Miltä kristinusko pelastaa?
Palstalla on paljon uskonnollisia kirjoittajia, joten ehkä saan vastauksia kysymyksiin, joita uskonnot herättävät. Sanottakoon aluksi, että hörhöt poislukien uskonnolliset ihmiset ovat usein hyväntuulisia ja pääosin luotettavaa väkeä, joilla hyvä ja terveellinen elämäntyyli. Tarkoitus ei ole kuitenkaan keskustella ihmisistä, pidetään se pois täältä.
Päällimmäisin ja minusta mielenkiintoisin kysymys on pelastus. Raamatun mukaan on olemassa laaja ja kattava pelastussuunnitelma, jonka osana muun muassa Jeesus ristiinnaulittiin. Ihmetystä siinä herättää se, että mihin koko suunnitelmaa tarvitaan? Eihän Jumalan tarvitsisi muuta kuin päättää olla kiduttamatta ihmisiä. Muutenkin tuntuu kornilta puhua pelastuksesta, kun asetelma lähtee tilanteesta, jossa uhkaillaan ihmisiä pahalla, jos eivät toimi käskyn mukaan. Minusta se kuulostaa enemmän kiristykseltä.
Yksi laaja kysymys on Jumalan kaikkivaltius ja hyvyys. Jos on kaikkivaltias ja hyvä, niin miksi loi kaiken pahan? Raamatun mukaan on vain yksi luoja, joten kaikki on siis hänestä lähtöisin. Hyvyyteen on vaikea uskoa, kun ajatellaan vaikkapa sitä, miten kostaa koko ihmiskunnalle ensimmäisten ihmisten lankeamisen. Vaikka kaiken tietävänä on nähnyt sen jo ennalta tapahtuvaksi. Miksi siis kuitenkin loi sen mahdolliseksi?
Olisi oikeasti mahtavaa uskoa kaikella olevan jokin tarkoitus ja että elämä on vain lyhyt pyrähdys, jonka jälkeen seuraa ikuinen onni. En vaan mitenkään pysty. Oletan, että uskossa olevat ihmiset ovat nuo kysymykset myös pohtineet ja heillä olevan niihin vastaukset, koska pystyvät uskomaan. Voisitteko avata niitä? Kysymys nimenomaan kristityille, muut uskonnot tehkööt omat ketjunsa.
Kommentit (1647)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
No mitä olet mieltä siitä kun Saatana kiusasi Jeesusta erämaassa (Matteus 4) Siinähän Saatana sanoo mitä Raamatussa on sanottu ja Jeesus vastaa että "On myös kirjoitettu, ´älä kiusaa Herraa, Jumalaasi´".
Saatana osaa kyllä Raamatun paremmin kuin sinä.
Kai te kristitytkin ymmärrätte että Jumala ei omin pikku kätösin ole kirjoittanut Raamattua? Kyllähän teidänkin nyt on ihan pakko tietää, että Raamattu on kokoelma monien eri ihmisten kirjoittamia tekstejä, ja niitä tekstejä värittää kirjoittajansa poliittiset, seksuaaliset, ym. asenteet. Ja että usein tapahtumat mistä kirjoittaja kirjoittaa on tapahtunut kauan ennen kirjoittajan syntymää. Vai arveletko että Aatamilla ja Eevalla oli kirjoitustaito? Papyruksia tai nahkoja joihin ne kirjoittivat päiväkirjamaisesti tapahtumat?
Jumalan valitsemat ihmiset ovat referoineet Raamattuun keskeisiä tapahtumia. Mitä tulee näihin Raamatun epätarkkuuksiin, niin esimerkiksi sillä, että yksi kirjoittaja kertoo Jeesuksen vuorisaarnan tapahtuneen "vuoren päällä" ja toinen "lakealla paikalla", ei ole vuorisaarnan sisällön kannalta mitään merkitystä. Jeesus opetti vuorisaarnassaan muun muassa Isä meidän -rukouksen. Sitä paitsi vuoren päällä on lakeaa eli siellä ei ole puita, joten lakea paikka ei ole väärin sanottu.
Toki Raamattua lukiessa voi keskittyä etsimään epätarkkuuksia referoinneissa ja syyttää virheistä (kuten olet juuri meille pitkän liudan lukuisia "virheitä" löytänytkin), mutta nämä pienet epätarkkuuden tapahtumien referoinneissa eivät ole Raamatun keskeisin sanoma.
Ja kuten mainitsit, Raamattu ei ole Jumalan kirjoittama, vaan Jumalan valitsemien ihmisten. Jos Raamattu olisi Jumalan kirjoittama, epätarkkuuksia ei olisi, mutta Jumala olisi joutunut tällöin näyttäytymään ihmisille ja sitä Hän ei Raamatun mukaan tule tekemään ennen viimeistä tuomiota. Toki useat ihmiset haluaisivat nähdä, jotta voisivat uskoa, mutta se ei olisi enää uskoa vaan tietoa. Jos haluaa pelastua, tulee uskoa ja luottaa (ei tietää, koska kukaan meistä ei tiedä, ennen kuin näemme Jumalan viimeisellä tuomiolla).
Miksi Raamattu selkeästi kertoo, kuinka uskovat temmataan Taivaaseen ennen kuin maailma loppuu ja yhtä selkeästi kertoo, kuinka maailman lopun jälkeen on viimeinen tuomio, jossa uskovat erotellaan uskottomista. Yksi monista ristiriidoista, jotka ovat suoraa opetusta. Miksi Jeesus sanoi opetuslapsille, etteivät he ehdi kiertää edes kaikkia Israelin kyliä, ennen kuin hän tulee toisen kerran?
Jos Jumala todella haluaisi kaikkien uskovan, niin miksi hänen ilmoituksestaan (Raamattu) on pitänyt tehdä niin ristiriitainen ja epäselvä. Siellä sanotaan, että jokainen, joka huutaa Herraa avukseen pelastuu. Sitten siellä sanotaan, ettei jokainen joka sanoo Herra, Herra pelastu.
Ketjussa on monta katkelmaa Raamatusta, jossa Jumala käskee tappaa kansoja tai yksittäisiä ihmisiä, jopa viattomia. Kohtia, joissa Jumala uhkailee tehdä kaikenlaista pahaa, jos ihmiset eivät usko häntä. Kohtia, joissa julmasti kostaa myös viattomille. Kohtia, joissa Jumala tahallaan piinaa ihmisiä. Ja kohtia, joissa Jumala kertoo joko kansojen tai yksittäisten ihmisten kohdalla estävänsä näitä uskomasta.
Kun olet näistä tietoinen, niin miten helppoa on uskoa, että Jumala on hyvä ja armollinen? Pitäisikö sen takia uskoa, että joku toinen ihminen sinulle niin sanoo? Uskoa ei voi pakottaa eli vaikka teeskentelisin uskovani, en sitä oikeasti tekisi. Tiedostaisin edelleen kaikki ristiriidat ja pahuudet. Ja kaikki ne virheet, joten mistä tietäisin minkään muun olevan totta?
