Lue keskustelun säännöt.
Käyttääkö kaverini masennusta hyväkseen?
neuvotonhämeestä
07.07.2023 |
Olen viime aikoina ihmetellyt kaverini edesottamuksia..Kaverini on siis ollut masentunut vuosia ja käy juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ja hänellä on lääkitys ahdistukseen ja masennukseen. Sovin kaverini kanssa taannoin että käyn häntä auttamassa n 2-3 kertaa kuussa hänen luonaan,sovimme myös että teemme asioita yhdessä hänen jaksamisen ja voimavarojen mukaan. Aluksi homma toimi ja teimme yhdessä ruokaa,ylläpitosiivousta,pyykkihuoltoa jne... Viimeaikoina homma on kuitenkin alkanut menemään siihen että kaverini jakelee minulle ohjeita ja minä teen. Viime viikolla siellä käydessäni kaverini äyski minulle koko ajan kun en hänen mielestään tehnyt jotakin hommaa juuri niin kuin hänen mielestään asia piti hoitaa! Tuntui että hän muutenkin nakitti minulle jatkuvasti lisätöitä kun olin saanut edellisen homman tehtyä! Jäi tosi paska fiilis tuosta episodista ja nyt mietinkin että käyttääkö kaverini kiltteytäni hyväksi? Esim silloin viime viikolla kaverini väitti että oli liian ahdistunut keskittymään mihinkään tekemiseen,okei ymmärrän sen mutta olisi sitten vain perunut minun tuloni sinne,en kuitenkaan ahdistus estänyt ohjeiden jakamista ja lisätöiden nakittamista.
En ole puhunut tästä kaverilleni koska ajattelen että olenko minä se ymmärtämätön ja epäempaattinen ihminen? Mielellään autan kaveria mutta kun homma mennyt käskyttämiseksi niin alkanut tympimään ja alkanut oma jaksaminen olemaan koetuksella.
Olemme myös kaverini kanssa koettaneet laatia hänelle listan päivittäisistä pienistä asioista mitä voisi tehdä että kämppä pysyisi kuosissa,tiskien vieminen koneeseen,pyykkien pesu kerran viikossa jne mutta aina siellä odottaa ne samat tiskit ja pyykit kun sinne menee. Onko apuni sitten karhunpalvelus kaverilleni? Onko hän tottunut että joku tulee tekemään ne hänen puolestaan? Minusta vain tuntuu oudolta ja erikoiselta että jaksaa jakaa toimintaohjeita minulle muttei viedä haarukkaa tiskikoneeseen.
Eikö hänen saamansa apu ole riittävää (väärä lääkitys?ei riittävästi keskusteluapua) että alkaisi pikku hiljaa saamaan omin jaloin arkea rullaamaan? Itse mietin vain että pahennanko tavallaan tilannetta? Olen aika ristiriitaisissa tunnelmissa ja en halua hylätä kaveria mutta en myöskään halua itse väsyä ,pelkään myös että minä suutun kaverilleni ja välit menee poikki. Viime viikolla oli huskarvan varassa etten suutahtanut siihen pikkutarkkaan nipotukseen ja kävellyt ulos.
Mitä ajatuksia tämä teissä herättää?
Kommentit (50)
No miksi et sano hänelle suoran mitä nyt ajattelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein samaa kavereilleni ennen. Nykyään en vaivaudu.
Puhu suoraan. Pidä puolesi, aseta rajasi. Sinun on lupa irtisanoutua sopimuksesta koska vaan tai muuttaa ehtoja.
Tuo ystäväsi saama hoito on sellaista, että se pitää just just stabiilina, tuskin hoitaa terveeksi.
Olin masentunut, mutta eipä tullut edes mieleen pyytää kavereita siivoamaan.
Teet tuota vapaaehtoisesti ja sinulla on lupa lopettaa jos toiminta uhkaa sinun omaa henkistä hyvinvointiasi. Sinun ei tarvitse ajatella tässä sitä kaveriasi. Hän on vastuussa omasta käytöksestään ja elämästään. Lisäksi hän osoittaa merkkejä, että on alkanut pitää apuasi itsestäänselvyytenä. Hieman käytös viittaa siihen, että alkaa naamio tippua kun tuntee olonsa tarpeeksi mukavaksi ja uskoo, että palvelu ei lopu käyttäytyy hän miten tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo vähän siltä haiskahtaa :/
Minä itse aikoinaan autoin frendiä mutta hän ei jaellut ohjeita,me tehtiin oikeasti hommia yhdessä se puoli vuotta mitä siellä kävin :) Välillä juotiin sumpit ja parannettiin maailmaa. Ei saatu aina tehtyä kaikkea mitä oltiin suunniteltu tai sitten päätettiin tehdä jotain muuta mitä oltiin suunniteltu ,mutta ei ollut niin väliä ehdittiinkö vai muuttuiko suunnitelmat. Mentiin ns flown mukaan, ikävää jos teillä homma mennyt yksipuoliseksi kyykyttämiseksi :/ Oman mielenterveytesi ja jaksamisen takia suosittelen että et jatka siellä käymistä tai vähennät käymistä kerta viikkoon. Ehkä myös kannattaa puhua frendille ja kertoa tuntemuksistasi. Tai sitten leikit tyhmää ja et tee niin kuin frendi haluaa,käsket tulla näyttämään miten se homma tehdään :D Tsemppiä ja jaksamista!
