Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En vaan voi ymmärtää ihmistä, joka jatkaa työtään vielä eläkeikänsä jälkeen
05.07.2023 |
Normaali ihminen, joka on tehnyt pitkän uran työsarallaan, jää eläkeiän saavutettuaan todellakin eläkkeelle.
Ihminen, joka haluaa tehdä töitä vielä eläkeiässäkin, on yksinäinen ja harrastamaton hölmö.
Työtä nimittäin tehdään vain ja yksistään sen takia, että palkalla kustannetaan elämisen kulut.
Vain tyhmä ihminen pitää työtä harrastuksenaan ja työkavereita ystävinään.
Normaali eläkeikäinen ihminen sallii työnsä jatkajaksi nuoren työntekijän, ja ymmärtää, että nuori ihminen tarvitsee rahaa enemmän elämiseensä kuin kulahtanut, vanha eläkeläinen, jolla ei ole edes ketään elätettävänäkään, eikä useimmalla tuonkaltaisella työssään hautaan saakka puurtavalla ole omia lapsia ollutkaan, ja senpä takia ovat tehneet työstään ns. "oman hoidettavan lapsensa."
Ikääntyessään ihminen ei edes opi uusia asioita enää niin vikkelästi, eikä omaksu uusia tapoja tehdä työtään vaan kangistuu kaavoihinsa kaikessa, vaikka yrittäisikin pitää työnsä avuin mukamas nuorekkaana ja nokkelana uutta oppivana työmyyränä.
Fiksu ihminen älyää ja keksii tekemistä eläkepäiviinsäkin. Fiksulla ihmisellä on myös sosiaalisia taitoja ollut hankkia pitkäaikaisia ystäviä ulkopuolelta työpaikkansakin.
Vain todellakin onneton ihminen uhraa elämänsä työnsä alttarille ja myy itsensä työnantajalleen. Toisilla kuluu koko elämänsä ainoastaan työlle. Surullista!
Kuitenkin ihmisen lähestyessään kuolemaansa, en ole kuullut kenenkään ikävöivän työntekoaan, vaan surreen sitä aikaa, jolloin olisi voinut viettää enemmän aikaa omien läheistensä ihmisten ja ystäviensä kanssa ja jatkaa joitakin mielenkiintoisia harrastuksiaan. Matkustella enemmän kuin mitä ehtivät ennen kuolemaansa.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti eläkkeellä keksii tekemistä, mutta jos tykkää työstään ja jaksaa, niin miksi ei olisi töissä vielä eläkeiän jälkeenkin? Tuttuni on 74-vuotias ja tekee edelleen töitä hoiva-avustajana 1-4 kertaa viikossa.
Tällainen on erittäin fiksua! Työelämä on jotenkin liian jäykkää. Minusta eläkeikää lähestyvillä pitäisi olla halutessaan mahdollisuus siirtyä työskentelemään osa-aikaisesti. Nythän pääsääntö on, että töitä tehdään 100% työajalla loppuun asti ja sitten äkkijyrkästi siirrytään eläkeläiseksi. Miksei voisi vaikka muutaman vuoden tehdä 60% työaikaa? Voisi vähän leppoistaa ja pehmentää eläkkeelle siirtymistä. Tuollaisella 60% työajalla ehkä viihtyisi siellä töissä vähän pidempäänkin. Ja olisi kunnolla aikaa perehdyttää uutta työntekijää.
Miksi se tuntuu olevan, että työnantaja haluaa kaikki tai ei mitään? Tai että ennen eläkeikää ei olla halukkaita myöntämään osa-aikaisuutta, mutta sitten kun työntekijä on siirtynyt eläkkeelle, niin kyllä siinä vaiheessa kysellään, voisitko tehdä meille osa-aikaisesti töitä o_O
Se osa-aikaisuus ennen eläke-iän saavuttamista taitaa tiputtaa eläkkeen määrää aika lailla. Eläke on kuitenkin aina paljon pienempi kuin ansiotulot, monelle se voi tulla yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauska paradoksi. Tuot voimakkaasti esiin omaa ymmärtämättömyyttä, mutta silti jaat ihmiset fiksuihin ja tyhmiin. Myönnät ymmärtämättömyytesi, mutta en kykene reflektoimaan mistä se johtuu.