Vaikka Raamattu olisi A4 arkin kokoinen selkokielellä pöljimmille kirjoitettu paperilappunen, jossa lueteltaisiin 10 käskyä, kerrottaisiin Jeesus Jumalan pojaksi ja kerrottaisiin, kuinka syntinen ihminen voi pelastua, siitä huolimatta useimmat eivät uskoisi, koska "eihän noin yksinkertainen viesti voi olla Jumalan sanaa". Oli niin tai näin, niin aina on "huono ja väärin kirjoitettu" Raamattu jollekin.
Kieltäydyt kaiken aikaa näkemästä pointtia.
Kun se sivu olisi seuraavanlainen, mikäli olisi Raamatusta.
1. Älä tapa
2. Tapa
3. Rakasta lähimmäistäsi
4. Ole valmis tappamaan lähimmäisesi
Ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
No mitä olet mieltä siitä kun Saatana kiusasi Jeesusta erämaassa (Matteus 4) Siinähän Saatana sanoo mitä Raamatussa on sanottu ja Jeesus vastaa että "On myös kirjoitettu, ´älä kiusaa Herraa, Jumalaasi´".
Saatana osaa kyllä Raamatun paremmin kuin sinä.
Kai te kristitytkin ymmärrätte että Jumala ei omin pikku kätösin ole kirjoittanut Raamattua? Kyllähän teidänkin nyt on ihan pakko tietää, että Raamattu on kokoelma monien eri ihmisten kirjoittamia tekstejä, ja niitä tekstejä värittää kirjoittajansa poliittiset, seksuaaliset, ym. asenteet. Ja että usein tapahtumat mistä kirjoittaja kirjoittaa on tapahtunut kauan ennen kirjoittajan syntymää. Vai arveletko että Aatamilla ja Eevalla oli kirjoitustaito? Papyruksia tai nahkoja joihin ne kirjoittivat päiväkirjamaisesti tapahtumat?
Jumalan valitsemat ihmiset ovat referoineet Raamattuun keskeisiä tapahtumia. Mitä tulee näihin Raamatun epätarkkuuksiin, niin esimerkiksi sillä, että yksi kirjoittaja kertoo Jeesuksen vuorisaarnan tapahtuneen "vuoren päällä" ja toinen "lakealla paikalla", ei ole vuorisaarnan sisällön kannalta mitään merkitystä. Jeesus opetti vuorisaarnassaan muun muassa Isä meidän -rukouksen. Sitä paitsi vuoren päällä on lakeaa eli siellä ei ole puita, joten lakea paikka ei ole väärin sanottu.
Toki Raamattua lukiessa voi keskittyä etsimään epätarkkuuksia referoinneissa ja syyttää virheistä (kuten olet juuri meille pitkän liudan lukuisia "virheitä" löytänytkin), mutta nämä pienet epätarkkuuden tapahtumien referoinneissa eivät ole Raamatun keskeisin sanoma.
Ja kuten mainitsit, Raamattu ei ole Jumalan kirjoittama, vaan Jumalan valitsemien ihmisten. Jos Raamattu olisi Jumalan kirjoittama, epätarkkuuksia ei olisi, mutta Jumala olisi joutunut tällöin näyttäytymään ihmisille ja sitä Hän ei Raamatun mukaan tule tekemään ennen viimeistä tuomiota. Toki useat ihmiset haluaisivat nähdä, jotta voisivat uskoa, mutta se ei olisi enää uskoa vaan tietoa. Jos haluaa pelastua, tulee uskoa ja luottaa (ei tietää, koska kukaan meistä ei tiedä, ennen kuin näemme Jumalan viimeisellä tuomiolla).
Täällä on useampi vastaaja, ei vain yksi.
Ymmärräthän, että kun huomaat kirjassa virheitä ja ristiriitoja, se saa pohtimaan, mitkä kaikki on väärin. Teoksen luotettavuus laskee, sillä mikään ei takaa minkään muunkaan kohdan olevan oikein. Otit esimerkkiin aika yhdentekevän virheen, mutta todellisuudessa siellä on paljon risteäviä kohtia opetuksissakin.
Näitähän on ikävä kyllä monissa hypetetyissä kirjoissa, näitä ristiriitaisuuksia. Myös ihan tiedemiesten ja tohtoreiden kirjoissa, kun ovat niin oman asiansa lumoissa että ei haluta enää huomioida ristiriitaisia tutkimuksia, tai väännetään tutkimusten tulokset väkisin oman asian kannalle. Harmittaa, kun kuvittelee alkuun että no nyt on oman alansa asiantuntija joka tietää mistä puhuu, ja sitten koko hommalta putoaakin pohja pois. Näin kävi itselleni myös kristinuskon suhteen, kun kasvoin aikuisemmaksi ja viisaammaksi, ja aloin kyselemään.
Aikuinen järkeilee ja kyselee, ja voi siinä samalla menettää lapsenkaltaisen uskonsa, vaikka Raamattu kehottaa ainoastaan uskomaan ja luottamaan, kuten pieni lapsi:
"mutta Jeesus sanoi: »Antakaa lasten olla, älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta." (Mat 19:14)
Tuossahan se on mainittu syy, miksi uskovaiset eivät oikeasti uskalla edes ajatella ketjussa esitettyjä pointteja. He pelkäävät kaiken Raamatun uhkailun vuoksi ajattelemasta, sillä ajattelun lopputulemana huomaa, ettei tarina ole uskottava.
Minä koen erikoisena, että Jumala vihaa epäoikeudenmukaisuutta. Samalla Jumala itse kuitenkin on hyvin epäoikeudenmukainen. Miten voi ummistaa silmänsä tämän ristiriidan edessä?
Lapsetkin alkavat vihaamaan vanhempiaan, jos vanhemmat ovat jatkuvasti epäoikeudenmukaisia, ja julmia. Mutta Jumalalta, tältä Taivaan Isältä jonka pitäisi olla hyvä ja rakastava, pitää vaan sietää? Vaikka Jumalalla pitäisi olla kyky toimia paremmin kuin ihmisvanhemmilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
No mitä olet mieltä siitä kun Saatana kiusasi Jeesusta erämaassa (Matteus 4) Siinähän Saatana sanoo mitä Raamatussa on sanottu ja Jeesus vastaa että "On myös kirjoitettu, ´älä kiusaa Herraa, Jumalaasi´".
Saatana osaa kyllä Raamatun paremmin kuin sinä.
