Ystävä ei jaksanut tulla häihimme
Meillä oli toukokuun lopulla häät, joihin hyvä ystäväni oli kutsuttu miehensä kanssa. Häiden ajankohdasta hän oli ollu tietoinen viime kesästä asti ja kun viikoittain kuitenkin näemme, olimme usein jutelleet myös hääjärjestelyiden etenemisestä. Hän vaikutti innokkaalta häidemme suhteen ja usein totesikin, miten odottaa näkevänsä vanhempani/ystäväni x sitten häissämme. Häämme olivat suhteellisen pienet, ja hän tiesi miten tarkkaan olimme punninneet ja karsineet vieraslistaa niin, että vain lähimmät ihmiset olivat kutsuttuna.
Kuitenkin reilu viikko ennen häitä, sinä iltana kun ilmoittautuminen päättyi, ystävä ilmoitti ettei hän tai miehensä pääse tulemaan häihimme. Siis melkein vuoden ajan ollut tulossa ja päivämäärä ollut merkattuna kalenteriin, mutta nyt viimeisenä mahdollisena ajankohtana ilmoittaa ettei aio tulla. Syynä se etteivät jaksa tulla, eivät jaksa lähteä. Koska hyviä ystäviä olemme (tai näin luulin), niin tiedän ettei heidän elämäntilanteessa ole tapahtunut mitään jaksamiseen vaikuttavaa käännettä tms., ja että käyvät usein viikonloppuisin ties missä asuntomessuilla ja retkillä harva se viikonloppu. Olin niin hölmistynyt etten osannut edes olla vihainen, kysyin vain että tuliko nää häät ja niiden ajankohta/olinpaikka muka jotenkin yllätyksenä vai miten hän on ollut lähes vuoden tulossa ja nyt yhtäkkiä ei. Vastausta en saanut. Ehkä sanomattakin selvää ettei minkään sortin häälahjaa heiltä saatu, mutta se nyt on toissijaista. Tärkeintä meille ois ollu läheisten oleminen paikalla meidän tärkeänä päivänä.
Ei olla tämän ystävän kanssa nyt sitten koko kesänä nähty kahden kesken ollenkaan, kerran porukassa mutta silloin vältteli mun katsetta, hän ei oo onnitellut tai mitään vaikka molemmat somessa ollaan ja sinnekin häistä päivittelin.
Pitkään mietin että mitä asian kanssa teen ja millaista käytöstä ystäviltäni hyväksyn, mutta erityisesti tää välttelykäytös on saanu mut miettimään etten aio antaa anteeksi mikäli hän ymmärtää käytöstään ikinä edes pahoitella. Oonko kohtuuton, mitä tekisitte vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (87)
Jotkut ovat vaan sellaisia, etteivät paljon välitä lupauksista tai sopimuksista tai mistään muustakaan, kun oma mieli muuttuukin, eikä huvitakaan lähteä.
Johan tuo on sun neljäs avioliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet nykyään inhoaa häitä. Toivoisivat että pari tajuaa mennä maistraatissa vähin äänin vihille. Jos on vähänkään kuormittava tilanne päällä, voi tuntua ylitsepääsemättömältä osallistua tuntikausien hääjuhlintaan.
Ihan tosi? Häät kuitenkin iloinen juhla.
Ulkomaalaiset kyllä sanovat, että meidän häät on yhtä iloiset kuin heidän hautajaisensa, siis italialaiset, espanjalaiset esimerkiksi. Ja kyllä, joku voi inhota häitä. Itsellä sen inhon tekee se, että pitää laittaa sukkahousut ja korkkarit, kähertää tukka ja silittää vaatteet. En osaa rentoutua kun olen pukeutunut omaan makuuni liian fiiniksi. Ja kunnioitan juhlakaluja sen verran, etten osaisi hienoissa juhlissa olla rennoissakaan vaatteissa kun toiset on viimätten päälle laittautuneita.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt ihan eri asia, mutta minun lapsen yo-juhlaan ei vaivautunut eräs läheinen sukulais pariskunta, vaikka oli ilmoittautunut. Laittoi terveiset toisen sukulaisen kautta että ei pääse. Juhla on ainutkertainen, on se sitten häät tai yo-juhla, uusintoja ei ole. Oma tulkintani on, että joillekin ihmisille mikään ei merkitse mitään. Ei vaan viitsitä lähteä juhlaan, jos on jotain mielekkäämpää tiedossa. Pidetään kaikki vaihtoehdot avoimena, ja jos tulee parempi kutsu, niin sinne sitten. Viis häistä tai yo-juhlista.
