16 v ei suostunut hakemaan mitään kesätyöpaikkaa, nyt kaverit (jotka kaikki olleet töissä) pyysi Lintsille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia vihaatte lapsianne niin paljon, että ette suostu antamaan heille edes hetken lepotaukoa opiskelusta? Niitä nuoruuden huolettomia, pitkiä kesiä ei nimittäin saa enää koskaan takaisin. Olen edelleen todella vihainen ja katkera omille vanhemmilleni, jotka pakottivat minut hakemaan kesätöitä jo 13-vuotiaana ja siitä eteenpäin kaikki kesät meni aina töissä. Ihan kuin tässä elämässä ei muutenkin saisi tehdä jatkuvasti töitä.

Koko kesä 13v alkaen on täysin eri kuin 4viikkoa 16vuotiaan 12viikon kesälomasta.

Ap, keskustelisin ennen syksyä lapsen kanssa siitä, mitä teidän "elatus" pitää sisällään: koti, harrastukset, ruoka, "tarpeelliset" vaatteet lomamatkat yhdessä, ja vaikkapa 20€ viikkorahaa (tai mikä teille hyvä summa) - hänen velvollisuudet: pitää huone siistinä, tyhjentää vuorollaan tiskikone, käydä kerran kuussa mummon luona, ulkoiluttaa koira (tai mitä ne nyt onkaan.

Autokoulun lupaisin maksaa jos pystyisin.

Tämän jälkeen, jos "rahat ei riitä" neuvoisin, että hän voi tienata teiltä ekstraa (pesemällä auton, leikkaamalla nurmikon, puhdistamolla grillin siivoamalla keittiön kaapit whatever) ja muuten sitten, että kesätöitä ensi vuonna, kesätöitä lapsoseni...

Tietty rahan ahneus on hyvä opettaa myös varakkaasta perheestä tulevalle - onhan se ankeaa jos 25v vielä olettaa että vanhemmat kyllä kustantaa TAI peräti vaan odottelee perintöään.

Nykyisin ne kesälomatkin ovat 8-9 viikkoa ei 12, mutta ei se pari viikkoa siitäkään paljoa ole.

Ainakin täällä meillä Pirkanmaalla koulut (mm. lukio) loppuivat 3.6. ja syyslukukausi alkaa 10.8. Välissä on lomaa oppilailla n. 10 vk.  Ammattikorkeassa ja yliopistossa lomat on vielä tuotakin pidempiä. Missä koulussa oppilailla on kesälomaa vain 8 vk?

Ehkä reilu 9 viikkoa, kuten tuosta esimerkistäsikin tulee. Lomahan alkoi sitten 5.6.

Loma alkaa tietenkin juuri tuolloin 3.6. Ensi vuonna 1.6.

Vierailija kirjoitti:

Vähintään nyt jotain kotityötä rahan vastineeksi kannattaa vaatia.

Tartu tilaisuuteen. Mikä kotona kaipaa tekemistä? Kannattanee vaatia työ etukäteen, myöhemmin ei ehkä pidä sopimuksesta kiinni. Tyhmä kuuntelisi nuoren haistattelua Lintsi-keikan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi vanhemmat kiusaa lapsiaan. Tietenkin annat rahat. 16-vuotias on vielä ihan lapsi.

Tätä minäkin mietin. Jos ei ole varaa tai halua tarjota lapselle muuta kuin välttämätön elatus, miksi lisääntyä? Normaalit vanhemmat tarjoavat mielellään lapsilleen ylimääräisiä huvituksia kuten huvipuistoreissuja, leffalippuja, vaihto-oppilasvuoden, harrastuksen, kielikurssin ulkomailla, ratsastusleirin tms. ilman että ne pitäisi erikseen "ansaita".

Minun vanhempani olivat aivan normaaleja, lapsiaan rakastavia, koko elämänsä töissä raataneita ihmisiä, mutta ei heillä ollut varaa mitään kielikursseja ulkomailla tai ratsastusleirejä minulle tarjota. Olisivat kyllä mielellään halunneet.

Saisit hävetä.

Vierailija kirjoitti:

melkoinen perseen hedelmä olis kannattanut kortonkia käyttää

Hyi, miten inhottava ihminen olet. Ei taida nyt lääkitys olla ihan kohdallaan.

Vierailija kirjoitti:

Monet saa ekat kesätyöpaikkansa suhteilla. Ne, joilla ei ole suhteita, joutuu hanttihommiin. Ei ole reilua.

Pari viikkoa kestävä hanttihomma on aivan hyvä teinin ekaksi duuniksi.

Vielä ehtisi alkaa kyselemään ruohonleikkuuta tai muita pihatöitä ympäristöstä. Mun kaverilla käy säännöllisesti nuori mies tekemässä pihatöitä, myös lumitöitä.

