Lue keskustelun säännöt.
Helsingin lääkiksessä oli nyt suomenkielisille aloituspaikkoja 107 ja ruotsinkielisille 37
09.07.2023 |
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Sisään pääsi noin 20 pistettä pienemmillä pisteillä, jos haki ruotsinkieliseen koulutukseen.
Kommentit (155)
Pitäisi olla samat pisterajat. Kokeen saisi tehdä myös ruotsiksi, mutta siitä ei pitäisi saada helpotusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsinkielisiä sanotaan olevan 5%. epäilen. En tunne ketään joka ei suomalaisena suomea puhu-toki tunnen yhden joka puhuu sekä suomea että ruotsia. Lisäksi on Turussa Åbo akademi jossa kai?opetus ruotsin kielellä. Ja me nöyrät suomalaiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia! Tärkeämpi olisi opettaa käytännön elämän taitoja: tytöille esim. itsepuolustusta, kaikille liikenneopetus: mopo ja ajokortti ilmaiseksi!, ruuanlaittoa, kela-asiointia. Häpeän että me suomalaiset ollaan vielä ruotsinkielisten alistamia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että jos Suomenkielinen opettelee ruotsin kielen joka ei ole vaikea kieli niin voi päästä helposti lääkikseen
Niin. Tai jos ruotsinkieliset opettelisivat suomen kielen niin oltaisiin kaikki samalla viivalla.
Svenskspråkiga kan i regel nationalspråken, det är finnarna som är problemet.
Sittenhän voittekin opiskella suomeksi.
Menisin mieluummin suomenkieliselle lääkärille, jolla on huomattavasti parempi todistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että jos Suomenkielinen opettelee ruotsin kielen joka ei ole vaikea kieli niin voi päästä helposti lääkikseen
Virka ruotsi pitää osata joka tapauksessa...
Lääkäriltä vaaditaan B2 tason ruotsin osaaminen eli:
B2.2. Toimiva itsenäinen kielitaito (esim. tehokas argumentaatio, vuorovaikutuksen hallinta ja kasvava kielellinen tietoisuus)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisiä sanotaan olevan 5%. epäilen. En tunne ketään joka ei suomalaisena suomea puhu-toki tunnen yhden joka puhuu sekä suomea että ruotsia. Lisäksi on Turussa Åbo akademi jossa kai?opetus ruotsin kielellä. Ja me nöyrät suomalaiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia! Tärkeämpi olisi opettaa käytännön elämän taitoja: tytöille esim. itsepuolustusta, kaikille liikenneopetus: mopo ja ajokortti ilmaiseksi!, ruuanlaittoa, kela-asiointia. Häpeän että me suomalaiset ollaan vielä ruotsinkielisten alistamia.
Paras itsepuolustustaito on välttää tilanteita missä voi olla vaara. Jos vedetään vieraiden kotibileissä perseet olalle ja sammutaan ilman vaatteita sohvalle ei mikää itsepuolustuskurssi silloin auta yhtään mitään.
Millaiset kiintiöt on Espoon tai Vantaan lääkiksissä, entäs pisterajat? Varmaan Leppävaaran toimipisteeseen pääsee aikast heittämällä inessiiviin, varsinkin jos on kokemusta vaikka ahventen preparoinnista tai silleen. Voisin alkaa opiskella lääkärix.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoittaa sitä, että jos potilaana voin valita menenkö suomalaisen nimen vai ruotsalaisen nimen omaavan lääkärin luo, niin ehdottomasti suomalaisen nimen omaavan luo sillä hän on kovemman työn kautta paikkansa ansainnut.
Kun pääsin stadin lääkikseen vuonna 1996 oli sisäänotto 100 ja siitä leijonanosan veivät ruotsinkieliset. Sairaanhoitajille taisi myös olla pieni kiintiö. Koko maassa aloitti vain 360 opiskelijaa kun sisäänottoa oli pienennetty lääkärityöttömyyden vuoksi ja kuntatyönantajan ilmoitettua että työpaikkoja ei tule lisää. Lääkäreitä on nyt enemmän kuin koskaan mutta työolot ovat monessa paikassa yhtä huonot kuin kymmeniä vuosia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Länsirannikollahan suomenkieliset ovat jo vuosia joutuneet turvautumaan tulkkiin mennessään lääkäriin.
Asiasta vähän sivuun, mutta eihän tuo eroa millään tavalla suomenkielisten asemasta. Tulkkia olisin itsekin kaivannut HUS:n hammaslääkärillä asioidessa. Aika moni asia jäi epäselväksi. Saati sitten kotipaikkakunnan tk:n päivystyksessä, jossa idän suunnasta tullut lääkäri oli oppinut suomenkieliset kirosanat ja sanan antibioottikuuri. Oli melkoisen mielenkiintoinen lääkärireissu, kun yhteistä kieltä ei meinannut löytyä millään.
Laittakaa näistä valitusta menemään eteenpäin niin ehkä asiaan saadaan muutoksia ja kunnon kielivaatimukset henkilökunnalle.
