuhderakkaus on edelleen uudelleen löydettävissä.
Jonkun ne työt on tehtävä tässä maassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
maatalousmies ja renki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tympeää. Jos olisin vaimosi, olisin kiitollinen siitä, että olet voinut tarjota paremman elintason. Muistathan kuitenkin, että et voi luistaa kotitöistä ja lastenhoidosta siksi, että vaimosi tienaa vähemmän. Ja opiskelukin on työtä. Olette yhdessä vastuussa kodistanne ja lapsistanne.
Meillä taas käytännössä miehenä tienaan vaimoani 4x vähemmän. Työskentelen vietnamilaisten ja ukrainalaisten kanssa maatalousalalla.
Jos teen joka päivä 10-11h päiviä, niin kuun tulot on noin 1400-1600 e netto.
En tosiaan kerkeä tehdä mitään kotitöitä kuin vain kääntyä kotona nukkumassa ja aamulla aikaisin töihin.
En edes juttele lapsilleni mitään, kun olen niin poikki fyysisesti. Ikä alkaa lähestyä viittäkymppiä ja kaikenlaisia kipuja on lonkissa ja olkapäissä. Mitään työterveyslääkäreitä ei ole ja ala on käytännössä täyttä riistoa, mutta pidän siitä ja työTOVEREISTA. Työväki on käytännössä entisistä sosialistsista maista ja ovat sen mukaisia ihmisiä. Kaikki vetää yhtä köyttä. Kausityön luonteen takia kesällä minua ei ole perheessä, mutta työttömänä yritän integroitua perheeseen ja ottaa lapsiinikin kontaktia.
Vaimo hoitaa kotityöt ja kaikki käytännön syystä, koska hänellä on työpäivät lyhyemmät ja osittain tekee toisinaan etänäkin kuukausia, eikä käy missään.
Ei meillä ole mitään riitoja, vaikka joudun pummaamaan häneltä kaljarahat viikonloppuna, kun rahat ei yksinkertaisin riitä mihinkään.
t. ruokkislainen
Et jaksa jutella lapsillesi mitään, mutta jaksat kuitenkin kiskoa olutta viikonloppuisin? On sulla tärkeysjärjestys asioilla, huoh.
Kannattaa kokeilla hänen alaansa. Monet ukrainalaiset ja vietnamilaiset ei näe omaa perhettään vuosiin.
He pistävät paremmaksi. Sun jutut on hyväosaisten ininää. Voit jeesustella kun on varaa ja vapaa-aikaa siihen.
Alkoholin juominen on turhaa rahanmenoa. Ei ihme, että väsyttää, kun ensin juo yhden vuorokauden ja sitten on toisen krapulassa. Eihän siinä ehdi eikä jaksa omille lapsillekaan puhua.
Alalla työskennelleenä tiedän että ei jaksaisi vaikka jättäisi alkoholinkin pois.
Aika raatona on kun on urakkatyyppisen päivän tehnyt.
Turhaa jeesustelua kun ei tiedä mitä kova työelämä on.
Ainahan voi hakeutua muun alan töihin. Lähihoitajaksi voi kouluttautua oppisopimuksellakin.
Mutta hänhän kertoi rakastavansa työntekoa ja kotona ei ole ongelmia.
Mitään ongelmia ei ollut. Vaimokin heittää kaljarahat pyydettäessä ja mies ottaa kontaktia perheeseensä vasta talvella työttömänä.
Te muut teette ongelman ja lähestulkoon väitätte työmiestä alkoholistiksi ja vielä painostatte vaihtamaan alaa rakastamalta alalta muualle :D
Ei tuo oikein hyvältä alalta kuulosta, kun mies ei jaksa edes lastensa kanssa jutella vaikka hän on vuodessa viisi kuukautta työttömänä. Ja jos työ on noin fyysisesti kuormittavaa, alkoholi ei tee silloin elimistölle hyvää.
Kyllä se ala kelpaa vietnamilaisille ja ukrainalaisille. Ukrainalaiset työmiehet ne vasta viinaa ottaakin. Hän kertoi juovansa lauantaina kaljaa. Kalja on mieto alkoholijuoma työmiehille kuin miehillekin. Lähinnä janojuoma ja vitamiinipitoinen virkiste.