Tässä kilpailuyhteiskunnassa ei moni nuori pärjäisi, vaikka kuinka on yrittänyt teini-iästä lähtien niin opintojen kuin työpaikkojen suhteen. Onneksi osalla vanhemmista on mahdollisuus tukea lastansa, ettei pääse paska systeemi nujertamaan heti alkuunsa elämänhalua! Ihme ettei verottaja iske jo tähänkin tukemiseen, parempi varmaan, että nuori makaisi masentuneena veneen alla syöden muiden tähteitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia vihaatte lapsianne niin paljon, että ette suostu antamaan heille edes hetken lepotaukoa opiskelusta? Niitä nuoruuden huolettomia, pitkiä kesiä ei nimittäin saa enää koskaan takaisin. Olen edelleen todella vihainen ja katkera omille vanhemmilleni, jotka pakottivat minut hakemaan kesätöitä jo 13-vuotiaana ja siitä eteenpäin kaikki kesät meni aina töissä. Ihan kuin tässä elämässä ei muutenkin saisi tehdä jatkuvasti töitä.

Koko kesä 13v alkaen on täysin eri kuin 4viikkoa 16vuotiaan 12viikon kesälomasta.

Ap, keskustelisin ennen syksyä lapsen kanssa siitä, mitä teidän "elatus" pitää sisällään: koti, harrastukset, ruoka, "tarpeelliset" vaatteet lomamatkat yhdessä, ja vaikkapa 20€ viikkorahaa (tai mikä teille hyvä summa) - hänen velvollisuudet: pitää huone siistinä, tyhjentää vuorollaan tiskikone, käydä kerran kuussa mummon luona, ulkoiluttaa koira (tai mitä ne nyt onkaan.

Autokoulun lupaisin maksaa jos pystyisin.

Tämän jälkeen, jos "rahat ei riitä" neuvoisin, että hän voi tienata teiltä ekstraa (pesemällä auton, leikkaamalla nurmikon, puhdistamolla grillin siivoamalla keittiön kaapit whatever) ja muuten sitten, että kesätöitä ensi vuonna, kesätöitä lapsoseni...

Tietty rahan ahneus on hyvä opettaa myös varakkaasta perheestä tulevalle - onhan se ankeaa jos 25v vielä olettaa että vanhemmat kyllä kustantaa TAI peräti vaan odottelee perintöään.

Nykyisin ne kesälomatkin ovat 8-9 viikkoa ei 12, mutta ei se pari viikkoa siitäkään paljoa ole.

Ainakin täällä meillä Pirkanmaalla koulut (mm. lukio) loppuivat 3.6. ja syyslukukausi alkaa 10.8. Välissä on lomaa oppilailla n. 10 vk.  Ammattikorkeassa ja yliopistossa lomat on vielä tuotakin pidempiä. Missä koulussa oppilailla on kesälomaa vain 8 vk?

Ehkä reilu 9 viikkoa, kuten tuosta esimerkistäsikin tulee. Lomahan alkoi sitten 5.6.

Loma alkaa tietenkin juuri tuolloin 3.6. Ensi vuonna 1.6.

No joo, mutta Su olisi muutenkin vapaata.

Vierailija kirjoitti:

Monet saa ekat kesätyöpaikkansa suhteilla. Ne, joilla ei ole suhteita, joutuu hanttihommiin. Ei ole reilua.

Ihan oli kuule hanttihommia ne ekat kesätyöpaikat, jotka sain suhteilla. Postia lähdin jakamaan aamuviideltä 14-vuotiaasta alkaen. En kokenut sitä mitenkään epäreiluksi. Omaa itse ansaittua rahaa oli kiva saada.

Mitä töitä 16v saa jos ei ole suhteita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet saa ekat kesätyöpaikkansa suhteilla. Ne, joilla ei ole suhteita, joutuu hanttihommiin. Ei ole reilua.

Ihan oli kuule hanttihommia ne ekat kesätyöpaikat, jotka sain suhteilla. Postia lähdin jakamaan aamuviideltä 14-vuotiaasta alkaen. En kokenut sitä mitenkään epäreiluksi. Omaa itse ansaittua rahaa oli kiva saada.

Aika harvaan työpaikkaan otetaan alle 18 vee nuorukaisia. Epäilen vahvasti ettei kukaan 14-vuotiasta palkkaa aamuyötyöhön, ei ainakaan Posti.

Vierailija kirjoitti:

Vielä ehtisi alkaa kyselemään ruohonleikkuuta tai muita pihatöitä ympäristöstä. Mun kaverilla käy säännöllisesti nuori mies tekemässä pihatöitä, myös lumitöitä.

Kaikki työt, joissa käytetään jotain konetta vaaditaan 18v ikää.

