Lesken lesken asumisoikeus

Vierailija kirjoitti:

Me teimme juristin neuvosta keskinäisen omistusoikeustestamentin. Näin kuulemma vältytään kahinoilta ja erimielisyyksiltä, koska lapset saavat vaatiessaan lakiosuuden rahana.

Yhdessä olemme kaiken hankkineet. Jompikumpi jää ensin yksin ja näin varmistamme lesken omistusoikeuden toiseen puoliskoon.

Itse en suostu tuohon koskaan. Se on nopein ja helpoin tapa tehdä lapset perinnöttömiksi ja haluan osuuteni menevän lapsille, en lesken mahdollisesti uuden puolison taskuihin ja muuhun hummailuun. Miten lapset saavat lakiosuuden rahana, jos ainoa omaisuus on esim. lesken koti ja rahaa ei ole tileillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme juristin neuvosta keskinäisen omistusoikeustestamentin. Näin kuulemma vältytään kahinoilta ja erimielisyyksiltä, koska lapset saavat vaatiessaan lakiosuuden rahana.

Yhdessä olemme kaiken hankkineet. Jompikumpi jää ensin yksin ja näin varmistamme lesken omistusoikeuden toiseen puoliskoon.

Omistuoikeustestamentti lisää perintöverojen määrää. Lisäksi jos teette tällaisen, niin kannattaa antaa jo eläessään lapsille nootti, että lakiosaa ei vaadita. Se ei heitä sido, mutta saattaa saada ajattelemaan.

Kyllä. Saattaa saada ajattelemaan, että vaadittava on ettei kaikki mene.

Lisäksi jos teette tällaisen, niin kannattaa antaa jo eläessään lapsille nootti, että lakiosaa ei vaadita. Se ei heitä sido, mutta saattaa saada ajattelemaan.

Ajattelemaan mitä? Että varmasti käyn kusemassa tuon haudalle?

Hyvä tapa käynnistää perintöriidat kun olet vielä elossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme juristin neuvosta keskinäisen omistusoikeustestamentin. Näin kuulemma vältytään kahinoilta ja erimielisyyksiltä, koska lapset saavat vaatiessaan lakiosuuden rahana.

Yhdessä olemme kaiken hankkineet. Jompikumpi jää ensin yksin ja näin varmistamme lesken omistusoikeuden toiseen puoliskoon.

Itse en suostu tuohon koskaan. Se on nopein ja helpoin tapa tehdä lapset perinnöttömiksi ja haluan osuuteni menevän lapsille, en lesken mahdollisesti uuden puolison taskuihin ja muuhun hummailuun. Miten lapset saavat lakiosuuden rahana, jos ainoa omaisuus on esim. lesken koti ja rahaa ei ole tileillä?

Miten se tilanne on siinä tapauksessa parempi, ettei testamenttiä ole ollenkaan? Jos siis ainoa omaisuus on lesken koti eikä rahaa ole tileillä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme juristin neuvosta keskinäisen omistusoikeustestamentin. Näin kuulemma vältytään kahinoilta ja erimielisyyksiltä, koska lapset saavat vaatiessaan lakiosuuden rahana.

Yhdessä olemme kaiken hankkineet. Jompikumpi jää ensin yksin ja näin varmistamme lesken omistusoikeuden toiseen puoliskoon.

Itse en suostu tuohon koskaan. Se on nopein ja helpoin tapa tehdä lapset perinnöttömiksi ja haluan osuuteni menevän lapsille, en lesken mahdollisesti uuden puolison taskuihin ja muuhun hummailuun. Miten lapset saavat lakiosuuden rahana, jos ainoa omaisuus on esim. lesken koti ja rahaa ei ole tileillä?

Kai teillä on testamentissa myös toimeenpanijamääräys, jolla juristi laskuttaa kuolinpesän tyhjäksi eikä saa jakoa aikaiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikinä ei ole hyvä vaihtoehto sotkea yhteisomistussuhteita ja uusia avioliittoja keskenään, jos kuvioon kuuluu enemmän kuin 2 osapuolta.