Kai te kristitytkin ymmärrätte että Jumala ei omin pikku kätösin ole kirjoittanut Raamattua? Kyllähän teidänkin nyt on ihan pakko tietää, että Raamattu on kokoelma monien eri ihmisten kirjoittamia tekstejä, ja niitä tekstejä värittää kirjoittajansa poliittiset, seksuaaliset, ym. asenteet. Ja että usein tapahtumat mistä kirjoittaja kirjoittaa on tapahtunut kauan ennen kirjoittajan syntymää. Vai arveletko että Aatamilla ja Eevalla oli kirjoitustaito? Papyruksia tai nahkoja joihin ne kirjoittivat päiväkirjamaisesti tapahtumat?
Jumalan valitsemat ihmiset ovat referoineet Raamattuun keskeisiä tapahtumia. Mitä tulee näihin Raamatun epätarkkuuksiin, niin esimerkiksi sillä, että yksi kirjoittaja kertoo Jeesuksen vuorisaarnan tapahtuneen "vuoren päällä" ja toinen "lakealla paikalla", ei ole vuorisaarnan sisällön kannalta mitään merkitystä. Jeesus opetti vuorisaarnassaan muun muassa Isä meidän -rukouksen. Sitä paitsi vuoren päällä on lakeaa eli siellä ei ole puita, joten lakea paikka ei ole väärin sanottu.
Toki Raamattua lukiessa voi keskittyä etsimään epätarkkuuksia referoinneissa ja syyttää virheistä (kuten olet juuri meille pitkän liudan lukuisia "virheitä" löytänytkin), mutta nämä pienet epätarkkuuden tapahtumien referoinneissa eivät ole Raamatun keskeisin sanoma.
Ja kuten mainitsit, Raamattu ei ole Jumalan kirjoittama, vaan Jumalan valitsemien ihmisten. Jos Raamattu olisi Jumalan kirjoittama, epätarkkuuksia ei olisi, mutta Jumala olisi joutunut tällöin näyttäytymään ihmisille ja sitä Hän ei Raamatun mukaan tule tekemään ennen viimeistä tuomiota. Toki useat ihmiset haluaisivat nähdä, jotta voisivat uskoa, mutta se ei olisi enää uskoa vaan tietoa. Jos haluaa pelastua, tulee uskoa ja luottaa (ei tietää, koska kukaan meistä ei tiedä, ennen kuin näemme Jumalan viimeisellä tuomiolla).
Miksi Raamattu selkeästi kertoo, kuinka uskovat temmataan Taivaaseen ennen kuin maailma loppuu ja yhtä selkeästi kertoo, kuinka maailman lopun jälkeen on viimeinen tuomio, jossa uskovat erotellaan uskottomista. Yksi monista ristiriidoista, jotka ovat suoraa opetusta. Miksi Jeesus sanoi opetuslapsille, etteivät he ehdi kiertää edes kaikkia Israelin kyliä, ennen kuin hän tulee toisen kerran?
Jos Jumala todella haluaisi kaikkien uskovan, niin miksi hänen ilmoituksestaan (Raamattu) on pitänyt tehdä niin ristiriitainen ja epäselvä. Siellä sanotaan, että jokainen, joka huutaa Herraa avukseen pelastuu. Sitten siellä sanotaan, ettei jokainen joka sanoo Herra, Herra pelastu.
Ketjussa on monta katkelmaa Raamatusta, jossa Jumala käskee tappaa kansoja tai yksittäisiä ihmisiä, jopa viattomia. Kohtia, joissa Jumala uhkailee tehdä kaikenlaista pahaa, jos ihmiset eivät usko häntä. Kohtia, joissa julmasti kostaa myös viattomille. Kohtia, joissa Jumala tahallaan piinaa ihmisiä. Ja kohtia, joissa Jumala kertoo joko kansojen tai yksittäisten ihmisten kohdalla estävänsä näitä uskomasta.
Kun olet näistä tietoinen, niin miten helppoa on uskoa, että Jumala on hyvä ja armollinen? Pitäisikö sen takia uskoa, että joku toinen ihminen sinulle niin sanoo? Uskoa ei voi pakottaa eli vaikka teeskentelisin uskovani, en sitä oikeasti tekisi. Tiedostaisin edelleen kaikki ristiriidat ja pahuudet. Ja kaikki ne virheet, joten mistä tietäisin minkään muun olevan totta?
Totta. Teeskentely ei auta, Jumala näkee sydämeen, Jumalalle ei voi valehdella. Jeesus sanoi että tulee monta (!) eksyttäjää hänen nimessään. Minä oon ite ajatellut kokoajan, että en ymmärrä kaikkea, uskon silti kuin lapsi. Matkan varrella on tullut sitten oivalluksia ja tavallaan lisäkysymyksiä että "ahaa, voisiko tämä tarkoittaa tätä". Tiedän että koko elämäni tulen olemaan uskon varassa, en saa tietää vastauksia kaikkiin kysymyksiin vaikka miten viisas ihminen niitä selittäisi. Minulle Raamattu on ehtymätön aarrearkku.
Eli uskossa on kyse aivojen totaalisesta narikkaan heittämisestä. Sinulle ei ole ongelma uskoa auton olevan yhtä aikaa Audi ja BMW, eikä maata litteäksi. Raamatussa kerrotaan maan jokaisella neljällä kulmalla olevan enkelin. Sekin on aika mielenkiintoinen ilmoitus Jumalalta.
Nimeomaan, Raamatun mukaan pitää heittää aivot narikkaan ja uskoa kuin lapsi:
"mutta Jeesus sanoi: »Antakaa lasten olla, älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta." (Matt 19:14)
Ainoastaan Jumala ymmärtää ja osaa selittää Raamatun täydellisesti. Ihminen ei siihen kykene ja oikeassa uskossa oleva kristittykään ei ymmärrä kaikkia kohtia Raamatusta. Eikä tarvikaan, koska Raamatun eri kohdat ovat ainoastaan tukemassa uskon ydinsanoman esille tuomista ja uskon ydinsanoman ymmärtämistä. Koska ihmiset ovat erilaisia, on hyvä, että samoja tapahtumia on kerrottu eri sanamuodoin, jotta mahdollisimman monelle avautuisi. Jumala avaa Raamatun sanomaa uskovaiselle aina sen verran kuin on kullekin juuri sillä hetkellä tarpeen. Se tekee myös Raamatusta mielenkiintoisen, koska sitä oppii ymmärtämään vähitellen ja kaikkea ei opi ymmärtämään vaikka eläisi yli 100-vuotiaaksi. Raamattu ei olisi samalla tavoin mielenkiintoinen kirja ja osa voisi väsyä uskomaan, jos se olisi yhden sivun mittainen ja siinä olisi selkosuomeksi muutama lause ranskalaisilla viivoilla ja jokainen saarna olisi näiden muutaman lauseen pohjalta.
Lisäksi se on tärkeä osa Raamattua, että siellä on meitä ennen eläneistä ja uskoneista kertomuksia, miten heitä on koeteltu elämässään ja uskossaan, mutta he ovat siitä huolimatta halunneet uskoa ja luottaa Jumalaan. Tämä tuo voimaa meille vaikeina aikoina ja elämän koettelemuksissa, koska tiedämme, että Jumala pitää huolen. Meidän kannattaa kaikesta huolimatta uskoa ja luottaa Jumalaan, vaikka mitä tapahtuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin tulee maailmanloppu ja Jeesuksen toinen tulo?
