Hallitus haluaa lisätä lasten liikuntaa siten että jokaisella lapsella on oltava vähintään yksi ohjattu liikuntaharrastus
Mutta kuinka paljon lapsille löytyy ilmaista ohjattua liikuntaa vai joudutaanko liittymään johonkin seuraan ja maksamaan lapsen liikunnasta? Jos ei löydy, niin onko tämä "hyvän tahdon ele" todellisuudessa liikutaseurojen lobbaama juttu?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Lähipalvelut ja etenkin lähikoulut ovat tärkeä hyötyliikunnan muoto, koska niihin lapset kulkevat kävellen. Lähikouluihin tulisi panostaa.
Lähikoulu (180 oppilasta eli ei mikään pikkiriikkinen kyläkoulu) suljettiin muutama vuosi sitten ja nyt lapset kuljetetaan 16 km päähän isommalle koululle. Osa lapsista lähtee kotoaan klo 6:25 ja palaa kotiin klo 16, joten jos tuohon vielä lisätään tunti pakollista liikuntaa koulupäivän jälkeen, niin kotona lapset ovat alkuillasta, jolloin olisikin aika lähteä harrastamaan siihen entiselle lähikoululle jotain sirkuskerhoa tai pelaamaan sählyä. Mutta koska ne olisivat maksuttomia nuorisoseuran tarjoamia harrastuksia, ei niitä laskettaisi pakkoliikuntaan.
Tämä on hölmö uudistus, joka ei liikuta ketään, korkeintaan urheiluseuroja, joiden rahat menevät hallintoon.
Keskiluokan lasten arki on jo valmiiksi rytmitetty harrastuksien mukaan, ja ikävä kyllä usein nämä harrastukset on valittu statuksen mukaan. Myönnän että itsekin olen systeemissä mukana.
Meidän lasten koululle tuli Suomen mallin kerho, vieläpä saman lajin kerho, jota lapseni harrastaa seurassa. No, se sattui olemaan keskiviikkoisin klo 14, juuri samaan aikaan kuin lapsella on sanotaan nyt soittotunti. Lisäksi kuulemma siellä seuran treeneissä ovat kaikki kaverit ja koulun kerhosta ei tiedä, keitä sinne tulee.
Ylipäätään Suomen mallissa on nähtävissä tietynlainen kahden kerroksen väen malli. En tiedä, miten asia on Islannissa ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Kyllä lapsena tuli liikuttua ihan riittävästi leikkiessä. Lapset pitää saada leikkimään enemmän. Joku urheiluharrastus ei varmasti kiinnosta suurta osaa ja on ihan pakkopullaa lapselle.
Ei oo pakko urheilla. Pienemmille on nimenomaan tällaisia liikuntaleikkikouluja joissa leikitään liikunnallisesti. Moni jatkaa oppimiaan leikkejä sitten kotonakin.
Jännä, kun lapseni leikkii ihan pätevästi ilman mitään alan koulutusta.
Päiväkodissa heillä on ohjattua liikuntaleikkiä. Vapaa-aikakin jos on ohjattua, niin ei mielikuvitus kehity.
Oltiin ohjatuilla liikuntasynttäreillä. Paljon seisoskelua, yksipuolista liikkumista.
Pihalla juokseminen ja leikkiminen on tärkeää. Siihen tarvitaan vapaata aikaa.
Samaa mietin. Ohjatussa liikunnassa suurin osa on odotteluaikaa, jos ei ole yhtä ohjaajaa kolmea lasta kohti, yleensä ei ole.
Kotipihan omenapuissa kiipeily tai pitkin vanhaa sillankaidetta käveleminen (pudotusta maahan alle 30 cm) eivät ole sallittuja liikuntamuotoja, koska niitä ei ohjaa kukaan.
Ilmaisia liikuntamahdollisuuksia tänne vaan, kiitos (koska hallituksen pientuloisiin kohdistuvien leikkausten jälkeen ei ole varaa niistä maksaa). Mutta mikähän paikka ottaa vammaisen lapseni vastaan? Perusohjaajilla ei riitä taidot erityistarpeisten lasten käsittelyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipalvelut ja etenkin lähikoulut ovat tärkeä hyötyliikunnan muoto, koska niihin lapset kulkevat kävellen. Lähikouluihin tulisi panostaa.