Sehän on varsin yksiselitteistä, ettei tuossa tilanteessa ole lesken asumisoikeutta, mutta kyllä siinä aika kiusallinen tilanne olisi joka tapauksessa, jos aikuinen poika ja uusi vaimo jäävät kahdestaan soppaa selvittämään. Etenkin, jos isukki olisikin testamentannut oman puoliskonsa vaimolle.

Parempi vain joko ostaa se lapsen osuus pois tai myydä omansa tälle. Tai ihan vain asua jossain muualla, jää sitten kuollessa se vaimolle ja toinen talo pojalle.

Sinänsä ok pohdintaa, mutta kyllä mun mielestä kaikki mitä yhdessä ollaan vuosia tienattu ja hankittu, kuuluisi meidän pojalle eikä mahdollisesti jomman kumman kumman meistä uudelle puolisolle. Ollaan siis oltu yhdessä 30v lukioajoista saakka ja köyhinä opiskelijoina aluksi, sittemmin omaisuutta karttunut hyväpalkkaisista töistä. Eli tuollaiset uuden puolison hyväksi tehdyt testamentit kyllä oksettaa. No, mieheni ikänsä puolesta saa vielä täyden leskeneläkkeen niin hän tuskin menisi naimisiin uudelleen, jos yhtään tajuaa rahan päälle.

Olen ihan samaa mieltä. Joskus olen tätä pohtinut, jos sattuisin kuolemaan paljon aikaisemmin. Enhän minä sille mitään voisi, jos hän päättäisi omaisuutensa uudelle puolisolle joskus sitten testamentata, mutta ei kai näissä auta kuin toivoa, että sitä on itse valinnut fiksun puolison jonka kanssa on yhteinen intressi jättää kaikki omaisuus niille yhteisille lapsille.

Sitten vaan peukut pystyyn, että sitä elää itse vanhaksi tai olisi edes arvioinut oikein.

Ajattelepa asiaa niin päin että olisit itse se joka jäisi leskeksi. Olisitko valmis elämään loppuelämäsi yksin siinäkin tapauksessa että kohtaisit jonkun, joka veisi "jalat alta". Ja olisitko valmis kohtelemaan omaa puolisoa huonosti siksi, että omat lapset saavat enemmän?

Vaikea kuvitella, että 40+ ikäisenä sekoaisin niin, että rakastuisin pennittömään luuseriin, jolle hassaisin omat ja vielä lapsellekin kuuluvat rahat. Toivottavasti siis en. Itse olen siinä jo kohta vaihdevuosi-iässä enkä voi saada enää lapsia lisää tehdyn sterin vuoksikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme juristin neuvosta keskinäisen omistusoikeustestamentin. Näin kuulemma vältytään kahinoilta ja erimielisyyksiltä, koska lapset saavat vaatiessaan lakiosuuden rahana.

Yhdessä olemme kaiken hankkineet. Jompikumpi jää ensin yksin ja näin varmistamme lesken omistusoikeuden toiseen puoliskoon.

Itse en suostu tuohon koskaan. Se on nopein ja helpoin tapa tehdä lapset perinnöttömiksi ja haluan osuuteni menevän lapsille, en lesken mahdollisesti uuden puolison taskuihin ja muuhun hummailuun. Miten lapset saavat lakiosuuden rahana, jos ainoa omaisuus on esim. lesken koti ja rahaa ei ole tileillä?

Miten se tilanne on siinä tapauksessa parempi, ettei testamenttiä ole ollenkaan? Jos siis ainoa omaisuus on lesken koti eikä rahaa ole tileillä...

Lapset joutuvat kuitenkin perintöverot maksamaan (siis jos ainoa omaisuus on lesken koti, eikä rahaa ole tileillä).

Suvussa on jo kaksikin eläkeläispariskuntaa joissa mies kitkutti viimeiseen saakka siinä "omassa kodissaan" että sai jätettyä leskelleen asunnoksi kansakoulun kokoisen 1970-luvun sähkölämmitteisen piilosokkelitalon jonka välttämättömät peruskorjaukset ja lopulta hoitokin jäivät tekemättä viimeisen 20v ajan kun voimat ja rahat alkoivat hiipua.