Näin on. Minäkin naisena teen joka päivä 1,5 litran pulloon itselleni kunnon gintonicin ja juon sitä janojuomaksi. Jaa miten niin ei ole ok, jos kerran olut miehille on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas olen kehunut miestäni vuolaasti kunnes tajusin, että kaikki tekemisemme ja puhumusemne ovat minun aloitteesta.
Lapsikaan ei olisi saanut tarvittavia hoitoja jos en olisi huolehtinut niitä hänelle. Talon kuntokaan ei häntä kiinnosta. Käy kyllä töissä, on lapsen kanssa ja siivoaa ja tekee ruokaa. Mutta ikinä ei ole ollut kiinnostunut voinnistani ja terveydestäni joka ei ole tällä hetkellä hyvä( en ole ylipainoinen).
Lapselkekaan ei pysty sanomaan että rakastaa häntä vaan lapsi sanoo sen aina ensin.
Mietin, että jos kuolisin niin miten lapseni käy kun mieheni ei tajua huolestua mistään lapsen oireista.
Talousasiatkin on pitänyt hänelle kädestä pitäen opettaa, ettei taloutemme mene ihan kuralle.
Ei ole hyväpalkkaisessa työssä, mutta hyvä puoli on se, että on unelma-ammatissaan ja työ on melko stressitöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti vaimosi oppii olemaan tyytyväinen siihen mitä on. Jotkut hakevat sitä kiiltokuvaelämää mitä instassa ja lehdissä esitetään, todellisuus on jotain ihan muuta.
Entä jos näyttäisit vaimollesi miten olla tyytyväinen ja onnellinen tässä ja nyt. Ymmärtäisikö että teillä on kaikki hyvin.
Jokainen meistä välillä kipuilee omia valintojaan, työtä ym. Mutta fiksu tajuaa että usein ne ongelmat on omien korvien välissä eikä projisoi niitä toiseen. Vastaavassa tilanteessa sanoin miehelleni että mulla on nyt vähän vaikeeta itseni kanssa ja tämä ei johdu sinusta mitenkään. Pitkään liittoon näitä tulee väkisinkin.Ei se vaimo ole tyytyväinen nyt. Hän on kotiorja miehelle, joka ei edes tajua arvostaa sitä.
Vaimon elämä paranee nykyisestä eron jälkeen. Miehen elämä muuttuu raskaammaksi.
Eli se on ap, joka ei tajua arvostaa sitä, mitä hänellä nyt on.
Palstamamma on päättänyt erota. Harmi kun voit tehdä sen vain omalta osaltasi. Paljon muuhun sinusta ei taida parisuhderintamalla olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reneki ja maatalouslomittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin peruslähtökohta pitäisi olla se, että kumpikin aikuinen tekee puolet kotitöistä ja lastenhoidosta, vaikka tulotasoissa olisi eroa. Isompituloinen ei voi alkaa kuvitella, että kotityöt kuuluisivat pienempituloiselle.
Aloittaja mitä ilmeisimmin joutunut tosiaan tekemään aika pitkää päivää, jotta perheen elintaso säilyy. Vaimo opiskellut jo toisen ammatin.
On teillä ihme asenne, että aloittaja olisi täys kuspää ja vaimo kotiorja. Ne illalliset ja matkustelu kuuluu miehen työhön.Ja ihan nainen olen.
Ja miksi automaattisesti oletetaan että mies siellä pitkää iltaa tehdessään nauttisi erityisesti siitä. Tuskin hän ajattelee että onneksi väännetään näitä sopimuspapereita konttorilla iltamyöhään, muutenhan sitä joutuisi olemaan kotona perheen kanssa ja saattais joutua imuroimaan.
Käytännön syistä ei kyllä onnistu kotityöt, jos tulee illalla kotiin klo 20-21 suoraan pellolta tai kasvihuoneelta, niin siinä pitää käydä suihkussa ja syödä jotain, koska edellinen ruokailu oli klo 15 aikaan 10 min tauon aikana. Noin kuuden tunnin syömättömyys aiheuttaa raivokohtauksia ja verensokerin laskua.