Ps: Oma frendini pääsi jaloilleen ja sen jälkeen ei halunnut enää apua kotihommiin kun sai arkensa rullaamaan :)
Miksi ihmeessä suostut tuollaiseen? Tuohan vaan pahentaa kaverisi tilannetta. Et auta häntä mitenkään toimimalla noin. Nyt lopeta heti.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ykkönen jatkaa.. Saat suuttua! Nipottaahan hänkin sinulle yksityiskohdista eikä ilmeisesti lainkaan edes ajattele, että kohtelee sua huonosti! Kiltti ihminen yleensä sietää kaikenlaista ihan viimeiseen asti, kunnes se pinna lopulta katkeaa ja sitten se kaikki ryöpsähtää ulos suusta. Ja todennäköisesti vastapuolelle tuo räjähdys tulee täytenä yllätyksenä, kun kiltti ei ole asioista sanonut halaistua sanaa. On ihan hyvä opetella sanomaan ajoissa, että tuo ei ole nyt ok. Silloin ei tavitse padota omia ajatuksia ja toinen osaa muuttaa käytöstään.
Tuttavani sai kaiken maailman lääkkeet ja myi niitä eteenpäin. Esitti siis masentunutta. Toinen feikkasi itsensä jopa eläkkeelle. Kun pääsi,muutti Espanjaan baariin töihin( palkka tietenkin pimeänä). Näitä riittää, Suomihan hyysää mt-ihmisiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on terve reaktio, että koit halua suuttua ja kävellä ulos. Miksi sinä hylkäät itsesi ja asetat toisen itsesi edelle? Toivot, että joku tekisi samoin sinulle?
Olen juuri terapiassa opettelemassa noita suuttumuksen tunteita ja kuulemaan niiden viestiä. Ei niiden nieleminen ole hyvä! Itse olin niin kynnysmatto, etten osannut alkuun edes tuntea suuttumusta.
Teet hienoa työtä. Ahdistus ja masennus vaikeuttavat kyllä hommien tekemistä mutta missä vaiheessa tekee avullaan toiselle karhunpalveluksen, sitä on tosi vaikea sanoa.
Pitäisikö sinun kuitenkin jutella hänen kanssaan, millaista apua hän tarvitsee ja mitä
hän itse jaksaa? Masentunut itse voi saada iloa ja voimaa siitä että jaksaa tehdä itse jonkun askareen, vaikka pienenkin. Siihen pitäisi kannustaa niin kuin teetkin.
Pidä huolta omasta jaksamisestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos alkaa miettimään prosentuaalisesti niin todennäköisesti hyvin moni hakee trendikkäön diagnoosin millä voi kätevästi kalastella huomiota ja jos ei saa omasta mielestä riittävästi niin sillä diagnoosilla voi kötevösti uhriutua kun on niin sairas ja taas tulee huomiota ovista ja ikkunoista
Ap. kirjoitti: "Minusta vain tuntuu oudolta ja erikoiselta että jaksaa jakaa toimintaohjeita minulle muttei viedä haarukkaa tiskikoneeseen."
Eikö sen pitäisi mennä toisinpäin? Eli sinun kuuluisi jakaa toimintaohjeet ja hänen pitäisi tehdä ne. Masennus on mielenterveyden ongelma, ei ruumiillinen vaiva.
Tiskikoneen täyttäminen yms. on rasittavaa ja ärsyttävää kaikille. On helppo antaa tilanteen luisua siihen että laittaa toisen tekemään sen, kun ei itse viitsi.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faith kirjoitti:
Ap. kirjoitti: "Minusta vain tuntuu oudolta ja erikoiselta että jaksaa jakaa toimintaohjeita minulle muttei viedä haarukkaa tiskikoneeseen."
Eikö sen pitäisi mennä toisinpäin? Eli sinun kuuluisi jakaa toimintaohjeet ja hänen pitäisi tehdä ne. Masennus on mielenterveyden ongelma, ei ruumiillinen vaiva.
Tiskikoneen täyttäminen yms. on rasittavaa ja ärsyttävää kaikille. On helppo antaa tilanteen luisua siihen että laittaa toisen tekemään sen, kun ei itse viitsi.
Ihmisillä on erilaisia masennuksia. Jotkut ovat alakuloisia, surumielisiä, ahdistuneita, synkkiä tms. Itselläni masennus ei ollut lainkaan tuollaista vaan se vei vain kaiken energian. Eikä se ollut haluamisesta kiinni vaan fysiikasta. Elimistö ei jaksanut toimia.
En edes uskonut aluksi lääkäriä. Minäkö masentunut. Olen positiivinen, toiveikas, en ahdistunut, nousen sängystä, olen puhdas jne. Tein sen mitä jaksoin ja pystyin. Se ei vaan ollut kovinkaan paljon.
