Moni "masennus" selätetään ihan reippaalla liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla

Vierailija kirjoitti:

Jaksan hädin tuskin putsata kissanhiekkalaatikon, suihkussa en ole käynyt viikkoon ja syön  lähinnä  juotavaa jugurttia sillä koko talossa ei ole yhtään puhdasta astiaa, eikä muutenkaan  nappaa kokkailla.

.Miten hemmetissä kuvittelet, että jaksaisin vääntää jonkun avocadopastan ja lähteä lenkille?

Neuvosi  on yhtä älykäs kuin tätini antama: leivo sämpylöitä niin et ehdi ahdistua!

jätä juotava jugurtti pois , pelkkää sokeria . osta edes maustamatonta missä siinäkin on sokeria.

Vierailija kirjoitti:

No minä kävelen samoissa vaatteissa joissa nukun ja jotka ovat olleet päälläni ehkä kaksi viikkoa alakertaan jossa on kauppa,ostan röökiä ja keksejä ja palaan asuntooni verhojen taakse. Vietän loppupäivän toipuen kauppareissusta, en fyysisesti vaan henkisesti.  Apteekissa käyn tukihenkilön kanssa hänen kyydillään, bussissa takuulla panikoisin ja aiheuttaisin vahinkoa. 

Kelan kanssa olen taistellut vuosia siitä olenko työkykyinen vai en. Pistäisivät minut vaikka päiväkotiin, mitäs siitä että ahdistuneena reagoin kuin nurkkaan ajettu eläin ja hyökkään.

rööki ja keksit , siinäpä se

Totta on. Kävely kannattaa. Muistakaa syödä hyvin. 

Ap unohdit mainita risusavotan ja käpyjenkeräilyn. Et ap ainakaan ole masentunut, olet harvinaisen tyhmä idiootti. Toivottavasti olet holhouksessa ja asut laitoksessa.

Kun masennuksen akuuttivaihe on ohitettu, ja ollaan toipumisvaiheessa, liikunnasta on yleensä apua. 

Ainakin minä tarvitsen masennuskauden alussa ja vaikeimmassa vaiheessa lepoa. Liikuntaan pakottaminen, vaikka tekisin sein itse, vain pahentaa tilannetta. 

Mutta siinä vaiheessa, kun jaksaa no nousta ylös sängystä, ja aistitkin alkavat toimimaan, alkaa terveellisestä ruokavaliosta ja kevyestä liikunnasta olemaan hyötyä.

Myös sillä on iso vaikutus, jos nukkuu vähintään 8 h/vrk ja tekee sen pimeän aikaan.

Mutta sitten ei voi ruikuttaa ja valittaa trendikkäästi jos tuo toimii!!!

Entä pitkä sairasloma????

Jos ei hikilenkillä ja kuntosalilla lähe niin kehotan aloittamaan vuorikiipeilyn ja maratonin. Anopilla loppui masennus Alpeilla, kun hän putosi.

Masennus aiheuttaa usein kroonista väsymystä ja silloin ei välttämättä ole voimia siihen reippaaseen liikuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaksan hädin tuskin putsata kissanhiekkalaatikon, suihkussa en ole käynyt viikkoon ja syön  lähinnä  juotavaa jugurttia sillä koko talossa ei ole yhtään puhdasta astiaa, eikä muutenkaan  nappaa kokkailla.

.Miten hemmetissä kuvittelet, että jaksaisin vääntää jonkun avocadopastan ja lähteä lenkille?

Neuvosi  on yhtä älykäs kuin tätini antama: leivo sämpylöitä niin et ehdi ahdistua!

jätä juotava jugurtti pois , pelkkää sokeria . osta edes maustamatonta missä siinäkin on sokeria.

Sokerihullu taas asialla. Huoh.

Selätin syövän ihan ryhdistäytymällä ja ottamalla itseäni niskasta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Jaksan hädin tuskin putsata kissanhiekkalaatikon, suihkussa en ole käynyt viikkoon ja syön  lähinnä  juotavaa jugurttia sillä koko talossa ei ole yhtään puhdasta astiaa, eikä muutenkaan  nappaa kokkailla.

.Miten hemmetissä kuvittelet, että jaksaisin vääntää jonkun avocadopastan ja lähteä lenkille?

Neuvosi  on yhtä älykäs kuin tätini antama: leivo sämpylöitä niin et ehdi ahdistua!

Kissan toksoplasmoosi on tod näk vaikeuttanut mielenterveysongelmiasi!

Urpo kirjoitti:

Selätin syövän ihan ryhdistäytymällä ja ottamalla itseäni niskasta kiinni.

