Näin sairaanhoitaja sanon: jos lähäreillä on koulussa vaikeaa alkeellisten lääkelaskujen kanssa, ehkä kannattaisi harkita alanvaihtoa?
Puhutaan ihan oikeasti siis peruskoulutason kerto-, jako- ja prosenttilaskuista. Jos lääkelaskukurssin tai -moduulin on joutunut uusimaan moneen otteeseen, kannattaisi kenties pohtia omaa soveltuvuuttaan alalle eikä määkiä laskujen vaikeudesta jatkuvasti. Työelämässä tuo on moninkertaisesti vaikeampaa, koska mokailuun ei yksinkertaisesti ole varaa! Siinä on hengenlähtö lähellä jos menee milligrammat, grammat ja muut yksiköt sekaisin lääkettä annosteltaessa.
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mistä lähtien lähäreillä on ollut kompetenssia mihinkään muuhunkaan tehtävään? Lattioiden pyyhkiminen kostealla onnistuu juuri ja juuri.
Hoitotyön kirjaamisessa tarvitaan suomen kielen taitoa. Aloittajalla (sh) on homma hakusessa.
Kannattaisiko sinun aloittaa työt vaikka niitä lattioita luuttuamalla?Mikä ap:n kielessä on muka vikana?
Näin sairaanhoitaja sanon. Onko se sinusta oikein?
Näin vaan ihmettelen, että mikä siinä on kun sairaanhoitajien pitää olla aina nälvämässä lähihoitajia.Kertoo aika paljon sairaanhoitajien ammattikunnan henkisestä tasosta.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lähihoitajan työt ihan muista syistä kuin lääkelaskujen vuoksi. Minusta tuntui että olin pelkkä vaippahoitaja ja pyykinpesijä. Kun olisikin saanut käyttää sitä lääkehoidon osaamista, jota säännöllisesti testattiin.
Mitä ihmeen gloriaa niissä lääkkeissä on? Pitää olla realistinen näkemys mitä oikeasti työssä tarvitaan. Valmiudet voi silti olla taustalla että jos tarvittaisiin. Tuntuu kuin sekä lähärit että sh pitää todistella kyvykkyyttään. Joillakin voisi olla vaikka lääkäriksi, kaikilla ei. Onko suomenkielistä lähäriä joka ei osaa vaihtaa vaippaa, pedata sänkyä, syöttää, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mistä lähtien lähäreillä on ollut kompetenssia mihinkään muuhunkaan tehtävään? Lattioiden pyyhkiminen kostealla onnistuu juuri ja juuri.
Hoitotyön kirjaamisessa tarvitaan suomen kielen taitoa. Aloittajalla (sh) on homma hakusessa.
Kannattaisiko sinun aloittaa työt vaikka niitä lattioita luuttuamalla?Mikä ap:n kielessä on muka vikana?
Näin sairaanhoitaja sanon. Onko se sinusta oikein?
Essiivi jäänyt vahingossa puuttumaan. KAMALAA, MITEN MINÄ NYT VIIKONLOPPUANI VIETÄN!!!
Vierailija kirjoitti:
Näin vaan ihmettelen, että mikä siinä on kun sairaanhoitajien pitää olla aina nälvämässä lähihoitajia.Kertoo aika paljon sairaanhoitajien ammattikunnan henkisestä tasosta.
Ei kaikki ole tuollaisia ja monella sairaanhoitajalla on lähihoitaja-tausta. Itsellä taustalla lukio ja lähihoitaja, nyt opiskelen sairaanhoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lähihoitajan työt ihan muista syistä kuin lääkelaskujen vuoksi. Minusta tuntui että olin pelkkä vaippahoitaja ja pyykinpesijä. Kun olisikin saanut käyttää sitä lääkehoidon osaamista, jota säännöllisesti testattiin.
Eihän lähärit mitään laske työssään. Missä muka? Eikö sairaanhoitajat ole sitä varten. Yksi lääkäri suuttui sairaanhoitajalle kun se ei ollut tajunnut että potilaalle meni yhtä aikaa kalium ja spironolactone. Kaikki tekee mokia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mistä lähtien lähäreillä on ollut kompetenssia mihinkään muuhunkaan tehtävään? Lattioiden pyyhkiminen kostealla onnistuu juuri ja juuri.
Hoitotyön kirjaamisessa tarvitaan suomen kielen taitoa. Aloittajalla (sh) on homma hakusessa.