Mä kuulostan nyt tosi tympeälle, mutta ne juhlat on ainutkertaisia lähinnä niille juhlakaluille. Mä ainakin olen eläessäni ollut niin monissa häissä, hautajaisissa, yo- tm. valmistusmisjuhlissa, rippijuhlissa jne. ettei ne kyllä enää kauhean ainutkertaisilta tunnu. Vaikea enää edes muistaa kenen mitkäkin juhlat oli missäkin, ellei niissä ollut jotain tosi spesiaalia. Varsinkin kun käy muutaman vuoden sisään saman perheen viisissä eri juhlissa ja sitten ne muut sukulaisten, kavereiden, ja tuttavien juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Monet nykyään inhoaa häitä. Toivoisivat että pari tajuaa mennä maistraatissa vähin äänin vihille. Jos on vähänkään kuormittava tilanne päällä, voi tuntua ylitsepääsemättömältä osallistua tuntikausien hääjuhlintaan.
Jep, monta tuntia kuuma puku päällä on kaukana hauskasta. Siinä sitten yritetään kiusallisesti hymyillä ja esittää, että on kivempaa kuin koskaan. Odotellaan ja seuraillaan koska olisi sosiaalisesti hyväksyttyä lähteä ja kun auton takavalot häviävät juhlakansan silmistä, heitetään puvut takapenkille ja vaihdetaan mukavat vaatteet loppumatkan ajaksi. Häistä palautumiseen menee varmaan viikko, vaikka olisi limulinjalla. Itsekin ehdotan, että maistraatti+illallinen ilman pönötystä häiden tilalle niin vieraillakin on hauskaa.
Häät ovat tylsiä ja täyttä ajanhaaskausta. Kieltäydyn aina kaikista häistä.
Jospa hänellä oli sutinaa sulhasen kanssa
Ihmiset ovat kyllä helvetin tyhmiä ja itsekkäitä! Eivät ota huomioon, mikä työ ja mitkä kustannukset juhlien järjestämisessä on.
Edellisessä työpaikassa firma päätti palkita etelän matkalla yhteen projektiin osallistuneet. Ensin eräs työntekijä ei edes vaivautunut ilmoittamaan onko tulossa vai ei. Häneltä sai kysyä useita kertoja asiasta, ikään kuin "lypsää" tätä tietoa ja lopuksi hän ilmoitti ihan pokkana, ettei häntä koskaan ole edes kiinnostanut koko reissu. Firmalle tuli tästä sitten ylimääräisiä kuluja, muttei ketään projektin ulkopuolista saanut ottaa matkalle mukaan.
Toinen sitten sairastui päivää ennen matkaa, ja joutui perumaan reissunsa.
Pahin oli kuitenkin kolmas tyyppi. Häntä odoteltiin lentokentällä pitkään ja ihmeteltiin, onko eksynyt matkalla. Lopulta saatiin puhelimella kiinni ja tyyppi vaan ilmoitti, ettei häntä huvita lähteä reissuun! Olisikohan ollut eri ääni kellossa, jos olisi itse joutunut maksamaan matkansa.
En ole tuolla enää töissä, mutta en usko, että vastaavia matkoja enää järjestetään.
Nykyisin käyn yhteistyökumppaneiden koulutuksissa tai vastaavissa tilaisuuksissa. Osa on ilmaisia, paitsi jos et peru etkä ilmoita mitään, joudut maksamaan osuutesi siitä tilaisuudesta.
Minne ovat kadonneet ihan peruskäytöstavat?
Vierailija kirjoitti:
Itse loukkaantuisin ja laittaisin välit poikki.
Ystäväsi ei ole edes yrittänyt pahoitella tms.
Olen vastaavasta syystä välit laittanutkin poikki.
Tämä on oikein. Niin olen tehnyt minäkin. Saa sitä sitten ihmetellä, kun ei käydä enää tms.
Vierailija kirjoitti:
Sinun tärkeä päivä ei ollutkaan hänelle niin tärkeä, että olisi nähnyt vaivaa sen eteen. Kyllä minä katsoisin tuossa tilanteessa, ettei meidän ystävyydelle ole perusteita jatkua. Kiitos ja hyvää loppuelämää.
Tuskinpa naimisiinmenolla oli ap:llekaan mitään merkitystä. Vaikea kuvitella että itsekuri olisi riittänyt olemaan naimatta ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat kyllä helvetin tyhmiä ja itsekkäitä! Eivät ota huomioon, mikä työ ja mitkä kustannukset juhlien järjestämisessä on.
Edellisessä työpaikassa firma päätti palkita etelän matkalla yhteen projektiin osallistuneet. Ensin eräs työntekijä ei edes vaivautunut ilmoittamaan onko tulossa vai ei. Häneltä sai kysyä useita kertoja asiasta, ikään kuin "lypsää" tätä tietoa ja lopuksi hän ilmoitti ihan pokkana, ettei häntä koskaan ole edes kiinnostanut koko reissu. Firmalle tuli tästä sitten ylimääräisiä kuluja, muttei ketään projektin ulkopuolista saanut ottaa matkalle mukaan.
Toinen sitten sairastui päivää ennen matkaa, ja joutui perumaan reissunsa.