Vierailija kirjoitti:

Monet saa ekat kesätyöpaikkansa suhteilla. Ne, joilla ei ole suhteita, joutuu hanttihommiin. Ei ole reilua.

Elämä ei ole reilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet saa ekat kesätyöpaikkansa suhteilla. Ne, joilla ei ole suhteita, joutuu hanttihommiin. Ei ole reilua.

Pari viikkoa kestävä hanttihomma on aivan hyvä teinin ekaksi duuniksi.

Jos niitä vain saisi

Täällä kaikki aina kyllä jeesustelee, että kuinka lapset pitää opettaa töitä tekemään, mutta silti työelämä on nykyään täynnä täysin kelvotonta puhelimenräplääjä-nuorisoa. Täällä puhutaan, mutta silti ei jälkikasvulle sitä todellisuudessa opeteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kesätöitä tehdään jotta saa CV:een työkokemusta ja työllistyy helpommin sitten aikuisena.

Voi vaikuttaa korkeintaan, jos tekee sitten aikuisenakin hanttihommia.

Työnhakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen ja jos on kaksi identtistä hakijaa, toinen ei ole ollut koskaan missään töissä ja toinen on, niin mitä tahansa työkokemusta omaava menee edelle. Voipi olla että työkokemusta omaava saa omata huonommat koulupaperitkin ja menee silti edelle.

Se että kykenee tekemään niitä hanttihommiakin osoittaa sinnikkyyttä ja kurinalaisuutta.

Eipä se ihan noin mene. Siksi on työhaastattelu eikä pelkkien papereiden mukaan työtä saa. Jotain siivoustyötä saa helposti, jos on aiemmin siivonnut. Sillä siivoustaustalka ei ole mitään merkitystä hakiessa sitten myöhemmin oman alan töitä.

Meillä jälkeläinen sai siivoustyötä, vaikkei ole koskaan aiemmin työkseen siivonnut ja sai vielä ehdotuksen jatkopestistä ensimmäisen päivän jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen se huoleton äiti, joka ei vaadi 16-vuotiaalta työnhakua. Olin itse 16-vuotiaana ekan kerran kesätöissä eikä se minusta parempaa ihmistä tehnyt.

Ihan yhtä hyvin tai huonosti elämässään on pärjänneet ne kaverit, jotka ei olleet missään kesätöissä. Niin kauan kun koulu menee hyvin, en huolestuisi.

No näinhän se periaatteessa on. Meillä vaan esikoisen kohdalla on todettu, että jos työtodistuksia ei ole jo heti peruskoulun jälkeen, on nuorena aikuisena todella vaikea saada yhtään mitään työtä. Nuoremme ei voinut koronan vuoksi mennä parina kesänä töihin koska hän oli riskiryhmää. Nuorille työn saanti ei näytä olevan nykyään yhtä helppoa kuin omassa nuoruudessani.

Ikävää, että vanhemmilla on tuollainen asennevika. Tosiasiassa sillä ei ole mitään väliä, mitä mukero puuhasi 16-vuotiaana, kunhan ei rikoksia tee ja hoitaa koulunsa.

Tosiasiassa jokaisella työllä on työelämässä väliä.

Ei ole. Olen karvaasti saanut kokea. Moni opiskelukaveri on mennyt ohi uralla, vaikka kiltisti olin kaikki kesät töissä ja he lomailivat. Tosiasiassa sillä ei ole ollut mitään merkitystä.

Näin se menee. Tehdyillä kesätöillä on merkitystä vain kesätöitä hakiessa. Silloinkin saattaa mennä ohi jonkun työhön ottajan tutun lapsi eli suhteet vaikuttavat.

Aikuisena sitten opiskelujen ohella tehtyihin ilta- ja viikonlopputöihinkin vaikuttavat jo suositukset ja suhteet.

Oman alan töihin sitten vaikuttavat oman alan työkokemus, opinnot ja suhteet. Ei enää pysyväisluontoista työpaikkaa hakiessa ole merkitystä sillä, oletko ollut 15-vuotiaana mainoksia jakamassa vai et.

Kaikista on kokemusta sekä valituksi tulleena että ns. rannalle jääneenä.

Jokainen rekrytoija katsoo aiemman työkokemuksen ja ihan varmasti on merkitystä sillä onko ollut jo vuosia työelämässä vs. ei ollenkaan.

Kirjoitit "Aikuisena sitten opiskelujen ohella tehtyihin ilta- ja viikonlopputöihinkin vaikuttavat jo suositukset ja suhteet."

Mistä oikein luulet että ne suositukset ja suhteet tulee? Kun mun tytär haki 18-vuotiaana pidempiaikaista työtä, suosittelija oli nimenomaan aiempien vuosien kesätyöpaikasta. Sillä oli ratkaiseva merkitys.