Lähikoulu (180 oppilasta eli ei mikään pikkiriikkinen kyläkoulu) suljettiin muutama vuosi sitten ja nyt lapset kuljetetaan 16 km päähän isommalle koululle. Osa lapsista lähtee kotoaan klo 6:25 ja palaa kotiin klo 16, joten jos tuohon vielä lisätään tunti pakollista liikuntaa koulupäivän jälkeen, niin kotona lapset ovat alkuillasta, jolloin olisikin aika lähteä harrastamaan siihen entiselle lähikoululle jotain sirkuskerhoa tai pelaamaan sählyä. Mutta koska ne olisivat maksuttomia nuorisoseuran tarjoamia harrastuksia, ei niitä laskettaisi pakkoliikuntaan.
Tämä! Oikeasti tehokkainta liikuntakasvatusta olisi palauttaa lähikoulut siellä missä väestöpohja suinkin antaa myöten.
Se mikä ohjatussa liikunnassa maksaa on se ohjaajan palkka. Ennen oli seuroja jotka pyöri vapaaehtoisvoimin, mutta nykyisin toiminta on ammattilaistunut. Uskoisin että haluaisivat lastenhartadtavan liikuntaa jotta ohjaaja voisi raportoida lapsen x ja x liikkuneen x ja x määrän liikuntaa. Tällaisen käytönnön huonopuoli on, että ohjaamaton liikunta, kuten esim patikkaretki lintutornille tai uimarantareissu, jätetään täysin huomioimatta eikä lasketa lapsen liikuntasuoritukseksi.
Toivottavasti perussuomalaiset ottavat mopot ja kännykät pois kakaroilta.
Ei se valtion tukema harrastus saa likkumattomia liikkumaan. Kyllä se liikunta pitää sisällyttää koulupäiviin ja -matkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Se mikä ohjatussa liikunnassa maksaa on se ohjaajan palkka. Ennen oli seuroja jotka pyöri vapaaehtoisvoimin, mutta nykyisin toiminta on ammattilaistunut. Uskoisin että haluaisivat lastenhartadtavan liikuntaa jotta ohjaaja voisi raportoida lapsen x ja x liikkuneen x ja x määrän liikuntaa. Tällaisen käytönnön huonopuoli on, että ohjaamaton liikunta, kuten esim patikkaretki lintutornille tai uimarantareissu, jätetään täysin huomioimatta eikä lasketa lapsen liikuntasuoritukseksi.
Mistä saadaan kouluille osa-aikaisia (noin 3 tuntia/pv) liikunnanohjaajia määräaikaisiin työsuhteisiin, mistä saadaan liikunnalle tilat kaikille ryhmille ja miten toimia koulukyytien kanssa, pidennetäänkö osalla lapsia kokonaiskoulupäivä yli 12 tunnin mittaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Kyllä lapsena tuli liikuttua ihan riittävästi leikkiessä. Lapset pitää saada leikkimään enemmän. Joku urheiluharrastus ei varmasti kiinnosta suurta osaa ja on ihan pakkopullaa lapselle.
Jos hallitus haluaa lisätä lasten liikuntaa, miten hallitus aikoo toteuttaa halunsa toteutumisen?
"Lapset pitää saada leikkimään..." Pakko ei toimi.
"Kyllä lapsena tuli liikuttua ihan riittävästi..." Tuo on historian havinaa, maailma on muuttunut.
Lapset leikkivät paljon pelaamalla älypuhelimella. Miksi lapsilla pitää olla laite, joka koukuttaa heidät liikkumattomiksi?
Kannattaisi pohtia syitä, miksi lapset eivät liiku. Jos sellainen syy löytyy, se pitäisi poistaa.
Onnea ja menestystä, tehtävä ei todellakaan ole helppo. Pelkällä jossittelulla ei tapahdu mitään.
Lapset koulun jälkeen töihin, vaikka mansikoita/ mustikoita poimimaan, lapsilisiä vastaan. Jokaisen osallisttuva kurjistamistalkoisiin.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat lihavia, mutta esimerkiksi Henrikssonilta voisi kysyä, että miksi hän on niin lihava. Mikä siinä on syynä? Hänen pitäisi olla esimerkki, mutta ilmeisesti vetää kaksin käsin viinereitä ja muuta ruokaa.
Onko kouluruoka liian rasvaista? Sallitaanko koulussa ylipainoisille välipalojen syönti? Syömisestä löytyy se syy, miksi lapsetkin ovat ylipainoisia.
