Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa esimerkkejä uusioperheen järjestelystä
05.07.2023 |
Meillä on jättiongelma. Ollaan jo olit useampi vuosi, pk-seudulla mut kaukana toisistamme. Molempien lapset 50-50. Nyt puolison poika menee lukioon ja meidän yhteen muuttaminen menee taas eteenpäin monta vuotta. En tiedä miten jaksan enää kun haluaisin ihan tavallisen parisuhteen, asua ja jakaa arkea.
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta se pinnistely antaa teille hyvän pohjan suhteelle. Ja pari vuotta on aikuisen elämässä kuitenkin lyhyt aika.
Mikä se jättiongelma siis on? Ajattelitko että kumppanisi potkii lapsensa peruskoulun jälkeen pihalle ja te voitte muuttaa yhteen? Vai siis mikä oli ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tästä siis tule parin vuoden pinnistelyä vaan yhteensä seitsemän vuotta erillään asumista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mikä se jättiongelma siis on? Ajattelitko että kumppanisi potkii lapsensa peruskoulun jälkeen pihalle ja te voitte muuttaa yhteen? Vai siis mikä oli ongelma.
Kumppani on itse muuttanut ysin jälkeen kouluun toisaalle ja alustavasti kai ajatteli että omansa tekee myös päätöksiä niin. Itse mietin, että noin iso lapsi voisi asua meillä vaikka pitkiä viikonloppuja jolloin yhteenmuutto olisi mahdollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi pitää pinnistellä tässä iässä. Haluaisin elää tässä ja nyt mutta en keksi keinoa miten ratkaista tämä.
Vierailija kirjoitti:
SE SANA ON UUSPERHE prkl!
Mutta monet haluaa käyttää sitää uusiota, kertoakseen, että tässä perhettä kierrätetään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi pitää pinnistellä tässä iässä. Haluaisin elää tässä ja nyt mutta en keksi keinoa miten ratkaista tämä.
Ja mikä teitä nyt sitten estää asumasta yhdessä jos samassa kaupungissakin asutte `?
Kyllä 7 vuotta voi erillään asua. Ja kannattaa. Et tunne miestä vielä tarpeeksi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikea kohtaaminen kirjoitti:
Oikea kohtaaminen?
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Kiitos tästä näkökulmasta. Mä luen tämän hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi pitää pinnistellä tässä iässä. Haluaisin elää tässä ja nyt mutta en keksi keinoa miten ratkaista tämä.
Ja mikä teitä nyt sitten estää asumasta yhdessä jos samassa kaupungissakin asutte `?
Molempien lapset on kouluissa tahoillaan. Omani vielä alakoulussa, hänen kuopus aloittaa lukion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me aikanaan muutimme yhteen siten, että mies tuli Espoosta itä-hkiin. Näin siksi, että minun lapseni asuivat luonani kokoaikaisesti ja siksi heidän koulujen lähellä. Miehen toisen lapsen koulu oli keskustassa, eli hänelle oli ihan sama, missä asui. Toinen lapsi tuli vain viikonloppuisin, eikä muutto sotkenut hänen koulumatkaansa.
Huomioimme muuton niin, että olimme metroradan lähellä, jotta jokainen pystyi kulkemaan hyvin.
Me ollaan asuttu aina erillään. On sopinut meille oikein hyvin. Jo 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi pitää pinnistellä tässä iässä. Haluaisin elää tässä ja nyt mutta en keksi keinoa miten ratkaista tämä.
Ja mikä teitä nyt sitten estää asumasta yhdessä jos samassa kaupungissakin asutte `?
Molempien lapset on kouluissa tahoillaan. Omani vielä alakoulussa, hänen kuopus aloittaa lukion.
En tunne pääkaupunkiseutua hyvin, mutta olen ymmärtänyt , että siellä on erittäin hyvin toimia joukkoliikenne, joten varmaan pääsisi kouluun muualtakin kuin nykyiseltä asuinalueeltaan ?
Alettiin seurustelemaan, kun lapset oli 9, 11, ja 12. Mulla kaksi lasta, miehellä yksi. Sovittiin jo alussa, että yhteen ei muuteta, ennen kuin lapset ei asu kotona. Tavattiin niillä viikoilla, kun lapset ei ollu meillä. Tehtiin porukalla lomareissuja yms. Nyt nuorimmainen muuttaa pois (on 18 v.), niin on ruvettu katselemaan yhteistä kotia.
Oikea kohtaaminen kirjoitti:
Oikea kohtaaminen?
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Tässä on vain se ongelma, että lapsen isä ei saisi olla mikään kiva hupityyppi, isän pitäisi olla isä. Meillä exä yritti samaa, mutta muistutin lapsille, että pyytäkää siltä rahaa aina, kun kohtaatte. Se mies ei maksa fillarianne, ei puhelintanne, ei kesälomareissua jne. ja maksattaa lapsillaan jopa kahvinsa, joten ei kannata olla yhteyksissä.
Hassu juttu, miehellä ei koskaan ollut puhelinta mukana, jotta voisi mobilepayta käyttää!
Meillä mies osti lukiolaiselle keskustakaksion, jonne nuori muutti ja me muutettiin yhdessä vuokralle pieneen laitakaupungin kaksioon, koska mies halusi olla velaton. Ottihan se joskus päähän, että miehen pojalla oli 60 neliötä raitiolinjan vieressä ja meiltä melkein kilometri lähikauppaan. Mutta saatiin olla yhdessä!
Alue: Aihe vapaa
Ja nostan tätä.
Ottaa päähän pinnistellä ilman yhteistä kotia.