Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Juhana Vartiainen: Hallitusohjelma ei pyri kurjistamaan ketään vaan ohjaamaan työkykyiset työntekoon, työkyvyn kohentamiseen ja oman elämäntilanteen parantamiseen
05.07.2023 |
"Me hallitusneuvottelijat uskomme pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Suomi on kuitenkin kaukana muista Pohjoismaista monella mittarilla, ja yksi syy on passivoiva sosiaaliturvamme.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Säätytalolle toimittamissa tutkielmissa saimme kattavan vertailun pohjoismaisten tukijärjestelmien eroista ja runsaasti ideoita Suomen tukijärjestelmän muuttamiseksi pohjoismaiselle linjalle.
Suomessa on THL:n mukaan väkilukuun suhteutettuna lähes kaksinkertainen määrä toimeentulotuen saajia Ruotsiin verrattuna. Hallitusneuvottelijoiden tavoitteena on laskea saajien määrä Ruotsin tasolle. THL:n mukaan Ruotsin lainsäädännöllä tukeen oikeutettuja olisi Suomessa peräti puolet vähemmän.
Toimeentulotukea saavista on Kelan tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia työttömiä siis periaatteessa työkykyisiä ja vain alle 10 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaita. Jos tuossa työttömien 70 prosentissa on mukana tosiasiallisesti työkyvyttömiä, he ovat väärällä etuudella, ja silloinkin hallitusohjelma käynnistää tuiki tarpeellisen uudistumisen. Toimeentulotuen saajista noin 95 prosenttia on työikäisiä 1964-vuotiaita. Eläkkeensaajien asumistuki ja takuueläke turvaavat hyvin ikääntyvien tulotason, eikä heitä siksi ole runsaasti toimeentulotuen saajien joukossa.
Sosiaaliturvareformi ei ole vain budjettitasapainokysymys. Suomi tarvitsee sosiaaliturvan, joka tukee sen tarpeessa olevia mutta ei passivoi. Muissa Pohjoismaissa on Suomea vahvempi julkistalous mutta silti niukempi ja vaativampi sosiaaliturva.
Vaikka varaa naapurissa siis olisi, Ruotsin toimeentulotuki on selvästi Suomea alhaisempi. Toimeentulotuen rakenne on muissa Pohjoismaissa työntekoon enemmän kannustava. Tanskassa viranomainen voi velvoittaa työkykyistä toimeentulotuen saajaa jopa palkattomaan yleishyödylliseen työhön, ja tuki voidaan evätä kieltäytyjältä kokonaan mitä tarvitsee toteuttaa harvoin. Tällaisiin ehtoihin ei ole Suomessa menty.
Mallit asumistuen muutoksiin on myös saatu Pohjoismaista. Omistusasumista, kuten vastikkeita ja rahoitusvastikkeita, on Pohjoismaissa tukenut vain Suomi. Tanskassa asumistukea voi saada ainoastaan vuokra-asuntoon. Tanskassa kotitaloudet, joissa ei ole lapsia, voivat saada asumistukea enintään 15 prosenttia asumismenoista. Ruotsissa asumistuki kohdentuu ainoastaan 1829-vuotiaille sekä lapsiperheille. Perheetön 30 vuotta täyttänyt ei saa lainkaan asumistukea Ruotsissa.
Näin radikaaleihin muutoksiin ei hallitusohjelmassa edes menty, vaikka julkistalous onkin heikossa tilanteessa. On syytä muistaa, että tulosidonnaiset tuet luovat kannustinloukkuja, mikä haittaa pienipalkkaisen työn vastaanottamista. Suomessa on huutava työvoimapula lähes jokaisella alalla.
Hallitusohjelma ei pyri kurjistamaan ketään vaan ohjaamaan työkykyiset työntekoon, työkyvyn kohentamiseen ja oman elämäntilanteen parantamiseen. Vain näin voimme myös kestävästi huolehtia avuntarpeessa olevista.
Me Säätytalon hallitusneuvottelijat otamme vakavasti Suomen valtiontalouden tilanteen ja etsimme lääkkeitä sen parantamiseen hyvin pärjäävistä Pohjoismaista. Näin voimme säilyttää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja estää edessä häämöttävän valtiontalouden kriisin."
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on harha-ajatus, että töitä olisi kaikille, kun vaan viitsisivät tehdä. Joillakin aloilla on työvoimapula, mutta on myös oikeaa työttömyyttä.
Miten erottaa toisistaan loisijat ja oikeasti työttömät?
Töitä kyllä olisi mutta ei työpaikkoja koska yritysten toimintaa pitää tehostaa ja karsia turhia tekijöitä ja työvoimakustannuksia. Näin esimerkiksi sihteerit ovat kadonneet monilta työpaikoilta ja korvattu kirjanpito-ohjelmilla, itsepalvelulla ja vastaajalla. Seuraus on se että yhä pienempi joukko joutuu tekemään samat työt joita oli ennen tekemässä useampi, mutta työnmäärä ei vähene ja työntekijät palavat loppuun.
Mieluummin poltetaan loppuun ja tarjotaan ylitöitä joillekin, kuin että jaettaisiin työaikaa useammalle. Monella alalla työvoima vähenee, eikä lisäänny. Esim. opettajista on jo nyt ylitarjontaa ja kyseiset ihmiset ovat opiskelleet yliopistotutkinnon.
Tämä. Itsekin ehdotin työnantajalle että voisi jakaa työaikaa ja tehtävien jakoa uudistaa niin että samaa työnkuvaa voisi tehdä useampi. Vastaus oli: on riittävästi jo porukkaa ja ei näin voi tehdä kun sitten "ei" tehdä töitä kun moni tekee samaa. Siis... Mitä vittua? Ylityöt ja yksilöiden ajaminen loppuun on parempi kuin se, että uudistetaan rakenteita. Luodaan malleja jotka tuovat lisää voittoa ja hyvinvointia. Ei ihme että Suomi on outolintu vähän kaiken suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vartiainen nyt sitten tehtailemaan uusia työpaikkoja. Ja maksetaan palkat kokonaan eikä 37 €.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukien leikkaus on ainakin täsmälääke työttömien ylipainoon ja lihavuuteen. Jospa saavat helpommin töitä kun laihtuvat ja terveys kohenee.
Mitä Juhanalle neuvoisit?
Työtä 9€ korvauksella
Vartiainen saa olla ihan itse rikkaruoho
Onko itse kirjoittanut? Vai teetetty ChatGPT:llä?
Alue: Aihe vapaa
Vartiaisen oma palkka tulee kyllä varmasti ajallaan ja täsmällisesti.