Ongelma ei ole ainakaan koulussa. Kouluruoka, niin einestä kuin onkin, on lähimpänä oikein koostettua ruokaa monien lasten ja nuorten elämässä. Siksi se ei oikein maistu monille.
Mitä tulee toisten, nimeltä mainittujen ihmisten painon arvosteluun, on se erittäin asiatonta, ja jos tästä tulee lihavuuden haukkumisketju, menee tämä epäilemättä melko pian poistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä ohjatussa liikunnassa maksaa on se ohjaajan palkka. Ennen oli seuroja jotka pyöri vapaaehtoisvoimin, mutta nykyisin toiminta on ammattilaistunut. Uskoisin että haluaisivat lastenhartadtavan liikuntaa jotta ohjaaja voisi raportoida lapsen x ja x liikkuneen x ja x määrän liikuntaa. Tällaisen käytönnön huonopuoli on, että ohjaamaton liikunta, kuten esim patikkaretki lintutornille tai uimarantareissu, jätetään täysin huomioimatta eikä lasketa lapsen liikuntasuoritukseksi.
Mistä saadaan kouluille osa-aikaisia (noin 3 tuntia/pv) liikunnanohjaajia määräaikaisiin työsuhteisiin, mistä saadaan liikunnalle tilat kaikille ryhmille ja miten toimia koulukyytien kanssa, pidennetäänkö osalla lapsia kokonaiskoulupäivä yli 12 tunnin mittaiseksi?
Ja ennen kaikkea: mistä rahat tähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Kyllä lapsena tuli liikuttua ihan riittävästi leikkiessä. Lapset pitää saada leikkimään enemmän. Joku urheiluharrastus ei varmasti kiinnosta suurta osaa ja on ihan pakkopullaa lapselle.
Ei oo pakko urheilla. Pienemmille on nimenomaan tällaisia liikuntaleikkikouluja joissa leikitään liikunnallisesti. Moni jatkaa oppimiaan leikkejä sitten kotonakin.
Jännä, kun lapseni leikkii ihan pätevästi ilman mitään alan koulutusta.
Päiväkodissa heillä on ohjattua liikuntaleikkiä. Vapaa-aikakin jos on ohjattua, niin ei mielikuvitus kehity.
Oltiin ohjatuilla liikuntasynttäreillä. Paljon seisoskelua, yksipuolista liikkumista.
Pihalla juokseminen ja leikkiminen on tärkeää. Siihen tarvitaan vapaata aikaa.
Samaa mietin. Ohjatussa liikunnassa suurin osa on odotteluaikaa, jos ei ole yhtä ohjaajaa kolmea lasta kohti, yleensä ei ole.
Kotipihan omenapuissa kiipeily tai pitkin vanhaa sillankaidetta käveleminen (pudotusta maahan alle 30 cm) eivät ole sallittuja liikuntamuotoja, koska niitä ei ohjaa kukaan.
Ei ohjattu liikunta ole tuollaista. Selvästikään sinulla ei ole siitä kokemusta. Vain ihan alkeistasolla voidaan harjoitella liikkeitä yksi kerrallaan, mutta yleensä kaikki tekevät samaa harjoitusta yhtä aikaa ja opettaja poimii sieltä yksittäisiä oppilaita ja korjaa heidän liikkeitään. Näin esim. ratsastuksessa, baletissa, pilateksessa ja joogassa. Kilpavalmennus on sitten toinen juttu ja siinä ollaan usein myös yksilövalmennuksessa yksilölajeissa.
Vierailija kirjoitti:
"testataan erilaisia tapoja, joilla voisi lisätä koulupäivän jälkeistä liikuntaa, esimerkiksi harrasteseteliä. Hallitus aikoo selvittää liikunnan lisäämistä jokaviikkoiseksi oppiaineeksi lukioissa ja ammattikouluissa"
Harrastesetelillä voisi "ostaa" yhden harrastuksen per lapsi.
Mutta voiko sillä ostaa minkä tahansa harrastuksen, vai onko varattomille tarjolla vain rupuharrastuksia? Voiko valita taitoluistelun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat lihavia, mutta esimerkiksi Henrikssonilta voisi kysyä, että miksi hän on niin lihava. Mikä siinä on syynä? Hänen pitäisi olla esimerkki, mutta ilmeisesti vetää kaksin käsin viinereitä ja muuta ruokaa.
Onko kouluruoka liian rasvaista? Sallitaanko koulussa ylipainoisille välipalojen syönti? Syömisestä löytyy se syy, miksi lapsetkin ovat ylipainoisia.