Siinä sitten kelpaa lesken asua kun laki estää lapsia realisoimasta äidin mörskää eikä leskelle jäävällä osuudella myyntihinnasta saisi muutenkaan samasta kasvukeskuksesta edes uudehkoa yksiötä kävelymatkan päässä keskustasta.

Tosi hyvä keskustelu tuli aikaiseksi. Lasten näkökulmasta harvemmin näistä perintöasioista puhutaan ja nimenomaan nuorille perijöille voi tulla isoja vaikeuksia perintöverojen ja ylläpitokustannusten vuoksi. Tarkoitus siis todellakin minulla turvata kaikissa oloissa lapsen asema. Itse näkisin, että alaikäisen ja opiskelijan kohdalla se olisi kuolinpesän pitäminen jakamattomana toisen vanhemman kanssa, jolloin vanhempi (leski) huolehtisi kiinteistöjen juoksevat kulut ja huollot. Pesänjako sitten vasta, kun toinenkin vanhempi menehtyy tai jos vaikka menee uusiin naimisiin. Ap

Lesken asumisoikeus on todella kurja juttu.  Parempi olisi, että jos leski haluaa jäädä asumaan, maksaisi lapsille kuuluvan osuuden heti pois.  Meillä kävi niin, että äitimme eli kauan leskenä, asunnon arvo meni melkein miinukselle, äidin tilillä olleet rahat estivät kela tuet. Loppuvuosien hoitomaksut vei äidin säästöt. Yksi sisaruksistamme ehti kuolla ennen äitiä.  Yleensä naisleski saa kaiken lisäksi puolet miehensä työeläkkeestä loppuelämän ajan.  No olen vähän katkera, jotkut saavat muhkeat perinnöt ja kesämökit.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme juristin neuvosta keskinäisen omistusoikeustestamentin. Näin kuulemma vältytään kahinoilta ja erimielisyyksiltä, koska lapset saavat vaatiessaan lakiosuuden rahana.

Yhdessä olemme kaiken hankkineet. Jompikumpi jää ensin yksin ja näin varmistamme lesken omistusoikeuden toiseen puoliskoon.

Itse en suostu tuohon koskaan. Se on nopein ja helpoin tapa tehdä lapset perinnöttömiksi ja haluan osuuteni menevän lapsille, en lesken mahdollisesti uuden puolison taskuihin ja muuhun hummailuun. Miten lapset saavat lakiosuuden rahana, jos ainoa omaisuus on esim. lesken koti ja rahaa ei ole tileillä?

Kai teillä on testamentissa myös toimeenpanijamääräys, jolla juristi laskuttaa kuolinpesän tyhjäksi eikä saa jakoa aikaiseksi?

Toimeenpanija määräys on testamentissa tärkeä eritoten silloin jos on syytä epäillä että perilliset eivät testamenttia noudata, esimerkkinä vaikkapa palstahistoriasta voidaan muistella tilanteita, joissa lasten kesken epätasa-arvoinen testamentti on revitty välien säilyttämisen vuoksi. Jos testamentissa olisi ollut toimeenpanomääräys, niin sitä olisi noudatettu kuten tekijä oli tarkoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Lesken asumisoikeus on todella kurja juttu.  Parempi olisi, että jos leski haluaa jäädä asumaan, maksaisi lapsille kuuluvan osuuden heti pois.  Meillä kävi niin, että äitimme eli kauan leskenä, asunnon arvo meni melkein miinukselle, äidin tilillä olleet rahat estivät kela tuet. Loppuvuosien hoitomaksut vei äidin säästöt. Yksi sisaruksistamme ehti kuolla ennen äitiä.  Yleensä naisleski saa kaiken lisäksi puolet miehensä työeläkkeestä loppuelämän ajan.  No olen vähän katkera, jotkut saavat muhkeat perinnöt ja kesämökit.  

Luulisi sen olleen kaikille paljon tärkeämpää että saitte pitää äidin ja mummon luonanne pitkään. Se on toki ikävää, että yksi lapsista ehti lähteä ensin mutta joskus elämä vain menee niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lesken asumisoikeus koskee vain ensimmäistä leskeä, ei uuden avioliiton leskeä.