Matt. 24:3-35 "Ja kun hän istui Õljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki? ... Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus .. aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta .. ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat."
Lukijaa muistutetaan, että Jeesuksen aikainen sukupolvi katosi noin 1900 vuotta sitten.
Mark. 13:30 "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat."
Luuk. 21:32 "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu."
Ajoittain arvellaan Jeesuksen tarkoittaneen 'sukupolvella' jotakin ihmissukupolvea väljempää käsitettä. Tämä selitys ei silti ole yhteensopiva Jeesuksen ja profeettojen lausuntojen kanssa --
Matt. 16:28 -- Jeesus ilmoittaa ihmisjoukolle, että kaikki heistä eivät ehdi kuolla ennen Jeesuksen toista tuloa;
Matt. 16:28 "Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."
Matt. 10:23 -- Jeesus tietää valistaa, että opetuslapset eivät ehdi edes käydä Israelin kaupunkeja loppuun, ennen kuin maailmanloppu tapahtuu.
Matt. 10:23 "Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee."
Mark. 14:61-62 -- Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."
Onpa mielenkiintoinen tuo Matteus 10:23 Jeesus taitaa puhua tässä lopunajoista, mutta en ymmärrä yhtään mitä hän tarkoittaa noilla Israelin kaupungeilla. Onko kellään tästä käsitystä, arvausta, ajatuksia?
Joo, hän sanoo, että kuulijoissa on niitä, jotka eivät ehdi kuolla ennen maailmanloppua ja että eivät ehdi kiertää edes Israelin kaikkia kyliä ennen sitä. Puhuu heille, että te ette ehdi. Ei niin, että pitkien aikojen päästä he eivät ehdi. Kuulijoille Jeesus siis sanoi, ettei se sukupolvi totisesti katoa ennen maailmanloppua. Meni pahan kerran pieleen se arvaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
Lainauksesi osoittavat vain sen, ettet ole vielä ymmärtänyt Raamattua. Jatka lukemista, ehkä jonainpäivänä vielä ymmärrät.
Eli hätäännyit, laitoit kädet korville ja silmät kiinni. Lällällää sanot. Selitä, miksi yksityiskohdatkin kerrotaan eri tavalla. Sinä kun sen ymmärrät.
Jumalan "näkeminen" on ymmärtämistä.
Jumala = Rakkaus 1. Joh. 4:8
Rakkaus on ymmärtämistä. Sen mitä ihminen ei ymmärrä (rakasta), ihminen tulkitsee merkityksettömäksi eli "pahaksi". Tiedolla ei tee mitään, jos sitä ei ymmärrä. Tieto on ymmärtämättömälle merkityksetöntä eli "pahaa", mutta ymmärtäväiselle se on merkityksellistä "hyvää".
Ymmärtäminen on tapahtuma, jossa eliö "sielu" hahmottaa ja sisäistää tietoa tai käsitteitä. Se liittyy kykyyn tulkita ja jäsentää saatuja tietoja, ajatuksia, kokemuksia tai viestejä siten, että niistä muodostuu merkityksellinen kokonaisuus. Ymmärtäminen voi tapahtua eri tasoilla, kuten konkreettisella tai abstraktilla tasolla, ja se voi käsittää monenlaisia asioita, kuten kieltä, käsitteitä, teorioita, tunteita ja sosiaalisia tilanteita.
Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi. 1. Moos. 3:6
Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen. 1. Moos. 3:7 (Ihminen häpesi ymmärtämättömyyttään)
Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" 1. Moos. 3:22
Ihminen halusi oppia ymmärtämään tietoa. Se voi kuitenkin tapahtua vain elämällä iankaikkisesti. Vain elämällä iankaikkisesti voi oppia vähitellen ymmärtämään tietoa. Mikäli ihminen ei opi ymmärtämään tietoa, ihminen tuhoaa itsensä ja siinä sivussa kaiken muunkin.
Ymmärtäminen tapahtuu asteittain, eikä sillä ole alkua eikä loppua se on Jumala. Ilm. 22:13
Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii. Sananl. 19:8
Mieti sanojani! Herra kyllä antaa sinulle ymmärrystä kaikkeen. 2. Tim. 2:7
"Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" Jeesus vastasi: "Rakasta (ymmärrä) Herraa, Jumalaasi (ymmärtämistä), koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta (ymmärrä) lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat." Matt. 22:36,40
Vain rakastamalla (ymmärtämällä) Jumalaa (ymmärtämistä) voi pelastua. Vain nöyrä ihminen oppii uutta. Ylpeä kuvittelee jo tietävänsä jo kaiken ja tuomitsee / tappaa kaikki "tyhmät" ihmiset, joita ei ymmärrä, ympäriltään. Tuomitsemisen ja tappamisen sijaan ihmisen tulisi sen sijaan aina miettiä, miten voi oppia ymmärtämään toista ihmistä paremmin ja mitä "tyhmä" ihminen voi opettaa.
Kristinusko siis pelastaa turhalta ylpeydeltä, koska ylpeys johtaa häpeään ja ja häpeä perikatoon. Pöyhkeydellä ihminen yrittää vain peittää häpeän. Sananl. 16:18
Nöyrtyminen johtaa uuden oppimiseen. Sananl. 3:34, Sananl. 11:2,
Koirat ja siat eivät ymmärrä pyhästä tai helmistä mitään, koska niillä ei ole vielä riittävää ymmärrystä. Matt. 7:6
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
No mitä olet mieltä siitä kun Saatana kiusasi Jeesusta erämaassa (Matteus 4) Siinähän Saatana sanoo mitä Raamatussa on sanottu ja Jeesus vastaa että "On myös kirjoitettu, ´älä kiusaa Herraa, Jumalaasi´".
Saatana osaa kyllä Raamatun paremmin kuin sinä.
Kai te kristitytkin ymmärrätte että Jumala ei omin pikku kätösin ole kirjoittanut Raamattua? Kyllähän teidänkin nyt on ihan pakko tietää, että Raamattu on kokoelma monien eri ihmisten kirjoittamia tekstejä, ja niitä tekstejä värittää kirjoittajansa poliittiset, seksuaaliset, ym. asenteet. Ja että usein tapahtumat mistä kirjoittaja kirjoittaa on tapahtunut kauan ennen kirjoittajan syntymää. Vai arveletko että Aatamilla ja Eevalla oli kirjoitustaito? Papyruksia tai nahkoja joihin ne kirjoittivat päiväkirjamaisesti tapahtumat?
