Menon peruminen - loukkaantuisitko? (kaveri)
Olisiko sinusta ok perua sovittu meno viikkoa ennen vai loukkaantuisitko? Kyse ei olisi mistään once in a lifetime tilaisuudesta eikä peruuntumiseen liittyisi rahanmenetystä (liput tms varaukset) ja voisit halutessasi toteuttaa menon itse tai jonkin muun kanssa. Peruminen olisi ensimmäinen kerta eikä niin että kaveri peruisi koko ajan kaikkea sovittua.Riittäisikö tämä kerta sinulle ja lopettaisit kaveruuden siihen?
Kommentit (35)
Minusta tuollainen peruminen tarkoittaa sitä, että en ole tärkeä. Miksi ihmeessä roikkuisin jossain sellaisessa kaverissa, joka on kanssani vain silloin, kun ei ole parempaakaan tekemistä joten tuo kaveruus viilenisi samantien. Ystävät ovat asia erikseen, mutta kaverit on vaihtuvaa väkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En välittäisi, mutta peruisin tuon kaverin kanssa viisi seuraavaa tapaamista. HUPS - ei kai tällä nyt niin väliä ole, eihän.
Et välittäisi, mutta käyttäytyisit jatkossa lapsellisesti? Kuulostat kullan arvoiselta "ystävältä".
Kyse on kaverista, ei ystävästä.
Todennäköisesti en olisi kaveri lainkaan, jos yhteisiä menoja perutaan. Ymmärtäisin kerrasta. Olen hyvää seuraa vain silloin, kun ei ole muita, joten kanssani sovitut asiat eivät ole tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lopettaisi kaveruutta, mutta en sopisi uusia menoja saman tyypin kanssa. Yleensä nuo perujat ovat niitä, jotka olettavat, että kaverit ovat aina valmiina heidän päätöstensä mukaan.
Perujat? Sinulle riittäisi yksi kerta kaikkien onnistuneiden tekemisten jälkeen että kaverista tulee mielessäsi "peruja"? Mitä tämä kaveruuden jatkaminen sitten olisi jos et enää jatkossa sopisi mitään?
Kyllä, minulle riittäisi yksi kerta, koska kaverini tietävät, että minulle on töiden takia tuo etukäteen sopiminen todella hankalaa. Todennäköisesti olen joutunut perumaan tapaamisia, sumplimaan vuoroja, järjestämään monia asioita vain kuullakseni, että sorry, nyt ei onnistukaan.
Kanssani sovitaan todella harvoin yli viikkoa aikaisemmin, joten niitä sovittuja asioita ei peruta. Tämän kesän kolme juhlaviikonloppua on lukittu jo huhtikuussa ja niiden järjestäminen vapaaksi töistä on ollut vaikeaa.
Alan kallistua tähän, että kannattaa antaa ihmisille vain se yksi mahdollisuus. Ihan vastikään tapailin miestä ja meillä oli suunnitelmana nähdä viikonloppuna ja tehdä jotain yhdessä, oli pari vaihtoehtoa mitä oltiin yhdessä suunniteltu. Koko viikonlopun hän odotutti ja odotutti, kyselin peräänkin pari kertaa, että ollaanko nyt näkemässä vai ei. Lopulta sunnuntai-iltana nähtiin pikaisesti, kaikki suunnitelmat jäi tekemättä.
Idiootti, kun olen, sorruin tekemään uudelleen suunnitelmia saman tyypin kanssa. Ja lopputuloshan oli vain ja ainoastaan viime hetken oharit, ei mitään selitystä, syytä, ei anteeksipyyntöä. Ihmiset kohtelee, miten annat heidän sinua kohdella. Ja kyllä sanoin jo silloin viikonloppuna, että tuommoinen on loukkaavaa. Kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuollainen peruminen tarkoittaa sitä, että en ole tärkeä. Miksi ihmeessä roikkuisin jossain sellaisessa kaverissa, joka on kanssani vain silloin, kun ei ole parempaakaan tekemistä joten tuo kaveruus viilenisi samantien. Ystävät ovat asia erikseen, mutta kaverit on vaihtuvaa väkeä.
Sinun mielestäsi mikään aikaisemmin tehty ei merkitse mitään, jos kerran perutaan? Miksi tulkitset heti niin, että kanssasi ollaan vain kun ei ole muuta tekemistä? Pitäisikö kaverisi valita ennemmin sinut kuin vaikkapa oma terveytensä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lopettaisi kaveruutta, mutta en sopisi uusia menoja saman tyypin kanssa. Yleensä nuo perujat ovat niitä, jotka olettavat, että kaverit ovat aina valmiina heidän päätöstensä mukaan.