Lääkärinä työskentelen ja olen suunnitellut vuosikausia ruotsin kielen kurssille menemistä mutta aika vaikeaa on töistä päästä ja kurssit alkavat aina noin 14.30 eli se tarkoittaa työt pitäisi olla tehtynä tai jaettuna muille ennen opiskelua. Ei ole oikein onnistunut päästää kurssille ja ehkä järkevintä on siirtyä nelipäiväiseen viikkoon tai ottaa puolen vuoden vapaa jotta voi oikeasti kehittää itseään. Haluan oikeasti oppia ruotsin kieltä toki työn ja työmahdollisuuksien vuoksi ja lisäksi pidän ruotsalaisesta musiikista (mm. Veronica Maggio) ja kulttuurista.
Se, että ruotsin kielisten erilliset opintolinjat pitäisi poistaa. Ollaan Suomessa. Näihin erillisiin linjoihin kuluu vain turhaa resurssia ja rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisiin yliopistoihin on mille linjalle tahansa paljon helpompi päästä kuin vastaaville suomenkielisille.
On helpompi jos osaa ruotsin kieltä. Sen oppiminen ei ole aina niin helppoa. Joka tapauksessa jos ongelmia päästä tavallisesta pääsykokeesta läpi parilla kertaa niin kannattaisi miettiä osaamistasoaan ja pyrkiä alalle jolla taidot ja osaaminen riittävät.
Vierailija kirjoitti:
Sen kun hakee sinne ruotsinkieliselle puolelle. Väittäisin myös että ero tasoittuu kun katsotaan koko suomen lääkispikkoja. Oulussa ja kuopiossa ei taida olla yhtään paikka erikseen ruotsinkielisille.
Oulussa taitaa olla kiintiö saamenkielisille mutta en tiedä miten suuri. Liekö 10 vai 20 paikkaa? Pitäisikö se poistaa. Aika harva suomalaistaustainen puhuu saamea tai edes opiskelee sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama asia jos valkoihoisille olisi 107 paikkaa ja tummaihoisille 37.
Anteeksi mitä? Ei sitten mitään analogiaa kommentissasi.
Suomenkelisten ja ruotsinkielisten aloituspaikkojen suhde on käsittämätön. Kolmannes suomalaisista ei ole ruotsinkielisiä. Ero on kohtuuton.
Voisi myös kysyä, onko mitään syytä ottaa joka vuosi uusia ruotsinkielisiä. Kallista hommaa pyörittää koko sirkusta muutamalle. Jokatoinen vuosi riittäisi ja silloinkin määrä voisi olla pienempi.
Vierailija kirjoitti:
Se, että ruotsin kielisten erilliset opintolinjat pitäisi poistaa. Ollaan Suomessa. Näihin erillisiin linjoihin kuluu vain turhaa resurssia ja rahaa.
Niin, ollaan Suomessa ja maan kansalliskieli on ruotsi (toinen kansalliskieli suomi). Huomautuksena tässä, että perustuslaki ei puhu mistään virallisesta kielestä, vaan nimenomaan kansalliskielestä. Perustuslaki ei myöskään aseta kumpaakaan kieltä toisen edelle. Tämä kumoaa höperön kommenttisi.
Eikö lääkäreitä pitänyt alkaa kouluttaa enemmän? Tällä hetkellä Suomesta puuttuu 3000 lääkäriä ja tilanne pahenee eläköitymisen myötä. Ei ole tulijoita ulkomailta.
Tätä ei voi käsittää muuten kuin siten, että ruotsia äidinkielenään puhuvia lääkäreitä on tällä hetkellä hyvin vähän verrattuna tarpeeseen (umpiruotsinkieliset papat vanhenevat tms.) Samalla tosin suomenkieliset eivät sitten käy heidän lääkärikseen, koska kielitaito ei vaan ole jättebra (vrt. Seinäjoen tapaus joskus vuosia sitten).
https://demokraatti.fi/soininvaaran-paivystyssairaala-twiitti-kuumentaa…
Ihmevalitusta kun ei sinne lääkikseen mitään ihmetaitoja vaadita. Vähän ajattelukykyä, perustiedot biologiasta, kemiasta, fysiikasta ja peruslaskutoimitusten osaaminen riittävät. Jos ei pääse sisään niin yleensä ongelma on hermojen huono hallinta pääsykokeessa. Lääkäriksi ei tarvita mitään hermoheikkoja joten ihan hyvä että nämä karsiutuvat.
Vierailija kirjoitti:
Sinne ruotsinkieliselle puolelle voi hakea ihan kuka vaan, ei tarvitse olla ruotsinkielinen. Osa opetuksesta on sielläkin suomeksi. Pitää vain osoittaa kielitaito kielikokeella tai ylioppilaskokeen arvosanalla (L keskipitkästä, E pitkästä ruotsista).
Maassa jossa yli 90% asukkaista puhuu äidinkielenään suomea.
Svenskspråkiga kan i regel nationalspråken, det är finnarna som är problemet.