Kannattaisiko sinun aloittaa työt vaikka niitä lattioita luuttuamalla?Mikä ap:n kielessä on muka vikana?
Näin sairaanhoitaja sanon. Onko se sinusta oikein?
Essiivi jäänyt vahingossa puuttumaan. KAMALAA, MITEN MINÄ NYT VIIKONLOPPUANI VIETÄN!!!
Jos tekee aloituksen missä haluaa päteä ja korottaa itseään ylemmäksi, niin kannattaisi sitten keskittyä siihen mitä kirjoittaa. Menee aikalailla pohja siltä tekstiltä kun ei itse osaa edes kirjoittaa oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lähihoitajan työt ihan muista syistä kuin lääkelaskujen vuoksi. Minusta tuntui että olin pelkkä vaippahoitaja ja pyykinpesijä. Kun olisikin saanut käyttää sitä lääkehoidon osaamista, jota säännöllisesti testattiin.
Eihän lähärit mitään laske työssään. Missä muka? Eikö sairaanhoitajat ole sitä varten. Yksi lääkäri suuttui sairaanhoitajalle kun se ei ollut tajunnut että potilaalle meni yhtä aikaa kalium ja spironolactone. Kaikki tekee mokia.
Kerroin jo tuossa aiemmin, että kyllä mun pitää lähihoitajana osata laskea paljonko annan asukkaalle esim. morfiinia tai oxynormia. Ei sitä meille sairaanhoitaja laske vaikka olisi paikalla. Hänellä on omat hommansa ja me lääkeluvalliset lähihoitajat huolehdimme lääkkeet asukkaille.
Osaakohan ap edes laskea oikein? Kirjoittaa hän ei ainakaan osaa.
Näin äidinkielen opettaja sanon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lähihoitajan työt ihan muista syistä kuin lääkelaskujen vuoksi. Minusta tuntui että olin pelkkä vaippahoitaja ja pyykinpesijä. Kun olisikin saanut käyttää sitä lääkehoidon osaamista, jota säännöllisesti testattiin.
Eihän lähärit mitään laske työssään. Missä muka? Eikö sairaanhoitajat ole sitä varten. Yksi lääkäri suuttui sairaanhoitajalle kun se ei ollut tajunnut että potilaalle meni yhtä aikaa kalium ja spironolactone. Kaikki tekee mokia.
Kerroin jo tuossa aiemmin, että kyllä mun pitää lähihoitajana osata laskea paljonko annan asukkaalle esim. morfiinia tai oxynormia. Ei sitä meille sairaanhoitaja laske vaikka olisi paikalla. Hänellä on omat hommansa ja me lääkeluvalliset lähihoitajat huolehdimme lääkkeet asukkaille.
Ai. No miten se morfiini lasketaan?
En jaksa lukea aloitusviestiä pidemmälle, mutta ap on esimerkki siitä, miksi hoitoalalla on niin huono työilmapiiri. Sairaanhoitajat kuvittelevat olevansa joku lahja maailmankaikkeudelle ja omaavansa ylimmän viisauden.
Itse aikanaan nuorena tyttönä opiskelin lähihoitajaksi, kun en muutakaan keksinyt. Olin useammassakin työpaikassa, mutta joka paikassa tuli esiin sairaanhoitajien ylimielisyys lähihoitajia kohtaan. En tiedä mistä sairaanhoitajien asenne oikein kumpusi. Harmittiko heitä, etteivät olleet päässeet lääkikseen ja sitä piti purkaa?
Kahdeksan vuotta minulle riitti. Tiesin koko ajan, että en jää alalle pysyvästi. Pohdin jopa sairaanhoitajaopintoihin hakemista, mutta totesi, että ala on jo nähty. Hain yliopistoon ja valmistuin valtiotieteiden maisteriksi. Nyt tienaan mukavassa päivätyössä melkein kaksi tonnia sairaanhoitajaa enemmän. Lisäksi työilmapiiri on aivan toisenlainen kuin hoitotyössä.
Äiti joskus opetti noita oppilaille. Mutta kun kotona yritti opettaa jotain laskua (pari kertaa), mielestäni meni väärin. Eikä logiikkaa tuntunut olevan. Mitä ihmettä. Voiko joku ope opettaa jotain liian vaikeasti tai väärin. Myös kompalaskut. Miksi insinööreillä ja tradenomeilla oli sama matikankoe pääsykokeessa?