Kun sain stimulantin, toiminta alkoi samana päivänä kehon käynnistyttyä. Ihan turha olisi jonkun olla tullut hoputtamaan minua tekemään juttuja ilma että olisi tuonut sitä lääkettä tullessaan.
Mielestäni hän käyttää sinua hyväkseen. Jos hän kaipaa siivoojaa, niin siihen löytyy ammattilaisia ja tästä avusta hän saa kotitalousvähennyksenkin.
Älä mene enää jatkossa hänen luokseen kylään. Pyydä hänet lenkille, kahvilaan tai vaikka luoksesi kylään, jos haluat vielä nähdä häntä. Ja keksi aina ennen lenkille menoa jokin meno, ettet voi tulla hänen luokseen siivoamaan. Et vain astu enää kynnyksen yli, koska hän varmasti haluaa esitellä sinulle suttuisen kotinsa ja saada sinut töihin. Jos hän valittelee kodin sotkuisuutta, niin neuvo käyttämään siivojan palveluita. Siinä vaiheessa, kun apu otetaan itsestään selvyytenä ja alkaa komentelu, on tietty raja ylitetty. Se on hyvän maun ja kohtuullisuuden raja. Hän voi jatkossa myös siivota itse, jos kokee siivoojan liian kalliiksi.
Olen itse ollut vaikeasti masentunut vuosikausia. Makasin suurimman osan päivistä ja öistä sängyssä ja itkin. Ei olluj lääkitystä tai keskusteluapua. Silti kävin ruokakaupassa, pesin pyykit pesutuvassa ja siivosin itse. Söin pääasiassa leipää. Et tullut mieleenkään, että olisin pyytäisin jonkun passaamaan. Olen asunut vuosikymmeniä yksin ja olen myös fyysisen sairauden takia tottunut selviytymään yksin kaikissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni hän käyttää sinua hyväkseen. Jos hän kaipaa siivoojaa, niin siihen löytyy ammattilaisia ja tästä avusta hän saa kotitalousvähennyksenkin.
Älä mene enää jatkossa hänen luokseen kylään. Pyydä hänet lenkille, kahvilaan tai vaikka luoksesi kylään, jos haluat vielä nähdä häntä. Ja keksi aina ennen lenkille menoa jokin meno, ettet voi tulla hänen luokseen siivoamaan. Et vain astu enää kynnyksen yli, koska hän varmasti haluaa esitellä sinulle suttuisen kotinsa ja saada sinut töihin. Jos hän valittelee kodin sotkuisuutta, niin neuvo käyttämään siivojan palveluita. Siinä vaiheessa, kun apu otetaan itsestään selvyytenä ja alkaa komentelu, on tietty raja ylitetty. Se on hyvän maun ja kohtuullisuuden raja. Hän voi jatkossa myös siivota itse, jos kokee siivoojan liian kalliiksi.
Olisi kuitenkin todella tärkeää, että masentuneen kotona kävisi joskus joku. Muuten siitä kodista tulee sellainen maailmasta irrallinen pesäluola. Minun kotonani ei tarvitse puuhailla kenenkään kuin rahaa vastaan, mutta on ollut todella tärkeää, että joskus joku kävisi, vaikka koti onkin sotkuinen. Muuten pystyn olemaan syrjäytyneessä moodissa liian hyvin.
Toki on myös tärkeää lähteä ulos sieltä kodista. Molemmat ovat tärkeitä.
On kummallista että nuoret jopa 20 vuotiaat pääsevät eläkkeelle kun niin masentaa ja ahdistaa. Sairaat vanhemmat ihmiset eivät pääse. Oletetaanko että nuori on loppuelämän masentunut? Asiallista keskustelua asiasta, kiitos.
Jos et nyt lyö stoppia niin tuo tilanne tulee vaan pahentuu! Kohta huomaat että olet kaverisi orja ja hänelle ei riitä kohta enää tuo 2 kertaa kuussa . On ok olla itsekäs ja sanoa että "nyt riittää"!
Ihana ihminen olet! Meillä kilteillä on kuitenkin se taakka, että koitamme pehmittää muiden maallista taaperrusta omalla kustannuksella. Ei ole itsekästä sanoa, että omat voimasi alkaa ehtyä ja että et pysty enää niin paljoa auttamaan kuin ennen, vaikka haluaisit. Ja kyllä, kuten epäilitkin, on myös ihmisiä jotka käyttävät hyväkseen toisten hyväntahtoisuutta. Sitä en tiedä, onko kaverisi tätä lajia, mutta saattaa ollakin. Ihan itsesi kannalta suosittelen lukemaan kirjan kiltteydestä kipeät. Antaa asioille perspektiiviä ja auttaa hahmottamaan sopivaisuuden rajoja, mitä voi toiselta vaatia ja onko oma kiltteys mennyt överiksi. Ja jotkut sairastuneet (mikä sairaus tahansa) eivät edes halua parantua, kun ovat huomanneet saavansa sen varjolla etuoikeuksia, apua, huomiota yms.