Kerron esimerkin. Poikani pääsi opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Hän ei ollut ollut innokas kesätyön hakija. Eräs nuori työkaverini oli opiskellut samalla paikkakunnalla ja kysyin häneltä, mistä pojan kannattaisi kysyä ilta- ja viikonlopputyötä. Kiinnostus työntekoon oli herännyt armeijan jälkeen. Hän sanoi firman ja henkilön, johon kannattaa ottaa yhteyttä ja sanoa, että hän suositteli. Poikani ei ollut edes koskaan tavannut tätä *suosittelijaa*, mutta työhön ottaja ymmärsi, että he olivat tuttuja ja otti pojan töihin. Poika sitten teki ilta- ja viikonloppuhommia vielä valmistumisen jälkeenkin yhteensä varmaan viitisen vuotta. Ja nyt hän on sitten korkeakoulutustaan vastaavissa VAATIVISSA ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ.

Olen sitä mieltä, että kesätöitä kannattaa hakea ja tehdä, mutta isompaa merkitystä myöhempään työllistymiseen niillä ei ole.

No poikasihan teki kuitenkin pitkään hanttihommia ennen kuin haki oman alan töitä joten ei oikein liity tähän keskusteluun. Toisaalta tuo "epävirallinen suosittelijakin" oli lähinnä hyvää tuuria. Monessa paikassa kysytään nykypäivänä nimenomaan sellaista suosittelijana joka on edellisestä työpaikasta, joku äidin työkaveri ei kyllä kelpaa.

Joo teki hanttihommia opintojen ohella, mutta vasta kun oli päässyt opiskelemaan eli täysikäisenä ja niillä ei ollut sitten merkitystä, kun hän haki nykyiseen työpaikkaan vaan merkitys oli koulutuksella. Se suosittelijakin oli semmoinen juttu, että tämä tyyppi pyysi mainita, että on kuullut työpaikasta häneltä. Eli poika soitti ja kertoi, että XX kertoi, että teillä olisi mahdollisesti töitä ja XX: n maine oli sellainen, että sillä perusteella töitä löytyi. Teinivuosien työkokemusta ei kysytty. Työpaikan saamisessa voi olla tuurillakin merkitystä.

Tähän nykyiseen hommaan vaadittiin tietyn tasoinen koulutus ja siihen ei olisi otettu pelkästään toisen asteen koulutuksen saanutta, vaikka tällä olisi ollut kesätyökokemusta kymmeneltä eri alalta ja kahdeltakymmeneltä vuodelta 13-vuotiaasta alkaen.

Lisään vielä, että monien opiskelijoiden kesätyöpaikan ratkaisee ala, mitä opiskelee, ne ovat usein oman alan harjoittelupaikkoja, ei se, onko täyttänyt kaupan hyllyjä kaksi viikkoa ennen lukiota.

Ja en todellakaan väheksy kesätyöntekijöitä ja toisen asteen koulutuksen saaneita. Kesätöiden merkitys on kuitenkin vähäinen, paitsi rahan ja toisten teinivuosien kesätyöpaikkojen saamisessa, ei lopullisessa koulutusta vaativaan työelämään siirtymisessä.

Edelleenkin jos on kaksi samantasoista hakijaa samalla koulutuksella ja toisella on (mitä tahansa) työkokemusta ja toisella ei mitään, niin kyllä vaan valinta on aika helppo. Outoa että takerrut johonkin oman poikasi vuosien takaiseen kokemukseen. Nykyisin kysytään jo melkein aina suosittelijaa, joka on aiemmasta työpaikasta. Ennen ei sellaisilla ollut niin merkitystä. Ns. jenkkityylinen rekrytointi on tullut Suomeenkin.

Ei niitä 16 v. kesätöitä ole koskaan tarvinnut edes esiin kaivaa, vaan myöhemmät opiskelut ja työkokemukset on oikeasti tärkeämpiä.

Olen aineopettaja. Itsellä on työkokemusta about 13-14-vuotiaasta asti. Olin muutamana kesänä sedälläni renkinä ja tein sekalaisia maa- ja metsätaloustöitä sekä auttelin kyläkaupassa (sain näistä todistuksenkin), sitten olin eräässä kiinteistönhoitofirmassa puhelinpäivystäjänä ja talonmiehen tehtävissä, suhteilla pääsin valtiolle, ensin autonkuljettaja-lähteiksi, sitten parina vuonna muihin hommiin. Koskaan ei kysytty aiempaa työkokemusta.

Opiskeluaikana pääsin valtionhallinnon harjoitteluun erääseen virastoon. Haastattelussa kysyttiin vain soveltuvista opinnoista. Valmistuttuani suoritin erillisenä opetusharjoittelun. Laiton ensimmäiseen hakemukseen entiset työpaikat, mutta haastattelussa niistä ei kysytty mitään. Seuraaviin hakemuksiin en laittanut muista töistä mitään ja töitä on riittänyt.