Liität tyhmyyteen myös sellaisia ominaisuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä älyn kanssa. Kuten tarve yhteyteen muiden ihmisten kanssa. Katsot asiaa hyvin kapeasta näkökulmasta aivan kuin sinulle olis täysin vieras ajatus, että ihmiset ovat hyvin erilaisista lähtökohdista ja yksilöitä.
Tuttavani sanoi.Tekee työ keikkaa kun ei muutakaan elämää.Niin on edes työ eläkeläisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään työstäni kovasti ja mulla on siellä ihan oikeita ystäviä. Se on totta että kotona ollessa olisin yksinäinen. Varmasti jatkan työtäni eläkkeelläkin jos terveys kestää.
Työ voi olla myös elämäntapa ja nautinto. Eläkkeellä tylsää eikä keksi tekemistä. Työnteko pitää liikkeessä ja mielen vireänä. Tunnen useita eläkkeellä työssä käyviä. Mm.74-v ja 72-v kaupan kassa, 72-v ravintoloissa keikkaileva, 82-v yrittäjä, 74-v henkilökohtainen avustaja. Sekin on hyvä että voi keikkailla miten haluaa eikä ole pakko ottaa kaikkia vuoroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tulee nyt ihan uutta tietoa sinulle, ap: Ihmiset ovat erilaisia. Joku nauttii löhöily- ja puuhastelueläkepäivistä ja joku toinen taas tykkää tehdä töitä. Joidenkin on pakkokin, koska eläke on niin pieni, eivätkä halua sillä kituuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työn tekeminen ei ole ihmisen elämän pääasiallinen tarkoitus. Se on vain yksi osa elämää, ja silloin kun ihmisellä on eniten tarvetta saada rahaa elättääkseen itsensä ja mahdollisen jälkikasvunsa.
Olen ollut useissa hautajaisissa, ja kenenkään hautajaisissa ei ole mainittu kuolleen ihmisen työstä sanaakaan, vaikka olisi toiminut aikoinaan yhteiskunnallisesti katsoen tärkeässä työssään.
Työtähän tehdään vain sen takia, että saadaan rahaa pääasialliseen elämiseensä.
Kukaan ei ole korvaamaton, mitä tulenee työn tekemiseen. Vain työhönsä orientoinut fakki-idiootti pitää itseään ainoana osaajana maailmassa omassa työssään.
Minä taas olen ollut useammassakin hautajaisissa, joissa on kerrottu myös vainajan työurasta. Olen ollut työkavereidenikin hautajaisissa, ja jos joku kuolee työuransa aikana, niin kyllä aika varmaan siitä työstäkin hautajaisissa keskustellaan. On puhuttu maanviljelijät pitkästä työpäivästä, on keskusteltu metsurin työn rankkuudesta, siitä, kuinka pankkivirkailijan asiakkaat tunnistivat tämän kaduillakin, ja kuinka opettaja oli tehnyt suuren vaikutuksen kaikkiin opetustaan saaneisiin koululaisiin. Appiukon hautajaissa työkaverit (ysikymppisiä ukkeleita) muistelivat, kuinka taitava puuseppä appiukko oli, ja kuinka hyvä työkaveri.
Kukaan ei todellakaan puhu maanviljelijän pitkästä työpäivästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun on vaikea ajatella tässä iässä eläkeikää, mutta todellakin pidän mahdollisena että jatkan töitä niin kauan kuin järki pelaa. Ajattelen että saatan jopa lähteä opiskelemaan juridiikkaa pidemmälle vaikka joskus viiskymppisenä. Työn merkityksellisyys on iso osa mua ja haluan tehdä hyvää ihmisille, ei se kai väärin ole?