Jumalan valitsemat ihmiset ovat referoineet Raamattuun keskeisiä tapahtumia. Mitä tulee näihin Raamatun epätarkkuuksiin, niin esimerkiksi sillä, että yksi kirjoittaja kertoo Jeesuksen vuorisaarnan tapahtuneen "vuoren päällä" ja toinen "lakealla paikalla", ei ole vuorisaarnan sisällön kannalta mitään merkitystä. Jeesus opetti vuorisaarnassaan muun muassa Isä meidän -rukouksen. Sitä paitsi vuoren päällä on lakeaa eli siellä ei ole puita, joten lakea paikka ei ole väärin sanottu.
Toki Raamattua lukiessa voi keskittyä etsimään epätarkkuuksia referoinneissa ja syyttää virheistä (kuten olet juuri meille pitkän liudan lukuisia "virheitä" löytänytkin), mutta nämä pienet epätarkkuuden tapahtumien referoinneissa eivät ole Raamatun keskeisin sanoma.
Ja kuten mainitsit, Raamattu ei ole Jumalan kirjoittama, vaan Jumalan valitsemien ihmisten. Jos Raamattu olisi Jumalan kirjoittama, epätarkkuuksia ei olisi, mutta Jumala olisi joutunut tällöin näyttäytymään ihmisille ja sitä Hän ei Raamatun mukaan tule tekemään ennen viimeistä tuomiota. Toki useat ihmiset haluaisivat nähdä, jotta voisivat uskoa, mutta se ei olisi enää uskoa vaan tietoa. Jos haluaa pelastua, tulee uskoa ja luottaa (ei tietää, koska kukaan meistä ei tiedä, ennen kuin näemme Jumalan viimeisellä tuomiolla).
Miksi Raamattu selkeästi kertoo, kuinka uskovat temmataan Taivaaseen ennen kuin maailma loppuu ja yhtä selkeästi kertoo, kuinka maailman lopun jälkeen on viimeinen tuomio, jossa uskovat erotellaan uskottomista. Yksi monista ristiriidoista, jotka ovat suoraa opetusta. Miksi Jeesus sanoi opetuslapsille, etteivät he ehdi kiertää edes kaikkia Israelin kyliä, ennen kuin hän tulee toisen kerran?
Jos Jumala todella haluaisi kaikkien uskovan, niin miksi hänen ilmoituksestaan (Raamattu) on pitänyt tehdä niin ristiriitainen ja epäselvä. Siellä sanotaan, että jokainen, joka huutaa Herraa avukseen pelastuu. Sitten siellä sanotaan, ettei jokainen joka sanoo Herra, Herra pelastu.
Ketjussa on monta katkelmaa Raamatusta, jossa Jumala käskee tappaa kansoja tai yksittäisiä ihmisiä, jopa viattomia. Kohtia, joissa Jumala uhkailee tehdä kaikenlaista pahaa, jos ihmiset eivät usko häntä. Kohtia, joissa julmasti kostaa myös viattomille. Kohtia, joissa Jumala tahallaan piinaa ihmisiä. Ja kohtia, joissa Jumala kertoo joko kansojen tai yksittäisten ihmisten kohdalla estävänsä näitä uskomasta.
Kun olet näistä tietoinen, niin miten helppoa on uskoa, että Jumala on hyvä ja armollinen? Pitäisikö sen takia uskoa, että joku toinen ihminen sinulle niin sanoo? Uskoa ei voi pakottaa eli vaikka teeskentelisin uskovani, en sitä oikeasti tekisi. Tiedostaisin edelleen kaikki ristiriidat ja pahuudet. Ja kaikki ne virheet, joten mistä tietäisin minkään muun olevan totta?
Totta. Teeskentely ei auta, Jumala näkee sydämeen, Jumalalle ei voi valehdella. Jeesus sanoi että tulee monta (!) eksyttäjää hänen nimessään. Minä oon ite ajatellut kokoajan, että en ymmärrä kaikkea, uskon silti kuin lapsi. Matkan varrella on tullut sitten oivalluksia ja tavallaan lisäkysymyksiä että "ahaa, voisiko tämä tarkoittaa tätä". Tiedän että koko elämäni tulen olemaan uskon varassa, en saa tietää vastauksia kaikkiin kysymyksiin vaikka miten viisas ihminen niitä selittäisi. Minulle Raamattu on ehtymätön aarrearkku.
Eli uskossa on kyse aivojen totaalisesta narikkaan heittämisestä. Sinulle ei ole ongelma uskoa auton olevan yhtä aikaa Audi ja BMW, eikä maata litteäksi. Raamatussa kerrotaan maan jokaisella neljällä kulmalla olevan enkelin. Sekin on aika mielenkiintoinen ilmoitus Jumalalta.
Nimeomaan, Raamatun mukaan pitää heittää aivot narikkaan ja uskoa kuin lapsi:
"mutta Jeesus sanoi: »Antakaa lasten olla, älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta." (Matt 19:14)
Ainoastaan Jumala ymmärtää ja osaa selittää Raamatun täydellisesti. Ihminen ei siihen kykene ja oikeassa uskossa oleva kristittykään ei ymmärrä kaikkia kohtia Raamatusta. Eikä tarvikaan, koska Raamatun eri kohdat ovat ainoastaan tukemassa uskon ydinsanoman esille tuomista ja uskon ydinsanoman ymmärtämistä. Koska ihmiset ovat erilaisia, on hyvä, että samoja tapahtumia on kerrottu eri sanamuodoin, jotta mahdollisimman monelle avautuisi. Jumala avaa Raamatun sanomaa uskovaiselle aina sen verran kuin on kullekin juuri sillä hetkellä tarpeen. Se tekee myös Raamatusta mielenkiintoisen, koska sitä oppii ymmärtämään vähitellen ja kaikkea ei opi ymmärtämään vaikka eläisi yli 100-vuotiaaksi. Raamattu ei olisi samalla tavoin mielenkiintoinen kirja ja osa voisi väsyä uskomaan, jos se olisi yhden sivun mittainen ja siinä olisi selkosuomeksi muutama lause ranskalaisilla viivoilla ja jokainen saarna olisi näiden muutaman lauseen pohjalta.
Lisäksi se on tärkeä osa Raamattua, että siellä on meitä ennen eläneistä ja uskoneista kertomuksia, miten heitä on koeteltu elämässään ja uskossaan, mutta he ovat siitä huolimatta halunneet uskoa ja luottaa Jumalaan. Tämä tuo voimaa meille vaikeina aikoina ja elämän koettelemuksissa, koska tiedämme, että Jumala pitää huolen. Meidän kannattaa kaikesta huolimatta uskoa ja luottaa Jumalaan, vaikka mitä tapahtuisi.
Niin. Aina sanotaan että pitää uskoa ja luottaa, Jumala ei anna kenellekään kannettavaksi enempää kuin ihminen jaksaa kantaa. Ja silti uskovaisetkin menettää mielenterveytensä kun sitä kannettavaa vaan on tullut liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
Lainauksesi osoittavat vain sen, ettet ole vielä ymmärtänyt Raamattua. Jatka lukemista, ehkä jonainpäivänä vielä ymmärrät.