Itselleni on kesätyökokemuksista ollut se hyöty, että niistä on maksettu hieman ja yhdessä työssä näki vähän Suomen maata ja erilaisia ihmisiä, mutta työn saannin suhteen ei kesätöillä ole osaltani ollut merkitystä.

Tämä on vain minun tarinani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen se huoleton äiti, joka ei vaadi 16-vuotiaalta työnhakua. Olin itse 16-vuotiaana ekan kerran kesätöissä eikä se minusta parempaa ihmistä tehnyt.

Ihan yhtä hyvin tai huonosti elämässään on pärjänneet ne kaverit, jotka ei olleet missään kesätöissä. Niin kauan kun koulu menee hyvin, en huolestuisi.

No näinhän se periaatteessa on. Meillä vaan esikoisen kohdalla on todettu, että jos työtodistuksia ei ole jo heti peruskoulun jälkeen, on nuorena aikuisena todella vaikea saada yhtään mitään työtä. Nuoremme ei voinut koronan vuoksi mennä parina kesänä töihin koska hän oli riskiryhmää. Nuorille työn saanti ei näytä olevan nykyään yhtä helppoa kuin omassa nuoruudessani.

Ikävää, että vanhemmilla on tuollainen asennevika. Tosiasiassa sillä ei ole mitään väliä, mitä mukero puuhasi 16-vuotiaana, kunhan ei rikoksia tee ja hoitaa koulunsa.

Tosiasiassa jokaisella työllä on työelämässä väliä.

Ei ole. Olen karvaasti saanut kokea. Moni opiskelukaveri on mennyt ohi uralla, vaikka kiltisti olin kaikki kesät töissä ja he lomailivat. Tosiasiassa sillä ei ole ollut mitään merkitystä.

Näin se menee. Tehdyillä kesätöillä on merkitystä vain kesätöitä hakiessa. Silloinkin saattaa mennä ohi jonkun työhön ottajan tutun lapsi eli suhteet vaikuttavat.

Aikuisena sitten opiskelujen ohella tehtyihin ilta- ja viikonlopputöihinkin vaikuttavat jo suositukset ja suhteet.

Oman alan töihin sitten vaikuttavat oman alan työkokemus, opinnot ja suhteet. Ei enää pysyväisluontoista työpaikkaa hakiessa ole merkitystä sillä, oletko ollut 15-vuotiaana mainoksia jakamassa vai et.

Kaikista on kokemusta sekä valituksi tulleena että ns. rannalle jääneenä.

Jokainen rekrytoija katsoo aiemman työkokemuksen ja ihan varmasti on merkitystä sillä onko ollut jo vuosia työelämässä vs. ei ollenkaan.

Kirjoitit "Aikuisena sitten opiskelujen ohella tehtyihin ilta- ja viikonlopputöihinkin vaikuttavat jo suositukset ja suhteet."

Mistä oikein luulet että ne suositukset ja suhteet tulee? Kun mun tytär haki 18-vuotiaana pidempiaikaista työtä, suosittelija oli nimenomaan aiempien vuosien kesätyöpaikasta. Sillä oli ratkaiseva merkitys.

Kerron esimerkin. Poikani pääsi opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Hän ei ollut ollut innokas kesätyön hakija. Eräs nuori työkaverini oli opiskellut samalla paikkakunnalla ja kysyin häneltä, mistä pojan kannattaisi kysyä ilta- ja viikonlopputyötä. Kiinnostus työntekoon oli herännyt armeijan jälkeen. Hän sanoi firman ja henkilön, johon kannattaa ottaa yhteyttä ja sanoa, että hän suositteli. Poikani ei ollut edes koskaan tavannut tätä *suosittelijaa*, mutta työhön ottaja ymmärsi, että he olivat tuttuja ja otti pojan töihin. Poika sitten teki ilta- ja viikonloppuhommia vielä valmistumisen jälkeenkin yhteensä varmaan viitisen vuotta. Ja nyt hän on sitten korkeakoulutustaan vastaavissa VAATIVISSA ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ.

Olen sitä mieltä, että kesätöitä kannattaa hakea ja tehdä, mutta isompaa merkitystä myöhempään työllistymiseen niillä ei ole.

No poikasihan teki kuitenkin pitkään hanttihommia ennen kuin haki oman alan töitä joten ei oikein liity tähän keskusteluun. Toisaalta tuo "epävirallinen suosittelijakin" oli lähinnä hyvää tuuria. Monessa paikassa kysytään nykypäivänä nimenomaan sellaista suosittelijana joka on edellisestä työpaikasta, joku äidin työkaveri ei kyllä kelpaa.