N31
Eläkeläinen ei vissiin edes saa tehdä täyttä työpäivää tai lähtee eläke. Eli jokin suojaosuus siihen on laitettu. Nythän hallitus on poistamassa suojaosuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aika yksipuolinen kuva maailmasta ja työelämästä jos ajattelet että kaikki käyvät työssä vain taloudellisen pakon takia.
En tiedä jatkaisinko työtäni jos voittaisin lotossa, mutta sen tiedän että takuuvarmasti kaipaisin sitä.
Kyllä se yksipuolinen katsomuksensa on sillä ihmisellä omassa elämässään, joka keskittyy vain ja ainoastaan työhönsä, jota jokainen tekee periaatteessa vain elättääkseen itsensä, koska jotakin työtä on tehtävä, josta saa rahaa niin paljon, että sillä myös tulee elinkustannuksensa maksettua, ja on varaa viettää lomillaan sitä ns. Ihan oikeaa omanlaistaan ja haluamaansa viihtyisää elämäänsä, ja heidän kanssaan joiden kanssa haluaa ihan oikeasti viettää ainutlaatuista elämänsä aikaa.
Jos minä tekisin työtä, jonka ainut merkitys minulle olisi se, että saan siitä rahaa, pyrkisin vaihtamaan alaa johonkin mielenkiintoisempaan työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tuntenut/tunnen apn kuvaamia ansaitulle eläkkeelle jääneitä. Aamulla neljältä postilaatikolle josko olisi jo auton jäljet. Sitten kahville ja seitsemältä voikin lähteä autoilemaan kirkolle. Pääväylää edestakaisin ajelemalla saa aikaa kulumaan kunnes market aukeaa. Tai siis ovelle odottamaan. Kauppareissun jälkeen sitten raitille ajeleen...
Prismoissa ja Cittareissa näitä kymmenen vuotta ansaitulla eläkkeellä jo olleita näkee harhailemassa hyllyjen välissä - lauantaina lapsiperheiden ostosaikaan. Seurallisimmat muodostavat torikokouksia hankalimpiin kapeikkoihin estääkseen perheellisten ostosten valinnan. Ja sitten kassalle jonottamaan.Voisin jäädäkin eläkkeelle, mutta yrittäjänä minulla avautuu mahdollisuus toteuttaa tämäkin asia oman pään mukaan. Jatkan työntekoa. Pysyy kehityksessä mukana ja pää kirkkaana.
Eläköityminen ei empiiristen havaintojeni valossa mitenkään edistä viisastumista.
Toki tähänkin pätee: "Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa."
Mihin eläköitynyt uraputkensa suorittanut ihminen tarvitsee työnsä mukana tulevaa viisauttaan enää kun saa ansaituilla eläkerahoillaan vaan nauttia elämästään?
Viisautta on pikemminkin eläkeläisen antaa tilansa nuoremmilleen ja uusimmilla nykyajan vaatimuksia vastaavilla ajantasaisilla ammattikoulutuksillaan päästää tekemään työtä palkan edestä.
Aloitusviesti on huvittava, koska siinä juurikin sanotaan että ihminen tekee työtä maksaakseen elämisen kulut. No, ei ne kulut lopu eläkeiässäkään AP, joten töitä tehdään ihan senkin takia että saadaan ne laskut maksettua. Eläke ei ole läheskään yhtä korkea kuin palkka...
N31
Ahneus kasvaa haudan partaalla. Geeser vie nuorelta työpaikan ahneuksissaan.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään työstäni kovasti ja mulla on siellä ihan oikeita ystäviä. Se on totta että kotona ollessa olisin yksinäinen. Varmasti jatkan työtäni eläkkeelläkin jos terveys kestää.
Ja olet varmaankin veronmaksajien rahoillaan palkattu julkisen puolen palkkatyöläinen, ja jossakin helpohoitoisessa suojatyöpaikassa. Niin jaksathan sinä. Mutta viet samalla joltakin toiselta työikäiseltä ihmiseltä mahdollisuuden palkkatyöhönsä.