Eli hätäännyit, laitoit kädet korville ja silmät kiinni. Lällällää sanot. Selitä, miksi yksityiskohdatkin kerrotaan eri tavalla. Sinä kun sen ymmärrät.
Jumalan "näkeminen" on ymmärtämistä.
Jumala = Rakkaus 1. Joh. 4:8
Rakkaus on ymmärtämistä. Sen mitä ihminen ei ymmärrä (rakasta), ihminen tulkitsee merkityksettömäksi eli "pahaksi". Tiedolla ei tee mitään, jos sitä ei ymmärrä. Tieto on ymmärtämättömälle merkityksetöntä eli "pahaa", mutta ymmärtäväiselle se on merkityksellistä "hyvää".
Ymmärtäminen on tapahtuma, jossa eliö "sielu" hahmottaa ja sisäistää tietoa tai käsitteitä. Se liittyy kykyyn tulkita ja jäsentää saatuja tietoja, ajatuksia, kokemuksia tai viestejä siten, että niistä muodostuu merkityksellinen kokonaisuus. Ymmärtäminen voi tapahtua eri tasoilla, kuten konkreettisella tai abstraktilla tasolla, ja se voi käsittää monenlaisia asioita, kuten kieltä, käsitteitä, teorioita, tunteita ja sosiaalisia tilanteita.
Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi. 1. Moos. 3:6
Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen. 1. Moos. 3:7 (Ihminen häpesi ymmärtämättömyyttään)
Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" 1. Moos. 3:22
Ihminen halusi oppia ymmärtämään tietoa. Se voi kuitenkin tapahtua vain elämällä iankaikkisesti. Vain elämällä iankaikkisesti voi oppia vähitellen ymmärtämään tietoa. Mikäli ihminen ei opi ymmärtämään tietoa, ihminen tuhoaa itsensä ja siinä sivussa kaiken muunkin.
Ymmärtäminen tapahtuu asteittain, eikä sillä ole alkua eikä loppua se on Jumala. Ilm. 22:13
Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii. Sananl. 19:8
Mieti sanojani! Herra kyllä antaa sinulle ymmärrystä kaikkeen. 2. Tim. 2:7
"Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" Jeesus vastasi: "Rakasta (ymmärrä) Herraa, Jumalaasi (ymmärtämistä), koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta (ymmärrä) lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat." Matt. 22:36,40
Vain rakastamalla (ymmärtämällä) Jumalaa (ymmärtämistä) voi pelastua. Vain nöyrä ihminen oppii uutta. Ylpeä kuvittelee jo tietävänsä jo kaiken ja tuomitsee / tappaa kaikki "tyhmät" ihmiset, joita ei ymmärrä, ympäriltään. Tuomitsemisen ja tappamisen sijaan ihmisen tulisi sen sijaan aina miettiä, miten voi oppia ymmärtämään toista ihmistä paremmin ja mitä "tyhmä" ihminen voi opettaa.
Kristinusko siis pelastaa turhalta ylpeydeltä, koska ylpeys johtaa häpeään ja ja häpeä perikatoon. Pöyhkeydellä ihminen yrittää vain peittää häpeän. Sananl. 16:18
Nöyrtyminen johtaa uuden oppimiseen. Sananl. 3:34, Sananl. 11:2,
Koirat ja siat eivät ymmärrä pyhästä tai helmistä mitään, koska niillä ei ole vielä riittävää ymmärrystä. Matt. 7:6
Usko, toivo ja rakkaus.
Ymmärtäminen edellyttää näitä kaikkia.
1. Ihmisen tulee uskoa ymmärtävänsä. (usko on tekoja) Jaak. 2:26
2. Ihmisen tulee toivoa ymmärtävänsä. (toivo on ajatus eli Sana) Joh. 1:1,3
3. Ihmisen tulee rakastaa ymmärtämistä (rakkaus on toteutus eli asian sisäistäminen) 1. Moos. 1:31
Kun nämä kaikki kolme toteutuvat ihminen on ymmärtänyt tiedon merkityksen. 1. Kor. 13:1,13
Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.
Jumala on "hyvä", koska ymmärtää kaiken sen merkityksen, mitä on tehnyt.
Ja Herra sanoi Kainille: "Miksi olet vihastunut, ja miksi hahmosi synkistyy? Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi (kasvoista kasvoihin); mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella, ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!" 1. Moos. 4:6,7
Uskonto on hyvä työllistäjä. Suomessa kirkkoon kuuluvat maksavat kirkollisveroa, jolla työllistetään kymmeniä tuhansia ihmisiä. Näin ollen se pelastaan ainakin osan eistä työttömyydeltä. Vaikeampi on arvioida kirkon tekemän sosiaalityön vakutusta ja aina on ihmisiä joilla on oltava henkistä turvaa vaikkapa hengellisyyden muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
Lainauksesi osoittavat vain sen, ettet ole vielä ymmärtänyt Raamattua. Jatka lukemista, ehkä jonainpäivänä vielä ymmärrät.
Eli hätäännyit, laitoit kädet korville ja silmät kiinni. Lällällää sanot. Selitä, miksi yksityiskohdatkin kerrotaan eri tavalla. Sinä kun sen ymmärrät.
Jumalan "näkeminen" on ymmärtämistä.
Jumala = Rakkaus 1. Joh. 4:8
Rakkaus on ymmärtämistä. Sen mitä ihminen ei ymmärrä (rakasta), ihminen tulkitsee merkityksettömäksi eli "pahaksi". Tiedolla ei tee mitään, jos sitä ei ymmärrä. Tieto on ymmärtämättömälle merkityksetöntä eli "pahaa", mutta ymmärtäväiselle se on merkityksellistä "hyvää".
Ymmärtäminen on tapahtuma, jossa eliö "sielu" hahmottaa ja sisäistää tietoa tai käsitteitä. Se liittyy kykyyn tulkita ja jäsentää saatuja tietoja, ajatuksia, kokemuksia tai viestejä siten, että niistä muodostuu merkityksellinen kokonaisuus. Ymmärtäminen voi tapahtua eri tasoilla, kuten konkreettisella tai abstraktilla tasolla, ja se voi käsittää monenlaisia asioita, kuten kieltä, käsitteitä, teorioita, tunteita ja sosiaalisia tilanteita.
Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi. 1. Moos. 3:6
Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen. 1. Moos. 3:7 (Ihminen häpesi ymmärtämättömyyttään)
Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" 1. Moos. 3:22
Ihminen halusi oppia ymmärtämään tietoa. Se voi kuitenkin tapahtua vain elämällä iankaikkisesti. Vain elämällä iankaikkisesti voi oppia vähitellen ymmärtämään tietoa. Mikäli ihminen ei opi ymmärtämään tietoa, ihminen tuhoaa itsensä ja siinä sivussa kaiken muunkin.