Perujat? Sinulle riittäisi yksi kerta kaikkien onnistuneiden tekemisten jälkeen että kaverista tulee mielessäsi "peruja"? Mitä tämä kaveruuden jatkaminen sitten olisi jos et enää jatkossa sopisi mitään?
Kyllä, minulle riittäisi yksi kerta, koska kaverini tietävät, että minulle on töiden takia tuo etukäteen sopiminen todella hankalaa. Todennäköisesti olen joutunut perumaan tapaamisia, sumplimaan vuoroja, järjestämään monia asioita vain kuullakseni, että sorry, nyt ei onnistukaan.
Kanssani sovitaan todella harvoin yli viikkoa aikaisemmin, joten niitä sovittuja asioita ei peruta. Tämän kesän kolme juhlaviikonloppua on lukittu jo huhtikuussa ja niiden järjestäminen vapaaksi töistä on ollut vaikeaa.
Alan kallistua tähän, että kannattaa antaa ihmisille vain se yksi mahdollisuus. Ihan vastikään tapailin miestä ja meillä oli suunnitelmana nähdä viikonloppuna ja tehdä jotain yhdessä, oli pari vaihtoehtoa mitä oltiin yhdessä suunniteltu. Koko viikonlopun hän odotutti ja odotutti, kyselin peräänkin pari kertaa, että ollaanko nyt näkemässä vai ei. Lopulta sunnuntai-iltana nähtiin pikaisesti, kaikki suunnitelmat jäi tekemättä.
Idiootti, kun olen, sorruin tekemään uudelleen suunnitelmia saman tyypin kanssa. Ja lopputuloshan oli vain ja ainoastaan viime hetken oharit, ei mitään selitystä, syytä, ei anteeksipyyntöä. Ihmiset kohtelee, miten annat heidän sinua kohdella. Ja kyllä sanoin jo silloin viikonloppuna, että tuommoinen on loukkaavaa. Kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
Viikonlopun ajan odotuttaminen ei ole ihan sama asia kuin että kerrotaan jo viikkoa ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En välittäisi, mutta peruisin tuon kaverin kanssa viisi seuraavaa tapaamista. HUPS - ei kai tällä nyt niin väliä ole, eihän.
Et välittäisi, mutta käyttäytyisit jatkossa lapsellisesti? Kuulostat kullan arvoiselta "ystävältä".
Kyse on kaverista, ei ystävästä.
Tuskinpa hän on sen parempi ystävänäkään. Luultavasti pahempi. Ystävälle voi sitten kostaa "petturuuden" oikein kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuollainen peruminen tarkoittaa sitä, että en ole tärkeä. Miksi ihmeessä roikkuisin jossain sellaisessa kaverissa, joka on kanssani vain silloin, kun ei ole parempaakaan tekemistä joten tuo kaveruus viilenisi samantien. Ystävät ovat asia erikseen, mutta kaverit on vaihtuvaa väkeä.
Sinun mielestäsi mikään aikaisemmin tehty ei merkitse mitään, jos kerran perutaan? Miksi tulkitset heti niin, että kanssasi ollaan vain kun ei ole muuta tekemistä? Pitäisikö kaverisi valita ennemmin sinut kuin vaikkapa oma terveytensä?
Kaverit vaihtuvat, miksi minun pitäisi jäädä roikkumaan tyyppiin, joka selkeästi ei pidä minua minkään arvoisena? Ja jos se kaveri on sairas takiani, niin miksi ihmeessä jatkaisin kaveruutta, valitkoon terveytensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä peruminen ei ole ok ja kaveruus katkeaa kerrasta, niin pystytteko itse aina pysymään sovituissa suunnitelmissa? Ei tule sairauksia, yllätyksiä, ongelmia lasten tai iäkkäiden vanhempien kanssa tms?
Pysyn alkuperäisessä lupauksessa. Riittää, että ei sovi koko ajan, sopii vain sen, minkä tietää voivansa pitää. Oma kuolema on tietty asia, jolle ei voi mitään.
Menisit vaikka jalka poikki tai oma lapsesi olisi sairaalassa? Vai odottaako tätä vain muilta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lopettaisi kaveruutta, mutta en sopisi uusia menoja saman tyypin kanssa. Yleensä nuo perujat ovat niitä, jotka olettavat, että kaverit ovat aina valmiina heidän päätöstensä mukaan.
Perujat? Sinulle riittäisi yksi kerta kaikkien onnistuneiden tekemisten jälkeen että kaverista tulee mielessäsi "peruja"? Mitä tämä kaveruuden jatkaminen sitten olisi jos et enää jatkossa sopisi mitään?