Miksi olet ystäväsi hankkinut vain työpaikan ihmisistä? No helppoahan se on julkisella puolella saadakin ikuiset kaverinsa, koska eihän irtisanomiset uhkaa, kuten yksityissektorilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tuntenut/tunnen apn kuvaamia ansaitulle eläkkeelle jääneitä. Aamulla neljältä postilaatikolle josko olisi jo auton jäljet. Sitten kahville ja seitsemältä voikin lähteä autoilemaan kirkolle. Pääväylää edestakaisin ajelemalla saa aikaa kulumaan kunnes market aukeaa. Tai siis ovelle odottamaan. Kauppareissun jälkeen sitten raitille ajeleen...
Prismoissa ja Cittareissa näitä kymmenen vuotta ansaitulla eläkkeellä jo olleita näkee harhailemassa hyllyjen välissä - lauantaina lapsiperheiden ostosaikaan. Seurallisimmat muodostavat torikokouksia hankalimpiin kapeikkoihin estääkseen perheellisten ostosten valinnan. Ja sitten kassalle jonottamaan.Voisin jäädäkin eläkkeelle, mutta yrittäjänä minulla avautuu mahdollisuus toteuttaa tämäkin asia oman pään mukaan. Jatkan työntekoa. Pysyy kehityksessä mukana ja pää kirkkaana.
Eläköityminen ei empiiristen havaintojeni valossa mitenkään edistä viisastumista.
Toki tähänkin pätee: "Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa."
Mihin eläköitynyt uraputkensa suorittanut ihminen tarvitsee työnsä mukana tulevaa viisauttaan enää kun saa ansaituilla eläkerahoillaan vaan nauttia elämästään?
Viisautta on pikemminkin eläkeläisen antaa tilansa nuoremmilleen ja uusimmilla nykyajan vaatimuksia vastaavilla ajantasaisilla ammattikoulutuksillaan päästää tekemään työtä palkan edestä.
Tuntemani työssäkäyvät eläkeläiset eivät vie kenenkään työpaikkaa. He ovat yleensä nk.nollatuntisopimuksella. Äiti on opettaja, sijaistaa, kun tarvitaan. Täti on sairaanhoitaja, olisi kyllä töitä aina, mutta on vain pari päivää viikossa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos minä tekisin työtä, jonka ainut merkitys minulle olisi se, että saan siitä rahaa, pyrkisin vaihtamaan alaa johonkin mielenkiintoisempaan työhön.
Toi on sitä tämän päivän hyväosaisten voimaantumista.
Minullekin työn merkityksellisyys on tärkeää, mutta joskus sitä glorifioidaan liikaakin. Kaiken pitää olla niin suurta ja erityistä.
Ajattelepa tätä kouluttamattoman, ehkä vähän heikommista lähtökohdista olevan ihmisen näkökulmasta.
Tunnen naisen, joka tätä lifecoach-soopaa jakaa instassa ja on päättänyt olla ilman töitä ja uupunut kunnes löytää työn jota oikeasti haluaa tehdä. Koska keskiluokkaisessa kuplassa voit tehdä niin. Tai jos on asiat ihan tosi hyvin, voit trendikkäästi downsiftata. Kun on sitä valinnanvaraa.
Joskus työn merkitys voi olla sitäkin, että sen voi käydä tekemässä ilman suurempia intressejä ja ilman että työt seuraa kotiin. Ja nauttia ennen kaikkea elämästä työn ulkopuolella.
Alue: Aihe vapaa
Sixten Korkmanillehan kävi niin, että hänen vaimonsa kuoli, kun hän oli ollut vasta jonkin aikaa eläkkeellä. Hän totesi sitten, että aivan yhtä tässä joutaisi töihin, kun ei päässytkään vaimon kanssa viettämään mukavia eläkepäiviä. Hän työskenteli vielä kolme vuotta Aalto-yliopistossa taloustieteen työelämäprofessorina.