Ymmärtäminen tapahtuu asteittain, eikä sillä ole alkua eikä loppua se on Jumala. Ilm. 22:13
Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii. Sananl. 19:8
Mieti sanojani! Herra kyllä antaa sinulle ymmärrystä kaikkeen. 2. Tim. 2:7
"Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" Jeesus vastasi: "Rakasta (ymmärrä) Herraa, Jumalaasi (ymmärtämistä), koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta (ymmärrä) lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat." Matt. 22:36,40
Vain rakastamalla (ymmärtämällä) Jumalaa (ymmärtämistä) voi pelastua. Vain nöyrä ihminen oppii uutta. Ylpeä kuvittelee jo tietävänsä jo kaiken ja tuomitsee / tappaa kaikki "tyhmät" ihmiset, joita ei ymmärrä, ympäriltään. Tuomitsemisen ja tappamisen sijaan ihmisen tulisi sen sijaan aina miettiä, miten voi oppia ymmärtämään toista ihmistä paremmin ja mitä "tyhmä" ihminen voi opettaa.
Kristinusko siis pelastaa turhalta ylpeydeltä, koska ylpeys johtaa häpeään ja ja häpeä perikatoon. Pöyhkeydellä ihminen yrittää vain peittää häpeän. Sananl. 16:18
Nöyrtyminen johtaa uuden oppimiseen. Sananl. 3:34, Sananl. 11:2,
Koirat ja siat eivät ymmärrä pyhästä tai helmistä mitään, koska niillä ei ole vielä riittävää ymmärrystä. Matt. 7:6
Niin, kyllä voi sanoa että minun silmäni avautuivat kun ymmärsin millaista höpöhöpöä kristinusko on. Voin sanoa, että se oli kova paikka. Lapsuudesta saakka koko elämäni olin sen varaan rakentanut, ja yhtäkkiä ikään kuin valaistumisen hetkenä koko korttitalo romahti. Se oli luonnollisesti pitkällisen, tiedostamattoman prosessin seurausta, ikinä en tietoisesti osannut edes kuvitella, että eläisin uskonnotta. Koska kristinusko oli Totuus. Kunnes vaan kaikkien mielestä suljettujen ristiriitojen, omituisuuksien, ja epämääräisyyksien yhteenlaskettu paino vain romahti niskaan. Yritin uskoa ja luottaa kuin lapsi, mutta sitä kykyä Jumala ei minulle suonut, vaan koko ikäni minua on kiusattu kyseenalaistavalla, pohtivalla, loogisella, ja rationaalisella mielellä. Mutta tuhkasta nousee feeniks. Nykyään minun ei tarvitse voivotella että mitä pahaa minä olen tehnyt, että Jumala minua näin rankaiset. Minä ymmärrän, että elämä on satunnaista, eikä siinä ole kyse reiluudesta, ja otan sen vastaan sellaisenaan syyttelemättä itseäni tai Jumalaa.
Raamatussa on vertaus hiekalle ja kalliolle rakentamisesta. Omalla kohdallani kyllä se oli se usko, joka oli hiekkaa taloni alla. Ja näinpä korttitalo luhistui kun tarpeeksi ravisteltiin. En ole koskaan ollut onnellisempi ja tasapainoisempi kuin nyt. Toki osa on ihan iän tuomaa viisautta, mitä olisi varmasti tullut uskovaisenakin, mutta kaikki se uskon mukanaan tuoma syvä epätoivo on poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
Lainauksesi osoittavat vain sen, ettet ole vielä ymmärtänyt Raamattua. Jatka lukemista, ehkä jonainpäivänä vielä ymmärrät.
Eli hätäännyit, laitoit kädet korville ja silmät kiinni. Lällällää sanot. Selitä, miksi yksityiskohdatkin kerrotaan eri tavalla. Sinä kun sen ymmärrät.
Jumalan "näkeminen" on ymmärtämistä.
Jumala = Rakkaus 1. Joh. 4:8
Rakkaus on ymmärtämistä. Sen mitä ihminen ei ymmärrä (rakasta), ihminen tulkitsee merkityksettömäksi eli "pahaksi". Tiedolla ei tee mitään, jos sitä ei ymmärrä. Tieto on ymmärtämättömälle merkityksetöntä eli "pahaa", mutta ymmärtäväiselle se on merkityksellistä "hyvää".
Ymmärtäminen on tapahtuma, jossa eliö "sielu" hahmottaa ja sisäistää tietoa tai käsitteitä. Se liittyy kykyyn tulkita ja jäsentää saatuja tietoja, ajatuksia, kokemuksia tai viestejä siten, että niistä muodostuu merkityksellinen kokonaisuus. Ymmärtäminen voi tapahtua eri tasoilla, kuten konkreettisella tai abstraktilla tasolla, ja se voi käsittää monenlaisia asioita, kuten kieltä, käsitteitä, teorioita, tunteita ja sosiaalisia tilanteita.
Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi. 1. Moos. 3:6
Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen. 1. Moos. 3:7 (Ihminen häpesi ymmärtämättömyyttään)
Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" 1. Moos. 3:22
Ihminen halusi oppia ymmärtämään tietoa. Se voi kuitenkin tapahtua vain elämällä iankaikkisesti. Vain elämällä iankaikkisesti voi oppia vähitellen ymmärtämään tietoa. Mikäli ihminen ei opi ymmärtämään tietoa, ihminen tuhoaa itsensä ja siinä sivussa kaiken muunkin.
Ymmärtäminen tapahtuu asteittain, eikä sillä ole alkua eikä loppua se on Jumala. Ilm. 22:13
Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii. Sananl. 19:8
Mieti sanojani! Herra kyllä antaa sinulle ymmärrystä kaikkeen. 2. Tim. 2:7
"Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" Jeesus vastasi: "Rakasta (ymmärrä) Herraa, Jumalaasi (ymmärtämistä), koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta (ymmärrä) lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat." Matt. 22:36,40
Vain rakastamalla (ymmärtämällä) Jumalaa (ymmärtämistä) voi pelastua. Vain nöyrä ihminen oppii uutta. Ylpeä kuvittelee jo tietävänsä jo kaiken ja tuomitsee / tappaa kaikki "tyhmät" ihmiset, joita ei ymmärrä, ympäriltään. Tuomitsemisen ja tappamisen sijaan ihmisen tulisi sen sijaan aina miettiä, miten voi oppia ymmärtämään toista ihmistä paremmin ja mitä "tyhmä" ihminen voi opettaa.