Miksi kellään olisi vaikeaa? Naiset ovat kaikessa miehiä parempia! Jokainen lähäri olisi DI jos viitsis, mutta ei niiden kannata koska miehet estävät työllistymisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että hoitajana ymmärtäisit että kaikki lisäkäsiparit olisivat oman työsi kannalta kotiin päin mutta ei, pitää saada parjata niitä itseään hierarkiassa alempana olevia.
En tee niillä käsipareilla mitään jos koko ajan pitää olla ohjaamassa ja kaitsemassa että kaikki tehdään oikein ja turvallisesti. Ihan työelämän perussääntöjä, ei koske pelkästään hoitajia.
-ap
Et sä mitään lähihoitajia työpariksesi saa. Hoiva-avustajia saat sankoin joukoin. Eivät tosin välttämättä osaa edes lukea, laskea tai puhua sumea/englantia.
Meillä on lääkelistalla lukenut valmiina, kuinka paljon oxynormia asiakkaalle annetaan. Lääkäri tämän on aina määrännyt. Toki pitää osata vetää oikea määrä ruiskuun, mutta laskemista ei vaadi. Lähihoitajana on tarvinnut laskea ainoastaan se, milloin lääkettä pitää tilata lisää apteekista ettei lopu kesken. Mutta joo, ap:n kaltaisten vuoksi hoitoala saa jäädä. On varmasti hienoa olla kukkona p*sk*tunkiolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lähihoitajan työt ihan muista syistä kuin lääkelaskujen vuoksi. Minusta tuntui että olin pelkkä vaippahoitaja ja pyykinpesijä. Kun olisikin saanut käyttää sitä lääkehoidon osaamista, jota säännöllisesti testattiin.
Eihän lähärit mitään laske työssään. Missä muka? Eikö sairaanhoitajat ole sitä varten. Yksi lääkäri suuttui sairaanhoitajalle kun se ei ollut tajunnut että potilaalle meni yhtä aikaa kalium ja spironolactone. Kaikki tekee mokia.
Kerroin jo tuossa aiemmin, että kyllä mun pitää lähihoitajana osata laskea paljonko annan asukkaalle esim. morfiinia tai oxynormia. Ei sitä meille sairaanhoitaja laske vaikka olisi paikalla. Hänellä on omat hommansa ja me lääkeluvalliset lähihoitajat huolehdimme lääkkeet asukkaille.
Ai. No miten se morfiini lasketaan?
Jos on ampullissa esim. 20mg/ml ja asukkaalle pitää antaa 4mg, niin 4mg : 20mg/ml= 0,2ml
En tykkää aloittajan ylemmyydentunnosta, olen itse lh/sh/th ja ihan joka roolissani ollut hyödyllinen ja tärkeä osa työyhteisöä. Mutta se täytyy sanoa että ei sinne mitään "käsipareja" tarvita vaan hommaansa koulutettuja päteviä ammattimaisia. Vai haluaisitko kenet tahansa kadulta repäistyn ohjaamaan mummosi liikkeelle lähtöä lonkkaleikkauksen jälkeen, arvioimaan puolisosi itsemurhariskiä, helpottamaan keuhkokuumeisen lapsesi hengitystä tai tarkistamaan vauvasi motorista kehitystä? Minä en.
Ihan samaa ongelmaa valittelevat ammattikorkeakouluissa tulevia AMK-insinöörejä opettavat: perusmatematiikan osaaminen on heikentynyt mahdottomasti. Kyllä tämä on sukupolvikysymys, ei koske mitään yksittäistä ammattikuntaa.
Lääkelaskutentit viiden vuoden välein on silkkaa simputusta ja syy henkilökuntakatoon.
Millä muulla alalla näin on?
Lähärinä vaihdoin tympeän hoitotyön kaupan kassalle. Ei tarvitse kärsiä hierarkiasta, eikä sairaanhoitajien/ lääkäreiden ylenkatseesta. Kassatyössä vetelen asiakkaiden ostoksia kassahihnalla, samalla palkalla. Ei tarvitse olla omaisten jätesäkkinä. Kassalla ei
tarvitse miettiä mitään. Ohikulkevat asiakkaat unohtuvat, eikä tarvitse olla vastuussa kenenkään elämästä.