Eikö rakkautta vaan mitenkään saa sammutettua?
Aivan hirveää rakastaa ihmistä, jota ei voi saada. Eikä mikään auta, vaikka kuinka olen yrittänyt näitä tunteita tukahduttaa. Eikä auta aikakaan, koska nämä tunteet on ollut jo kauan.
Olen jotenkin vakuuttanut itseni uskomaan, että me tullaan vielä olemaan yhdessä ja että ei ole muita minulle tarkoitettu. Että kunhan vain jaksan odottaa, niin kyllä hän takaisin tulee.
Tyhmää odottaa ja toivoa, elämä menee vain hukkaan.
Mutta miten saa pyyhittyä tunteet pois, jos toinen vain yksinkertaisesti tuntuu parhaalta mahdolliselta ihmiseltä? Olen yrittänyt katsella uutta ja sillä tavalla päästä irti, mutta vaikeaa on, kun rakastaa vain toista.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole oikeaa rakkautta. Riippuvuutta vain.
Arjessa se rakkaus mitataan, ei missään unelmissa.
Nuorena unelmoi, aikuisena elää ja ikääntyneenä muistelee, ainakin jos on onni myötä.
Kun alan kuulostaa pelottavalta, on aika päättää keskustelu 😊 Rakkaus on absoluutti. Se ei voi sammua/mennä ohi. Se _on_. Muussa tapauksessa tosiaan keskustellaan muusta. Siitäkin kyllä kokemusta, paljon. Liittyy tunne-elämään ja ihmisyyteen.