Ongelma ei ole ainakaan koulussa. Kouluruoka, niin einestä kuin onkin, on lähimpänä oikein koostettua ruokaa monien lasten ja nuorten elämässä. Siksi se ei oikein maistu monille.
Mitä tulee toisten, nimeltä mainittujen ihmisten painon arvosteluun, on se erittäin asiatonta, ja jos tästä tulee lihavuuden haukkumisketju, menee tämä epäilemättä melko pian poistoon.
Päiväkodeissakin lapsille tuputetaan nakkikastiketta ja jäätelöä. Vain harva lapsi saa kotona ravintoköyhempää ruokaa. Jäätelöt pitäisi ehdottomasti poistaa päiväkotien ruokalistoilta, nakit ovat myrkkyä lapsen elimistölle. Lisäksi suolaa on ihan liikaa päiväkotiruoassa ja kotona saatu suolaton ruoka ei sitten maistukaan.
Vierailija kirjoitti:
A levittää viherpropagandaa, mustamaalaa hallitusta, joka tekee konkreettisia asioita, että tässä maassa olisi hyvä asua.
Sellaista hallitusta meillä ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapset koulun jälkeen töihin, vaikka mansikoita/ mustikoita poimimaan, lapsilisiä vastaan. Jokaisen osallisttuva kurjistamistalkoisiin.
Lapsityövoiman käyttö on kielletty Suomessakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Kyllä lapsena tuli liikuttua ihan riittävästi leikkiessä. Lapset pitää saada leikkimään enemmän. Joku urheiluharrastus ei varmasti kiinnosta suurta osaa ja on ihan pakkopullaa lapselle.
Ei oo pakko urheilla. Pienemmille on nimenomaan tällaisia liikuntaleikkikouluja joissa leikitään liikunnallisesti. Moni jatkaa oppimiaan leikkejä sitten kotonakin.
Jännä, kun lapseni leikkii ihan pätevästi ilman mitään alan koulutusta.
Päiväkodissa heillä on ohjattua liikuntaleikkiä. Vapaa-aikakin jos on ohjattua, niin ei mielikuvitus kehity.
Oltiin ohjatuilla liikuntasynttäreillä. Paljon seisoskelua, yksipuolista liikkumista.
Pihalla juokseminen ja leikkiminen on tärkeää. Siihen tarvitaan vapaata aikaa.
Samaa mietin. Ohjatussa liikunnassa suurin osa on odotteluaikaa, jos ei ole yhtä ohjaajaa kolmea lasta kohti, yleensä ei ole.
Kotipihan omenapuissa kiipeily tai pitkin vanhaa sillankaidetta käveleminen (pudotusta maahan alle 30 cm) eivät ole sallittuja liikuntamuotoja, koska niitä ei ohjaa kukaan.
Ei ohjattu liikunta ole tuollaista. Selvästikään sinulla ei ole siitä kokemusta. Vain ihan alkeistasolla voidaan harjoitella liikkeitä yksi kerrallaan, mutta yleensä kaikki tekevät samaa harjoitusta yhtä aikaa ja opettaja poimii sieltä yksittäisiä oppilaita ja korjaa heidän liikkeitään. Näin esim. ratsastuksessa, baletissa, pilateksessa ja joogassa. Kilpavalmennus on sitten toinen juttu ja siinä ollaan usein myös yksilövalmennuksessa yksilölajeissa.
Pikkukoululaisille treenejä pitävät aika monessa lajissa isommat juniorit, ja kyllä siellä varsin paljon odottelua on. Nimimerkillä aika monet treenit katsellut.
Toisaalta näkisin, että tällainen oppimiskokemus on tärkeää niille isommille junioreille, ja tällaisilla malleilla pystytään pitämään harrastamisen hinta kohtuullisena. Näen erittäin huonona suuntauksena sen, että kaiken harrastustoiminnan pitää olla ammattilaisten vetämää.
Jännä, kun lapseni leikkii ihan pätevästi ilman mitään alan koulutusta.
Päiväkodissa heillä on ohjattua liikuntaleikkiä. Vapaa-aikakin jos on ohjattua, niin ei mielikuvitus kehity.
Oltiin ohjatuilla liikuntasynttäreillä. Paljon seisoskelua, yksipuolista liikkumista.
Pihalla juokseminen ja leikkiminen on tärkeää. Siihen tarvitaan vapaata aikaa.