Joo teki hanttihommia opintojen ohella, mutta vasta kun oli päässyt opiskelemaan eli täysikäisenä ja niillä ei ollut sitten merkitystä, kun hän haki nykyiseen työpaikkaan vaan merkitys oli koulutuksella. Se suosittelijakin oli semmoinen juttu, että tämä tyyppi pyysi mainita, että on kuullut työpaikasta häneltä. Eli poika soitti ja kertoi, että XX kertoi, että teillä olisi mahdollisesti töitä ja XX: n maine oli sellainen, että sillä perusteella töitä löytyi. Teinivuosien työkokemusta ei kysytty. Työpaikan saamisessa voi olla tuurillakin merkitystä.

Tähän nykyiseen hommaan vaadittiin tietyn tasoinen koulutus ja siihen ei olisi otettu pelkästään toisen asteen koulutuksen saanutta, vaikka tällä olisi ollut kesätyökokemusta kymmeneltä eri alalta ja kahdeltakymmeneltä vuodelta 13-vuotiaasta alkaen.

Lisään vielä, että monien opiskelijoiden kesätyöpaikan ratkaisee ala, mitä opiskelee, ne ovat usein oman alan harjoittelupaikkoja, ei se, onko täyttänyt kaupan hyllyjä kaksi viikkoa ennen lukiota.

Ja en todellakaan väheksy kesätyöntekijöitä ja toisen asteen koulutuksen saaneita. Kesätöiden merkitys on kuitenkin vähäinen, paitsi rahan ja toisten teinivuosien kesätyöpaikkojen saamisessa, ei lopullisessa koulutusta vaativaan työelämään siirtymisessä.

Edelleenkin jos on kaksi samantasoista hakijaa samalla koulutuksella ja toisella on (mitä tahansa) työkokemusta ja toisella ei mitään, niin kyllä vaan valinta on aika helppo. Outoa että takerrut johonkin oman poikasi vuosien takaiseen kokemukseen. Nykyisin kysytään jo melkein aina suosittelijaa, joka on aiemmasta työpaikasta. Ennen ei sellaisilla ollut niin merkitystä. Ns. jenkkityylinen rekrytointi on tullut Suomeenkin.

Ei niitä 16 v. kesätöitä ole koskaan tarvinnut edes esiin kaivaa, vaan myöhemmät opiskelut ja työkokemukset on oikeasti tärkeämpiä.

Olen aineopettaja. Itsellä on työkokemusta about 13-14-vuotiaasta asti. Olin muutamana kesänä sedälläni renkinä ja tein sekalaisia maa- ja metsätaloustöitä sekä auttelin kyläkaupassa (sain näistä todistuksenkin), sitten olin eräässä kiinteistönhoitofirmassa puhelinpäivystäjänä ja talonmiehen tehtävissä, suhteilla pääsin valtiolle, ensin autonkuljettaja-lähteiksi, sitten parina vuonna muihin hommiin. Koskaan ei kysytty aiempaa työkokemusta.

Opiskeluaikana pääsin valtionhallinnon harjoitteluun erääseen virastoon. Haastattelussa kysyttiin vain soveltuvista opinnoista. Valmistuttuani suoritin erillisenä opetusharjoittelun. Laiton ensimmäiseen hakemukseen entiset työpaikat, mutta haastattelussa niistä ei kysytty mitään. Seuraaviin hakemuksiin en laittanut muista töistä mitään ja töitä on riittänyt.

Itselleni on kesätyökokemuksista ollut se hyöty, että niistä on maksettu hieman ja yhdessä työssä näki vähän Suomen maata ja erilaisia ihmisiä, mutta työn saannin suhteen ei kesätöillä ole osaltani ollut merkitystä.

Tämä on vain minun tarinani.

Sama juttu. Jollain alaikäisenä tekemilläni kesätöillä ei ole ollut koskaan mitään vaikutusta työuraani.

Nyt kun olen ollut rekrytoimassa opintojen loppuvaiheessa olevia korkeakouluopiskelijoita kesätöihin, olen huomannut että moni laittaa vain viimeisimmät työpaikat tai harjoittelut CV:hen ja keskittyy enemmän kertomaan osaamisestaan ja saavutuksistaan. Joskus lukee, että laajenpi työkokemus luettavissa LinkedIn-profiilista.

Tämä on mielestäni fiksu tapa. Keskitytään olennaiseen eikä siihen, mitä on joskus vuosia sitten tehnyt tai ollut tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen se huoleton äiti, joka ei vaadi 16-vuotiaalta työnhakua. Olin itse 16-vuotiaana ekan kerran kesätöissä eikä se minusta parempaa ihmistä tehnyt.

Ihan yhtä hyvin tai huonosti elämässään on pärjänneet ne kaverit, jotka ei olleet missään kesätöissä. Niin kauan kun koulu menee hyvin, en huolestuisi.