Kyllä, minulle riittäisi yksi kerta, koska kaverini tietävät, että minulle on töiden takia tuo etukäteen sopiminen todella hankalaa. Todennäköisesti olen joutunut perumaan tapaamisia, sumplimaan vuoroja, järjestämään monia asioita vain kuullakseni, että sorry, nyt ei onnistukaan.
Kanssani sovitaan todella harvoin yli viikkoa aikaisemmin, joten niitä sovittuja asioita ei peruta. Tämän kesän kolme juhlaviikonloppua on lukittu jo huhtikuussa ja niiden järjestäminen vapaaksi töistä on ollut vaikeaa.
Missä on näin hirveä työpaikka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuollainen peruminen tarkoittaa sitä, että en ole tärkeä. Miksi ihmeessä roikkuisin jossain sellaisessa kaverissa, joka on kanssani vain silloin, kun ei ole parempaakaan tekemistä joten tuo kaveruus viilenisi samantien. Ystävät ovat asia erikseen, mutta kaverit on vaihtuvaa väkeä.
Sinun mielestäsi mikään aikaisemmin tehty ei merkitse mitään, jos kerran perutaan? Miksi tulkitset heti niin, että kanssasi ollaan vain kun ei ole muuta tekemistä? Pitäisikö kaverisi valita ennemmin sinut kuin vaikkapa oma terveytensä?
Kaverit vaihtuvat, miksi minun pitäisi jäädä roikkumaan tyyppiin, joka selkeästi ei pidä minua minkään arvoisena? Ja jos se kaveri on sairas takiani, niin miksi ihmeessä jatkaisin kaveruutta, valitkoon terveytensä.
Et sitten ymmärrä että ihmiset voivat sairastua tms? Sinulla ei taida olla yhtään kaveria
Mä luulen et ap taisi väistää luodin. Kaverista olisi myöhemmin paljastunut muutakin jyrkkyyttä.
Viikkoa ennen on vielä hyvissä ajoin. Mutta toki riippuu mikä on syy. Jos kaverille onkin tullut eteen kiinnostavampi meno ja siksi peruu, niin saattaisin loukkaantua tai ainakin ymmärtäisin, että en ole kovin korkealla tapaamislistalla hänen elämässään.
Toki tämäkin riippuu menosta. Jos sovittu vaikka kahville meno ja kaveri saa ilmaiset liput konserttiin ja peruu meidän tapaamisen tästä syystä, niin tietysti ymmärrän.
Mutta itsellä eräs tuttu, joka yleensä aina ennen ollut aktiivisempi osapuoli tapaamisten järjestämiseen. Mutta kun itse ehdotin tapaamista ja ilmaisin asian vielä niin, että laita viestiä, jos haluat kesällä nähdä. Niin ko tyyppi laittoi viestiä ja sovimme tapaamisen. Mutta hän joutuikin perumaan tapaamisen, eikä ehdottanut enää uutta aikaa. Itse ehkä vähän loukkaannuin tästä, kun tuli se vaikutelma, että toinen ei alunperinkään halunnut nähdä. Koen, että peruja tehtävänä on ehdottaa uutta aikaa, jos kiinnostusta tapaamiseen on.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen et ap taisi väistää luodin. Kaverista olisi myöhemmin paljastunut muutakin jyrkkyyttä.
Samaa mieltä valitettavasti. Oma kokemukseni on miesystävästä joka ei koskaan halunnut/pystynyt sopimaan mitään menoa ennen kuin vasta pari päivää etukäteen. Siis että vaikka tiedettiin että vappu tai juhannus on päivänä x, tapaamista ei voitu sopia ennen kuin samalla viikolla ja hän saattoi silloinkin keplotella niin että tehtiinkin sitten jotain muuta kuin mitä oli puhuttu aiemmin. Kun minä sitten pari kertaa jouduin perumaan (pari päivää aikaisemmin) sovitun menon vaikkapa rankan työpäivän ja väsymyksen takia, niin mies suuttui siitä kovasti. Kun hän oli lopulta päättänyt että haluaa seuraa sinä tiettynä päivänä sen oli ehdottomasti myös tapahduttava ja hän teki selväksi että peruuttaminen ei ollut sopivaa. Se oli sopivaa, että koko suhteen ajan hän roikotti niin kuin minulla ei olisi ollut mitään merkitystä. Kyllä sanoisin että tiukan ehdottomia ja myötätunnottomia ihmisiä ei kannata kaivata elämäänsä.
Et välittäisi, mutta käyttäytyisit jatkossa lapsellisesti? Kuulostat kullan arvoiselta "ystävältä".