Sinulla oli selvästi taistelijan luonne.

Täällä taas puhuu faktana asiasta semmoset joilla ei oo mitään kokemusta.

Toivottavasti lukijat ei usko.

Mun "määrittelemätön ahdistushäiriö" alko lievittyä akupunktiolla. Suosittelen. Sellainen laji missä laitetaan neuloja polvista alaspäin ja korviin on tehokkainta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaksan hädin tuskin putsata kissanhiekkalaatikon, suihkussa en ole käynyt viikkoon ja syön  lähinnä  juotavaa jugurttia sillä koko talossa ei ole yhtään puhdasta astiaa, eikä muutenkaan  nappaa kokkailla.

.Miten hemmetissä kuvittelet, että jaksaisin vääntää jonkun avocadopastan ja lähteä lenkille?

Neuvosi  on yhtä älykäs kuin tätini antama: leivo sämpylöitä niin et ehdi ahdistua!

jätä juotava jugurtti pois , pelkkää sokeria . osta edes maustamatonta missä siinäkin on sokeria.

Sokerihullu taas asialla. Huoh.

Jos noin lyhyen viestin kirjoittaminenkin pistää hengästyttämään että pitää ihan huokailla, niin suosittelen tosiaan vähän tukevampaa ruokaa, eikä pelkkää sokeroitua jugurtin litkua.

Höpöjä puhutte. Masennus ei ole lähtenyt mihinkään, painoa toki muutama kilo vähemmän.

Ehkäpä olen jokin kummajainen kun en ole ikinä kokenut ruokavalion ja liikunnan sen kummemmin vaikuttavan masennukseeni. Olen sairastanut sitä lapsesta saakka ja se aaltoilee. Kun mieliala on korkeampi niin jaksan huolehtia paremmin itsestäni mutta sitten aina jossain vaiheessa mieliala taas laskee. Eli ne mahdollisimman hyvät elintavat eivät ylläpidä vointia loputtomiin. Vaikeista kausista saan rämmittyä läpi lääkityksen voimin. Ja vaikeiden kausien aikana itsensä rasittaminen (ulkoilu jne) aiheuttaa vain sen että sen jälkeen olen entistä voimattomampi.

Vierailija kirjoitti:

Masentuneille pitäisi määrä lääkkeeksi koira.

Elämässä olisi joku josta on pakko pitää huolta ja jolta saisi varauksetonta rakkautta takaisin.

Lisäksi olisi pakko käydä ulkona liikkumassa useamman kerran päivässä, halusi tai ei.

Toki lääkeyhtiöille tuo ei toisi rahaa kassaan, joten eihän sellaista voisi vakavasti harkita.

Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta vakavasti masentuneen koti voi olla täynnä lemmikkien ulostetta. Ymmärrän pointtisi ja eläimillä on toki suotuisa vaikutus hyvinvointiin. Ei se mikään täsmälääke kuitenkaan ole. Kuten ei mikään mukaan ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä olen jokin kummajainen kun en ole ikinä kokenut ruokavalion ja liikunnan sen kummemmin vaikuttavan masennukseeni. Olen sairastanut sitä lapsesta saakka ja se aaltoilee. Kun mieliala on korkeampi niin jaksan huolehtia paremmin itsestäni mutta sitten aina jossain vaiheessa mieliala taas laskee. Eli ne mahdollisimman hyvät elintavat eivät ylläpidä vointia loputtomiin. Vaikeista kausista saan rämmittyä läpi lääkityksen voimin. Ja vaikeiden kausien aikana itsensä rasittaminen (ulkoilu jne) aiheuttaa vain sen että sen jälkeen olen entistä voimattomampi.

Minäkin olen sairastanut masennusta lapsesta saakka ja olen huomannut, että kun annan itseni löhötä sängynpohjalla koko päivän ulkoilematta ja syödä mitä sattuu, olo vain pahenee ja kynnys astua ovesta ulos kasvaa päivä päivältä. Olen ottanut tehtäväkseni pitää oloni aisoissa ja se onnistuu vain säännöllisillä elintavoilla ja aktiivisesti hyviin asioihin keskittymällä. Käyn tosi aikaisin aamulla kävelyllä luonnossa, jotta todennäköisyys törmätä muihin ihmisiin olisi mahdollisimman pieni, ja aina kun jaksan, teen aktiivisia itse kehittelemiäni mielialaharjoituksia, joissa käsken itseni etsiä elämästäni ja itsestäni hyviä asioita ja puhun itselleni nätisti. Minulla on todella negatiivinen sisäinen ääni, ja usein saan sen vaikenemaan moneksi päiväksi tuolla tavalla psyykkaamalla.