Eikös se koske myös tätä isän nuorikkoa? Siitähän ne ongelmat syntyy, kun ikäeroa on paljon ja uusi puoliso on samaa ikäluokkaa kuin omat lapset.

Tämä on kasvava ongelma koska nykyään miehet järjestään vaihtaa viiskymppisinä vaimon nuorempaan. Osa ehtii lisääntyäkin uuden vaimon kanssa ja siitä ne ongelmat vasta alkaakin. Omien lasteni hallussa on tällä hetkellä velkainen maatila ja tukku surkeita ravihevosia isävainajansa toilailun seurauksena ja maksavat tilanteesta kyllä katkerasti.

Vierailija kirjoitti:

Lesken oikeus ei koske sellaista asuntoa, jonka omistaa edes osin joku kolmas taho.

Kuinka niin? Kyllähän hyvin usein talosta omistaa osan esim. Lapset. Itsekin omistan osan jo kahdesta asunnosta, joissa molemmissa asuu lesken asumisoikeuteen vedoten leski.

Lasken asumisoikeus on tarkoitukseltaan hyvä mutta johtaa nykyään lähes väistämättä kaikkien kannalta erittäin huonoon tilanteeseen.

Kas kun aniharva eläkeläispariskunta tajuaa muuttaa kummankin vielä eläessä niin pieneen, 30v ajan remonttivapaaseen ja keskeisellä paikalla sijaitsevaan asuntoon että kunnoltaan kaiken aikaa heikkenevällä eloon jääneellä puolisolla on voimia ja varaa ylipäätänsä asua siinä ja pitää lisäksi asunnon arvoa edes yllä niin ettei lasten perintö homehdu nollaan.

Parhaillaan kirkkomaan multiin siirtyvillä sukulaisillakin on tilanne ollut yhtä poikkeusta lukuunottamatta se että viimeiseen saakka asuttiin siinä lapsiperheenä 1970-1980 luvulla hankitussa/rakennetussa suuressa omakotitalossa jota perheen isä korjasi ja ylläpiti niin kauan kuin voimat ja rahat riittivät.

Sanomattakin on selvää että rauhallinen sijainti oli ihanteellinen autoilevalle isälle mutta äidillä ei ollut edes korttia.

Kun isä sitten kuolee, äiti saa riesakseen valtavan suurten remonttien tarpeessa olevan talon jota ei kykene ylläpitämään ja sijaintikin alkaa olla liikkumisen nopeasti vaikeuduttua aika toivoton.

Lapsi/et jotka elävät itse korviin asti asuntoveloissa perheen hankittuaan eivät saa perintöä nyt eivätkä koskaan kun äidin sinniteltyä hengissä vielä 20v voi talon antaa VPK:lle poltettavaksi.

Pariskunnan yhdessä rakennettu omaisuus kuuluu jakoon vasta siinä vaiheessa kun jälkimmäinen puoliso kuolee. Ihan käsittämätöntä, että jotkut on tästä eri mieltä. Olin kuvitellut, että on yleinen käytäntö jättää pesä jakamatta kunnes molemmat kuolleet. Näin omassa tuttavapiirissäni on aina tehty.

Jos asenne on tämä niin sitten kannattaisi jättää lapset kokonaan tekemättä ja testamentata koko omaisuus kodittomille kissoille.

Siinä vaiheessa kun ensimmäinen puolisoista kuolee Suomessa tyypillisesti 70-80-vuotiaana niin eloon jääneellä puolisollakin elämä alkaa olla jo ohi mutta niillä omilla lapsilla vasta pahimmissa ruuhkavuosissa ja kotoa opiskekemaan muuttavilla, ekaa asuntoa hankkivilla lastenlapsilla vasta alussa.

Ne sitä rahaa tarvitsevat tässä ja nyt. Eivät vasta 20v kuluttua.

Kuinka niin? Kyllähän hyvin usein talosta omistaa osan esim. Lapset. Itsekin omistan osan jo kahdesta asunnosta, joissa molemmissa asuu lesken asumisoikeuteen vedoten leski.

Lapset omistavat osa asunnosta vasta perittyään osan siitä toisen vanhempansa kuoltua.