No näinhän se periaatteessa on. Meillä vaan esikoisen kohdalla on todettu, että jos työtodistuksia ei ole jo heti peruskoulun jälkeen, on nuorena aikuisena todella vaikea saada yhtään mitään työtä. Nuoremme ei voinut koronan vuoksi mennä parina kesänä töihin koska hän oli riskiryhmää. Nuorille työn saanti ei näytä olevan nykyään yhtä helppoa kuin omassa nuoruudessani.

Ikävää, että vanhemmilla on tuollainen asennevika. Tosiasiassa sillä ei ole mitään väliä, mitä mukero puuhasi 16-vuotiaana, kunhan ei rikoksia tee ja hoitaa koulunsa.

Tosiasiassa jokaisella työllä on työelämässä väliä.

Ei ole. Olen karvaasti saanut kokea. Moni opiskelukaveri on mennyt ohi uralla, vaikka kiltisti olin kaikki kesät töissä ja he lomailivat. Tosiasiassa sillä ei ole ollut mitään merkitystä.

Näin se menee. Tehdyillä kesätöillä on merkitystä vain kesätöitä hakiessa. Silloinkin saattaa mennä ohi jonkun työhön ottajan tutun lapsi eli suhteet vaikuttavat.

Aikuisena sitten opiskelujen ohella tehtyihin ilta- ja viikonlopputöihinkin vaikuttavat jo suositukset ja suhteet.

Oman alan töihin sitten vaikuttavat oman alan työkokemus, opinnot ja suhteet. Ei enää pysyväisluontoista työpaikkaa hakiessa ole merkitystä sillä, oletko ollut 15-vuotiaana mainoksia jakamassa vai et.

Kaikista on kokemusta sekä valituksi tulleena että ns. rannalle jääneenä.

Jokainen rekrytoija katsoo aiemman työkokemuksen ja ihan varmasti on merkitystä sillä onko ollut jo vuosia työelämässä vs. ei ollenkaan.

Kirjoitit "Aikuisena sitten opiskelujen ohella tehtyihin ilta- ja viikonlopputöihinkin vaikuttavat jo suositukset ja suhteet."

Mistä oikein luulet että ne suositukset ja suhteet tulee? Kun mun tytär haki 18-vuotiaana pidempiaikaista työtä, suosittelija oli nimenomaan aiempien vuosien kesätyöpaikasta. Sillä oli ratkaiseva merkitys.

Kerron esimerkin. Poikani pääsi opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Hän ei ollut ollut innokas kesätyön hakija. Eräs nuori työkaverini oli opiskellut samalla paikkakunnalla ja kysyin häneltä, mistä pojan kannattaisi kysyä ilta- ja viikonlopputyötä. Kiinnostus työntekoon oli herännyt armeijan jälkeen. Hän sanoi firman ja henkilön, johon kannattaa ottaa yhteyttä ja sanoa, että hän suositteli. Poikani ei ollut edes koskaan tavannut tätä *suosittelijaa*, mutta työhön ottaja ymmärsi, että he olivat tuttuja ja otti pojan töihin. Poika sitten teki ilta- ja viikonloppuhommia vielä valmistumisen jälkeenkin yhteensä varmaan viitisen vuotta. Ja nyt hän on sitten korkeakoulutustaan vastaavissa VAATIVISSA ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ.

Olen sitä mieltä, että kesätöitä kannattaa hakea ja tehdä, mutta isompaa merkitystä myöhempään työllistymiseen niillä ei ole.

No poikasihan teki kuitenkin pitkään hanttihommia ennen kuin haki oman alan töitä joten ei oikein liity tähän keskusteluun. Toisaalta tuo "epävirallinen suosittelijakin" oli lähinnä hyvää tuuria. Monessa paikassa kysytään nykypäivänä nimenomaan sellaista suosittelijana joka on edellisestä työpaikasta, joku äidin työkaveri ei kyllä kelpaa.

Joo teki hanttihommia opintojen ohella, mutta vasta kun oli päässyt opiskelemaan eli täysikäisenä ja niillä ei ollut sitten merkitystä, kun hän haki nykyiseen työpaikkaan vaan merkitys oli koulutuksella. Se suosittelijakin oli semmoinen juttu, että tämä tyyppi pyysi mainita, että on kuullut työpaikasta häneltä. Eli poika soitti ja kertoi, että XX kertoi, että teillä olisi mahdollisesti töitä ja XX: n maine oli sellainen, että sillä perusteella töitä löytyi. Teinivuosien työkokemusta ei kysytty. Työpaikan saamisessa voi olla tuurillakin merkitystä.

Tähän nykyiseen hommaan vaadittiin tietyn tasoinen koulutus ja siihen ei olisi otettu pelkästään toisen asteen koulutuksen saanutta, vaikka tällä olisi ollut kesätyökokemusta kymmeneltä eri alalta ja kahdeltakymmeneltä vuodelta 13-vuotiaasta alkaen.

