Välit perheeseen poikki

Vierailija kirjoitti:

Kun ihminen avaa suunsa hän puhuu kodistaan. En ikinä tekisi lastan ihmisen kanssa, jonka lapsuus on repalainen tai sellaisen jonka lapsuudesta en tiedä mitään. Kun ei ole ollut sitä normaalia tunnesidettä lapsuudessa, ei osaa antaa sitä lapsellekaan. Ihmisen ydin syntyy siellä lapsuudessa. Kun itsetunto ja tunnetaidot eivät pääse kehittymään niitä on vaikea muuttaa ja epävakaat perheolot on kuin bensaa liekkeihin, esim psykopatia on eniten periytyvää. Äitiys on sen verran erikoisominaisuus, että nainen joutuu tekemään toisenlaisia valintoja kuin mies. Ottakaa hyvät naisen riittävän kattavasti siitä miehestä selvää enenen kuin alatte niitä lapsia tekemään. Lapsiperheessä ne viat ja puutteet ihmisessä ajetaan väistämättä esille, väsymys, jne tuo ne ihmisen todelliset puolet esiin. 3,5 vuoteen ei sitä todellista arkea mahdu.

Minun lapsuuteni oli "repaleinen". Tuo mukanaan toki haasteitakin, mutta myös tavallista laajemman ymmärryksen inhimillisyyden kirjosta ja tarkastella asioita hyvin erilaisista näkökulmista. Ihan ensimmäisenä en lähtisi välttämättä myöskään parisuhteeseen, jossa toinen osapuoli näkee lapsuuden traumat ja niiden seuraukset "puutteina ja vikoina" ihmisessä. Meistä harva kun on täydellinen. Tuskin edes sinä.

Onko AP sinulla miehen vanhempien yhteystietoja? Minä antaisin kaksi vaihtoehtoa, joko mies ottaa itse yhteyttä tai sitten minä ottaisin. Asia täytyisi muuten käydä perusteellisesti läpi ennen vauvan syntymää.

Miehen lapsuus on ollut omien sanojensa mukaan hyvä. Mitä tarkoitat ettei 3,5 vuoteen mahdu todellista arkea??[/quote]

Niin, omien sanojensa mukaan...[/quote]

Miksi hän valehtelisi ja väittäisi ap:lle muuta? "paska lapsuus" olisi parempi syy välien poikki laittamiselle kuin epämääräinen myhäily?[/quote]

Moni rakastunut valehtelee. Ei halua kertoa omia huonoja ominaisuuksiaan tai ei näe niitä. Syyttää ongelmista omaa entistä puolisoaan, vaikka vika on ihan yhtälailla itsessä. On valmis valehtelemaan, vaikka tietää, että jossakin vaiheessa valhe paljastuu. Koska niin haluaa sen toisen rinnalleen.

Vierailija kirjoitti:

Miehesi saattaa vain hävetä vanhempiansa.

Oma isäni on alkoholisti ja hänellä on maanisdepressiivinen persoonallisuus häiriö. Ja hän näyttää nykyään ihan spurgulta, koska alkoholismi on vienyt sen kuka hän oli ennen + hänen terveysongelmansa.

Silti mieheni on tavannut hänet. Koen että mieheni sen takia ymmärtää minua jopa paremmin, koska hän tietää lapsuuden traumani syyt jne.

Sen on kuitenkin ihan eri asia vain sanoa "minulla on alkoholisti isä, siksi minulla on lapsuus traumoja joista yritän parantua", kuin näyttää hänet ja hänen kaaos kotinsa jossa on verta lattialla.

Kysy niiltä miehen vanhemmilta miksi välit on poikki, jos ei mies suutaan avaa.

Lapsi on vauva vain pienen hetken. Sen jälkeen siitä tulee lapsi ja nuori ja niillä on tapana kysyä kysymyksiä, jopa uhmata vanhempien tahtoa. Voi jopa olla että oma lapsi pistää jossain vaiheessa välit teihin poikki ja saa omia lapsia, joille ette saa olla isovanhempia. Miltä se tuntuisi?

Tiedän tapauksen jossa henkilö katkaisi välit koko sukuunsa ilman mitään ennakkoilmoitusta. Kaikki oli niinkuin aina ennenkin kun edellisen kerran tapasivat, oli suht läheisissä väleissä vanhempiinsakin ja sitten vain lakkasi vastaamasta heidän puheluihin ja viesteihin, esti numerot. Ei mitään selitystä. Kaupungilla kun näkevät, jopa viikottain, kääntyy toiseen suuntaan ja jos moikkaa häntä ei vastaa mitään. Tuollainen jättää niille jälkeen jääville ihmisille valtavan kaipuun ja pahan olon. Tässäkin tapauksessa olen miettinyt että ne vanhemmat ikään kuin menettivät lapsensa, vaikkei hän kuollutkaan. He jäi niinkuin suremaan kuollutta, mutta elävää lastaan.

Erittäin julmaa ja epäreilua mielestäni, jokainen ansaitsisi jonkinlaisen syyn edes tuollaiselle käytökselle ja päätökselle. Olisi helpompi jatkaa elämää. Näin sivusta seuranneena vaikuttaa että niiden vanhusten elämä meni pilalle tuon myötä

Jos olisi samassa tilanteessa, niin minulle olisi kriittisen tärkeää saada tietää, mistä tilanne johtuu. Inhottavaa sanoa, mutta en kyllä olisi edes harkinnut lasta tilanteessasi. Jos ei ole tiedossa selkeää ja hyvää syytä tilanteelle, niin miten tuolle pohjalle voi rakentaa yhteistä tulevaisuutta? Mulla ainakin jäytäisi ikuinen pelko siitä, että milloin mies päättäisi katkaista välit vaikka minuun ja lapseensa, jos vanhemmat ja sisaruksetkin on dumpattu ilman selvää syytä.