Helsingin lääkiksessä oli nyt suomenkielisille aloituspaikkoja 107 ja ruotsinkielisille 37

Tässä on ongelma joka ei persujen äänestäjien elämää ikinä kosketa.

lääkäreillä on iso palkka. joten voisi luulla että ruotsinkielisiä lukioita käyvät opiskelisivat ahkerasti että pääsisivät samoilla pisteillä opiskelemaan lääkäriksi. palkintona ahkerasta opiskelusta olisi iso palkka.

Suomenkielisten mahdollisuudet korkeakoulututkintoon pitää saattaa prosentuaalisesti samalle tasolle.

Ruotsinkieliselle linjalle on hakukelpoinen, kun on kirjoittanut 1) Keskipitkästä ruotsista L:n tai 2) pitkästä L:n tai E:n. Käytännössä suurin osa hakijoista on ihan suomea äidinkielenään puhuvia. 

Tuli mieleen HUS:n infektiolääkäri Asko Järvinen, joka oli paljon julkisuudessa koronan aikana. Hänestä oli tv-ohjelma. Tässä kysyttiin muun muassa miten hän on oppinut puhumaan ruotsia niin täydellisesti. Hän kertoi, että aikanaan pyrki lääkikseen suomenkieliselle linjalla, mutta ei päässyt. Pyrki ruotsinkieliselle linjalle muistaakseni Turkuun ja pääsi. Lisäksi meni naimisiin vielä ruotsinkielisen kanssa. Seurauksena on nyt täysin kaksikielinen.

Svenska privilege.

Vierailija kirjoitti:

Että jos Suomenkielinen opettelee ruotsin kielen joka ei ole vaikea kieli niin voi päästä helposti lääkikseen

Virka ruotsi pitää osata joka tapauksessa...

Ja kaksikielisillä on kaikki paikat avoinna!

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen HUS:n infektiolääkäri Asko Järvinen, joka oli paljon julkisuudessa koronan aikana. Hänestä oli tv-ohjelma. Tässä kysyttiin muun muassa miten hän on oppinut puhumaan ruotsia niin täydellisesti. Hän kertoi, että aikanaan pyrki lääkikseen suomenkieliselle linjalla, mutta ei päässyt. Pyrki ruotsinkieliselle linjalle muistaakseni Turkuun ja pääsi. Lisäksi meni naimisiin vielä ruotsinkielisen kanssa. Seurauksena on nyt täysin kaksikielinen.

Tuosta tuli mieleen, että koronan aikana iso määrä henkilöitä, jotka olivat vain pienen sisäpiirin tuntemia, tuli isolle määrälle kansaa tutuiksi. Nyt he ovat taas kadonneet sinne mistä tulivat.

Vierailija kirjoitti:

Että jos Suomenkielinen opettelee ruotsin kielen joka ei ole vaikea kieli niin voi päästä helposti lääkikseen

Juuri näin. Vuonna 1982 eräs lukioaikainen tuttu suoritti virallisen ruotsin kielikokeen ja haki ja pääsi ruotsinkielisten kiintiössä opiskelemaan lääkikseen Helsinkiin. Kun on sisällä voi osallistua halutessaan suomenkieliseen opetukseen.

Ruotsinkielisiin yliopistoihin on mille linjalle tahansa paljon helpompi päästä kuin vastaaville suomenkielisille.

Lääkärin laatu selviää kysymällä, opiskeliko hän suomen vai ruotsin kielellä.

Vierailija kirjoitti:

Suomenkielisille on noin 700 aloituspaikkaa valtakunnallisesti. Toisaalta ei selviä, onko näissä kiintiötä ruotsinkielisille.

Ei ole. Ruotsiksi voi opiskella ainoastaan Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Että jos Suomenkielinen opettelee ruotsin kielen joka ei ole vaikea kieli niin voi päästä helposti lääkikseen

Niin. Tai jos ruotsinkieliset opettelisivat suomen kielen niin oltaisiin kaikki samalla viivalla.

Vierailija kirjoitti:

Länsirannikollahan suomenkieliset ovat jo vuosia joutuneet turvautumaan tulkkiin mennessään lääkäriin.

Asiasta vähän sivuun, mutta eihän tuo eroa millään tavalla suomenkielisten asemasta. Tulkkia olisin itsekin kaivannut HUS:n hammaslääkärillä asioidessa. Aika moni asia jäi epäselväksi. Saati sitten kotipaikkakunnan tk:n päivystyksessä, jossa idän suunnasta tullut lääkäri oli oppinut suomenkieliset kirosanat ja sanan antibioottikuuri. Oli melkoisen mielenkiintoinen lääkärireissu, kun yhteistä kieltä ei meinannut löytyä millään.

Turussa käynnistyy nyt syksyllä kaksikielinen lääkärikoulutus.

Miksi pitää olla erilliset pääsykokeet ruotsinkielisille?

Eikö voisi olla niin, että kaikki hakevat samassa kiintiössä ja osa valituista eriäisi sitten ruotsinkieliseen opetukseen.

Nythän ruosinkuelisellä puolella selvästi pienempi pisteraja, ikään kuin oikotie onneen.

Suomi on hullu maa, leikitään jotain suomionkaksikielinenmaa-leikkiä. Maksaa hirveästi mutta hintaahan ei kerrota eikä tutkia.

Ruotsinkielisiä on väestöstä 5%. Aloituspaikkoja pitäisi olla samassa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Länsirannikollahan suomenkieliset ovat jo vuosia joutuneet turvautumaan tulkkiin mennessään lääkäriin.

Asiasta vähän sivuun, mutta eihän tuo eroa millään tavalla suomenkielisten asemasta. Tulkkia olisin itsekin kaivannut HUS:n hammaslääkärillä asioidessa. Aika moni asia jäi epäselväksi. Saati sitten kotipaikkakunnan tk:n päivystyksessä, jossa idän suunnasta tullut lääkäri oli oppinut suomenkieliset kirosanat ja sanan antibioottikuuri. Oli melkoisen mielenkiintoinen lääkärireissu, kun yhteistä kieltä ei meinannut löytyä millään.

Laittakaa näistä valitusta menemään eteenpäin niin ehkä asiaan saadaan muutoksia ja kunnon kielivaatimukset henkilökunnalle.