Lisään vielä, että monien opiskelijoiden kesätyöpaikan ratkaisee ala, mitä opiskelee, ne ovat usein oman alan harjoittelupaikkoja, ei se, onko täyttänyt kaupan hyllyjä kaksi viikkoa ennen lukiota.

Ja en todellakaan väheksy kesätyöntekijöitä ja toisen asteen koulutuksen saaneita. Kesätöiden merkitys on kuitenkin vähäinen, paitsi rahan ja toisten teinivuosien kesätyöpaikkojen saamisessa, ei lopullisessa koulutusta vaativaan työelämään siirtymisessä.

Edelleenkin jos on kaksi samantasoista hakijaa samalla koulutuksella ja toisella on (mitä tahansa) työkokemusta ja toisella ei mitään, niin kyllä vaan valinta on aika helppo. Outoa että takerrut johonkin oman poikasi vuosien takaiseen kokemukseen. Nykyisin kysytään jo melkein aina suosittelijaa, joka on aiemmasta työpaikasta. Ennen ei sellaisilla ollut niin merkitystä. Ns. jenkkityylinen rekrytointi on tullut Suomeenkin.

Ei niitä 16 v. kesätöitä ole koskaan tarvinnut edes esiin kaivaa, vaan myöhemmät opiskelut ja työkokemukset on oikeasti tärkeämpiä.

Olen aineopettaja. Itsellä on työkokemusta about 13-14-vuotiaasta asti. Olin muutamana kesänä sedälläni renkinä ja tein sekalaisia maa- ja metsätaloustöitä sekä auttelin kyläkaupassa (sain näistä todistuksenkin), sitten olin eräässä kiinteistönhoitofirmassa puhelinpäivystäjänä ja talonmiehen tehtävissä, suhteilla pääsin valtiolle, ensin autonkuljettaja-lähteiksi, sitten parina vuonna muihin hommiin. Koskaan ei kysytty aiempaa työkokemusta.

Opiskeluaikana pääsin valtionhallinnon harjoitteluun erääseen virastoon. Haastattelussa kysyttiin vain soveltuvista opinnoista. Valmistuttuani suoritin erillisenä opetusharjoittelun. Laiton ensimmäiseen hakemukseen entiset työpaikat, mutta haastattelussa niistä ei kysytty mitään. Seuraaviin hakemuksiin en laittanut muista töistä mitään ja töitä on riittänyt.

Itselleni on kesätyökokemuksista ollut se hyöty, että niistä on maksettu hieman ja yhdessä työssä näki vähän Suomen maata ja erilaisia ihmisiä, mutta työn saannin suhteen ei kesätöillä ole osaltani ollut merkitystä.

Tämä on vain minun tarinani.

Sama juttu. Jollain alaikäisenä tekemilläni kesätöillä ei ole ollut koskaan mitään vaikutusta työuraani.

Nyt kun olen ollut rekrytoimassa opintojen loppuvaiheessa olevia korkeakouluopiskelijoita kesätöihin, olen huomannut että moni laittaa vain viimeisimmät työpaikat tai harjoittelut CV:hen ja keskittyy enemmän kertomaan osaamisestaan ja saavutuksistaan. Joskus lukee, että laajenpi työkokemus luettavissa LinkedIn-profiilista.

Tämä on mielestäni fiksu tapa. Keskitytään olennaiseen eikä siihen, mitä on joskus vuosia sitten tehnyt tai ollut tekemättä.

Juuri näin, työn kannalta oleellinen työkokemus riittää kerrottavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet saa ekat kesätyöpaikkansa suhteilla. Ne, joilla ei ole suhteita, joutuu hanttihommiin. Ei ole reilua.

Pari viikkoa kestävä hanttihomma on aivan hyvä teinin ekaksi duuniksi.

Mun mielestä on outo väite, että ne "kenellä ei ole suhteita joutuu hanttihommiin".

Jos on suhteita niin varmaan saa naarattua jonkun työpaikan helpommin, mutta ei kukaan palkkaa edes suhteilla 16v johonkin "sikariportaaseen". Väitän, että meidän nuorisolla on paljon ystäviä, joiden vanhemmilla on "suhteita" ja niiden kautta on työllistetty varastoon pakkaajaksi/lasten leikkipuisto liukumäkien yms kokoonpanijaksi/vierasvenesatamaan siivoamaan vessat ja saunat/cittariin hyllyttäjäksi/Prismaan keräämään tilauksia/tiskariksi pizzeriaan/"lähetiksi" sairaalaan/leipomoon (työvuoro alkoi aina klo4.30...) / salaatteja myymään Kauppatorille jne eli ihan juuri niihin halveksittuihin "hanttihommiin". Käytännössä jokainen joutuu niistä aloittamaan.