Pahin oli kuitenkin kolmas tyyppi. Häntä odoteltiin lentokentällä pitkään ja ihmeteltiin, onko eksynyt matkalla. Lopulta saatiin puhelimella kiinni ja tyyppi vaan ilmoitti, ettei häntä huvita lähteä reissuun! Olisikohan ollut eri ääni kellossa, jos olisi itse joutunut maksamaan matkansa.
En ole tuolla enää töissä, mutta en usko, että vastaavia matkoja enää järjestetään.
Nykyisin käyn yhteistyökumppaneiden koulutuksissa tai vastaavissa tilaisuuksissa. Osa on ilmaisia, paitsi jos et peru etkä ilmoita mitään, joudut maksamaan osuutesi siitä tilaisuudesta.
Minne ovat kadonneet ihan peruskäytöstavat?
Eikö tämänkin asian olisi voinut hoitaa siten että sitovat ilmoittautumiset henkilölle x päivämäärään y mennessä, jos perut ilman pätevää syytä maksat omat kustannukset itse. Näin meillä toimitaan ja hyvin on sujunut.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai häissäsi ollut pukupönötysteemaa?
Ei ollut. Pidettiin pyjamabileet.
Morsiamet ovat kyllä tämän maailman itsekkäimpiä yksilöitä. Aivan kuin koko maailman pitäisi pyöriä heidän napojensa ympärillä.
Muutenkin koko avioliittoinstituutio on vanhanaikainen.
Pitäkää hääjuhlanne, minua ei ainakaan kiinnosta.
Minä en mene enää kenenkään juhliin. On olleet todella mitäänsanomattomia tilaisuuksia.
Ikävintä oli, kun just se sukulainen, joka on vaivaannuttava, istuu vastapäätä kysellen omia henkilökohtaisia asioitani. Poistuinkin pöydästä joksikin aikaa, että sain kuulustelun poikki.
Todennäköisesti et saa vastausta tähän koskaan. Itse en menny kummipoikani konfirmaatioon. En jaksanut lähteä bussilla ajelemaan monen tunnin päähän, ja todennäköisesti olisi pitänyt olla yötäkin. Serkkuni, eli kummipojan äiti ei ymmärrä etten tykkää matkustelusta. Itse resuaa kaikki paikat läpi. Emme ole väleissä enää serkun kanssa, mutta se johtui muista syistä. Nyt ei hetkauta yhtään ettemme ole väleissä. Olen säästynyt varmaan paljolta.
Kummipoikakaan ei ole muistanut minua mitenkään. Ei yhtään viestiä, ei soittoa, eikä muutakaan. Mitä teen sellaisella kummilapsella? Aina piti vain lahjoja antaa.
Olisin minäkin loukkaantunut. Ymmärrän, jos jonkun serkun lapsen kolmansiin häihin jää menemättä, mutta kyllä hyvän ystävän häät luulisi kiinnostavan.
Läheisen häät on kiva ja herkkä tapahtuma. Olen itsekin ollut ystäväni häissä 200km ajomatkan päässä, en tuntenut oikein ketään, maksoin hotelliyöstäkin, mutta en mistään hinnasta olisi jäänyt pois! Tietysti kunnioitan ystävääni läsnäolollani ja nautin juhlista. Tämä samainen ystävä tuli myöhemmin myös minun häihini, tänne 200km päähän kodistaan, ja olin hirveän iloinen.
Koska niin toisistaan välittävät ihmiset tekevät, osallistuvat toistensa suuriin päiviin ja juhlistavat sitä yhdessä. Eivätkä jää kotiin möllöttämään, kun ei huvita - tai ainakin antavat hyvän selityksen, miksi jäi väliin.
Ystävä tulee tai kertoo rehellisesti miksei voi tulla.
Ystäväsi elämässä on tapahtunut jotain, josta ei halua sinulle kertoa. Oletteko myös ystäväsi mielestä läheisiä? Tarkoitan tällä sitä, että lenkkeilen itse erään tuttuni kanssa (olemme tutustuneet lasten kautta), hän on mukavaa lenkkiseuraa ja juttelemme niitä näitä. Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että hän pitää minua läheisenä ystävänä, minulle hän on tosiaan lenkkiseuraa, en edes sanoisi ystävä.
Jos asia sinua kovasti hiertää, niin kysy syksyllä varovasti, että missä mennään. Kerro, että sinusta tuntuu pahalta. Varaudu siihen, että jos ystäväsi on kuormittavassa elämäntilanteessa (eroamassa, äiti kuolemassa, saanut potkut töistä yms), hänellä ei välttämättä riitä jaksaminen/ymmärrys siihen, että olet loukkaantunut.
Vierailija kirjoitti:
Mua ei kauheesti kiinnosta häät, mieluummin olen menemättä
Juuri tämä. Miten ystäväsi suhtautuu muihin juhliin ja häihin? Itse oon skipannut monet hääjuhlat aikoinaan, en tykännyt juhlista.
Ystäväsi ilmoitti annettuun viimeiseen päivään mennessä, että eivät tule.
Miksi asiasta pitää tehdä ongelma?
Kai ne nyt itse saa päättää, mihin juhliin osallistuvat.