Tätä lesken asumisoikeus juuri tarkoittaa. Osan asunnosta omistavat lapset eivät saa perintöään vaan joutuvat katselemaan sen arvon homehtumista kohti nollaa.

Lesken asumisoikeus syntyy vain jos puolisot omistivat 100% asunnosta ennen kuin toinen kuoli.

Vierailija kirjoitti:

Pariskunnan yhdessä rakennettu omaisuus kuuluu jakoon vasta siinä vaiheessa kun jälkimmäinen puoliso kuolee. Ihan käsittämätöntä, että jotkut on tästä eri mieltä. Olin kuvitellut, että on yleinen käytäntö jättää pesä jakamatta kunnes molemmat kuolleet. Näin omassa tuttavapiirissäni on aina tehty.

Jos asenne on tämä niin sitten kannattaisi jättää lapset kokonaan tekemättä ja testamentata koko omaisuus kodittomille kissoille.

Siinä vaiheessa kun ensimmäinen puolisoista kuolee Suomessa tyypillisesti 70-80-vuotiaana niin eloon jääneellä puolisollakin elämä alkaa olla jo ohi mutta niillä omilla lapsilla vasta pahimmissa ruuhkavuosissa ja kotoa opiskekemaan muuttavilla, ekaa asuntoa hankkivilla lastenlapsilla vasta alussa.

Ne sitä rahaa tarvitsevat tässä ja nyt. Eivät vasta 20v kuluttua.

Omat vanhempani ovat tuossa 70 -80 -iässä. Jos tuosta vaikka isäni kuolisi, niin tietenkin äiti asuisi omistamassaan asunnossa ja hallinnoisi rahojaan. Tarvitseehan hän itsekin niitä. Ei Suomessa harrasteta leskenpolttamista, mitä tunnut kaipaavan. 

Vierailija kirjoitti:

Me teimme juristin neuvosta keskinäisen omistusoikeustestamentin. Näin kuulemma vältytään kahinoilta ja erimielisyyksiltä, koska lapset saavat vaatiessaan lakiosuuden rahana.

Yhdessä olemme kaiken hankkineet. Jompikumpi jää ensin yksin ja näin varmistamme lesken omistusoikeuden toiseen puoliskoon.

Miksi leskellä pitää olla omistusoikeus johonkin, josta lapset joutuvat maksamaan perintöveron heti toisen vanhempansa kuoltua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pariskunnan yhdessä rakennettu omaisuus kuuluu jakoon vasta siinä vaiheessa kun jälkimmäinen puoliso kuolee. Ihan käsittämätöntä, että jotkut on tästä eri mieltä. Olin kuvitellut, että on yleinen käytäntö jättää pesä jakamatta kunnes molemmat kuolleet. Näin omassa tuttavapiirissäni on aina tehty.

Jos asenne on tämä niin sitten kannattaisi jättää lapset kokonaan tekemättä ja testamentata koko omaisuus kodittomille kissoille.

Siinä vaiheessa kun ensimmäinen puolisoista kuolee Suomessa tyypillisesti 70-80-vuotiaana niin eloon jääneellä puolisollakin elämä alkaa olla jo ohi mutta niillä omilla lapsilla vasta pahimmissa ruuhkavuosissa ja kotoa opiskekemaan muuttavilla, ekaa asuntoa hankkivilla lastenlapsilla vasta alussa.

Ne sitä rahaa tarvitsevat tässä ja nyt. Eivät vasta 20v kuluttua.

Omat vanhempani ovat tuossa 70 -80 -iässä. Jos tuosta vaikka isäni kuolisi, niin tietenkin äiti asuisi omistamassaan asunnossa ja hallinnoisi rahojaan. Tarvitseehan hän itsekin niitä. Ei Suomessa harrasteta leskenpolttamista, mitä tunnut kaipaavan. 

Jos se omistusasunto on omakotitalo, niin harvalla sen asuminen onnistuu yksin iän karttuessa. Sekä puolison äiti että oma äitini muuttivat muutaman vuoden sisällä pienempään asuntoon, jossa ei ole pihahommia.

-ohis