Tähän päälle kitinää kotitöiden hoitamisesta siinä kympin aikaan illalla, niin ei hyvä. Lapsetkin kärsii kun isä alkaa imuroida ja tiskata astioita pienessä kaksiossa tai yksilössä.
Ei oo hyvä juttu. Tähän päälle jos vaimo alkaa inistä että tulot on liian huonot, niin ei hyvä.
Jos mies tekee pitkää päivää ja on väsynyt, niin älkää helvetti kiusatko sitä hulluuden partaalle. Terve järkikin pitäisi sanoa se. Joku sunnuntai on ainoa vapaapäivä viikossa, niin sitten pitäisi siivota silloi vai?
Luita ja lihaksia kolottaa ja selässä jatkuva kuukausien kipu, niin siivota pitäisi.
Hah. Oikeesti jumalauta nyt naiset!
On olemassa paljon ihan hiljaisia kotitöitä.
Laskujen maksu, pölyjen pyyhintä, wilman seuranta, kaappien järjestämienn, pyykin lajittelu ja viikkaus, lasten reppujen pakkaaminen aamuksi, harjalla voi harjata hiekat ja muruset, pöydän voi pyyhkiä jne.
Naiset osaa tehdä näitä jokaikinen päivä vaikka lapset nukkuu.
Et kympin aikaan illalla kotitöitä tehden ja sitten herätys klo 4 aamulla että kerkeää aloittaa työt kuudelta...
Mä luulen että on parempi käydä nukkumaan kympiltä että jaksaa taas painaa uudet 10-12h työpäivän.
Unet on tärkeimmät. Muuten ei jaksa enää mitään.
Kuulostaa siltä että kaikenlaisia työhön liittyviä lakeja rikotaan aika rankasti kun vuoden ympäri tehdään töitä klo 6-21 jos kerran kotona ei ehdi tehdä mitään muuta kuin syödä, käydä suihkussa, ja sitten kello onkin jo 22 ja pitää mennä nukkumaan.
Ai mutta, tehän teettekin vain 10-12 tunnin päiviä, eli jos työt alkaa klo 6, pääset kotiin viimeistään klo 18. Meneekö sulla syömisessä ja suihkussa käymisessä 4 tuntia joka ikinen ilta, jos niitä kotihommia pääsisi aloittaan vasta klo 22?
Ihan turha rutista jostakin kivuista ja kolotuksista, niitä on kaikilla on kun tiettyyn ikään pääsee. Myös sillä sun vaimollasi.
Mä en edes tajua mikä hiton järki on tehdä tuollaista työtä? Paljon enemmän susta olisi iloa työttömänä, tuilla elävänä, läsnäolevana ja osallistuvana isänä ja aviopuolisona.
Työmatkat varmasti vie aikansa ellei halua elää Närpiön ladon tyylisissä yhteistiloissa.
Toiset hakee työltä työn tuntua. Raskasta fyysistä työtä ei enää ole oikein tarjolla. Moni maisterikin päätyy lopulta marxilaisella mielellä puurtamaan alimman kastin kanssa yhdessä hyvään fiilikseen töitä.
Voi opiskella samalla slaavikielten sukua tai ihan vietnamiakin.
Yhteistä on molemmissa se kommunistinen kultuurinen perimä. Yhteinen puurtaminen.
Sitä henkeä ei Suomesta enää löydy. Kukaan ei myöskään pidä huolta heikoimmista. Näissä töissä aina katsotaan ettei ketjun heikoin jää jälkeen tai porvari huomaa että joku on väsynyt. Yhdessä paikataan ja peitellään jälkiä. Suomi on oikeistolaistunut ja minäminä kulturisoitunut.
Ei haluta maksaa enää takasin sitä mitä saatiin koulutuksesta ja terveydenhuollosta.
Tällä haavaa moni muualta tullutkin epäilee että jatkuuko tämä utopia enää ja pitääkö lähteä maasta.
Muualta tulleet seuraa politiikkaa tarkasti. Suomi oli hyvä maa työskennellä vielä 20v sitten. Kokoajan huononee meininki ja työelämä huonontuu jatkuvasti.
Ap näköjään ehtii ja jaksaa vielä vieraissa kulkea.