Kristinusko siis pelastaa turhalta ylpeydeltä, koska ylpeys johtaa häpeään ja ja häpeä perikatoon. Pöyhkeydellä ihminen yrittää vain peittää häpeän. Sananl. 16:18
Nöyrtyminen johtaa uuden oppimiseen. Sananl. 3:34, Sananl. 11:2,
Koirat ja siat eivät ymmärrä pyhästä tai helmistä mitään, koska niillä ei ole vielä riittävää ymmärrystä. Matt. 7:6
Eli et osaa vastata. Toivottavasti et nähnyt paljoa vaivaa vastaukseesi, silla en kysynyt, mitä ymmärrys on. Kysyin, miksi Raamatussa kerrotaan keskenään ristiriitaisia faktoja. Myös ristiriitaisia opetuksia. Faktat ovat kuitenkin sellaisia, joista ette voi millään ihmeellisellä tulkinnalla yrittää kiermurrella ulos.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei saa tappaa. Ihmisen tulee vastata pahaan hyvällä.
Jumalan on kosto, hänen on tuomio, ja hän tuomitsee oikeudenmukaisesti, ja synnin palkka on kuolema. Kun Jumala on lähettänyt Israelin tappamaan pahoja kansoja, se on ollut Jumalan tuomio näille kansoille. Ei juutalaiset ole saaneet tappaa oman päänsä mukaan ainoastaan muutamassa erikoistilanteessa he ovat toteuttaneet Jumalan käskystä Jumalan tuomion. (lisäksi juutalaiset ovat kyllä tappaneet vastoin Jumalan tahtoa ja tehneet kovaa vääryyttä Jumalaa vastaan, minkä takia Jumalakin on ollut pakotettu kurittamaan juutalaisia tottelemattomuuden takia)
Nyt on pakko sanoa että alkaa turhauttamaam tämä jankkauksesi pahuudesta. Katso kun pahuus ei ole absoluuttidta täällä maailmassa. Sinä määrittelet pahuuden eri lailla kuin minä, uskova määrittelee sen eri lailla kuin ateisti, Jumala määrittelee pahuuden todellakin eri lailla kuin ihminen.
Turhuuksien turhuutta jankuttaa näkemys asiasta!!! Laki ei tunnista pahuutta, se on abstrakti muuttuva määre ihmisten mielipiteiden mukaan!!!
Juuri siksi kristityt eivät keksi päästään pahuuden määrettä, vaan ottavt Jumalan määrityksen. Se määritys ei todella pidä sisällään sellaista ajatusta, että olisi mitenkään mahdollista että Jumala olisi paha tai tekisi koskaan väärin.
Mene kotiin trolli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
Lainauksesi osoittavat vain sen, ettet ole vielä ymmärtänyt Raamattua. Jatka lukemista, ehkä jonainpäivänä vielä ymmärrät.
Eli hätäännyit, laitoit kädet korville ja silmät kiinni. Lällällää sanot. Selitä, miksi yksityiskohdatkin kerrotaan eri tavalla. Sinä kun sen ymmärrät.
Jumalan "näkeminen" on ymmärtämistä.
Jumala = Rakkaus 1. Joh. 4:8
Rakkaus on ymmärtämistä. Sen mitä ihminen ei ymmärrä (rakasta), ihminen tulkitsee merkityksettömäksi eli "pahaksi". Tiedolla ei tee mitään, jos sitä ei ymmärrä. Tieto on ymmärtämättömälle merkityksetöntä eli "pahaa", mutta ymmärtäväiselle se on merkityksellistä "hyvää".
Ymmärtäminen on tapahtuma, jossa eliö "sielu" hahmottaa ja sisäistää tietoa tai käsitteitä. Se liittyy kykyyn tulkita ja jäsentää saatuja tietoja, ajatuksia, kokemuksia tai viestejä siten, että niistä muodostuu merkityksellinen kokonaisuus. Ymmärtäminen voi tapahtua eri tasoilla, kuten konkreettisella tai abstraktilla tasolla, ja se voi käsittää monenlaisia asioita, kuten kieltä, käsitteitä, teorioita, tunteita ja sosiaalisia tilanteita.
Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi. 1. Moos. 3:6
Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen. 1. Moos. 3:7 (Ihminen häpesi ymmärtämättömyyttään)
Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" 1. Moos. 3:22
Ihminen halusi oppia ymmärtämään tietoa. Se voi kuitenkin tapahtua vain elämällä iankaikkisesti. Vain elämällä iankaikkisesti voi oppia vähitellen ymmärtämään tietoa. Mikäli ihminen ei opi ymmärtämään tietoa, ihminen tuhoaa itsensä ja siinä sivussa kaiken muunkin.
Ymmärtäminen tapahtuu asteittain, eikä sillä ole alkua eikä loppua se on Jumala. Ilm. 22:13
Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii. Sananl. 19:8
Mieti sanojani! Herra kyllä antaa sinulle ymmärrystä kaikkeen. 2. Tim. 2:7
"Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" Jeesus vastasi: "Rakasta (ymmärrä) Herraa, Jumalaasi (ymmärtämistä), koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta (ymmärrä) lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat." Matt. 22:36,40
Vain rakastamalla (ymmärtämällä) Jumalaa (ymmärtämistä) voi pelastua. Vain nöyrä ihminen oppii uutta. Ylpeä kuvittelee jo tietävänsä jo kaiken ja tuomitsee / tappaa kaikki "tyhmät" ihmiset, joita ei ymmärrä, ympäriltään. Tuomitsemisen ja tappamisen sijaan ihmisen tulisi sen sijaan aina miettiä, miten voi oppia ymmärtämään toista ihmistä paremmin ja mitä "tyhmä" ihminen voi opettaa.
Kristinusko siis pelastaa turhalta ylpeydeltä, koska ylpeys johtaa häpeään ja ja häpeä perikatoon. Pöyhkeydellä ihminen yrittää vain peittää häpeän. Sananl. 16:18
Nöyrtyminen johtaa uuden oppimiseen. Sananl. 3:34, Sananl. 11:2,
Koirat ja siat eivät ymmärrä pyhästä tai helmistä mitään, koska niillä ei ole vielä riittävää ymmärrystä. Matt. 7:6
Niin, kyllä voi sanoa että minun silmäni avautuivat kun ymmärsin millaista höpöhöpöä kristinusko on. Voin sanoa, että se oli kova paikka. Lapsuudesta saakka koko elämäni olin sen varaan rakentanut, ja yhtäkkiä ikään kuin valaistumisen hetkenä koko korttitalo romahti. Se oli luonnollisesti pitkällisen, tiedostamattoman prosessin seurausta, ikinä en tietoisesti osannut edes kuvitella, että eläisin uskonnotta. Koska kristinusko oli Totuus. Kunnes vaan kaikkien mielestä suljettujen ristiriitojen, omituisuuksien, ja epämääräisyyksien yhteenlaskettu paino vain romahti niskaan. Yritin uskoa ja luottaa kuin lapsi, mutta sitä kykyä Jumala ei minulle suonut, vaan koko ikäni minua on kiusattu kyseenalaistavalla, pohtivalla, loogisella, ja rationaalisella mielellä. Mutta tuhkasta nousee feeniks. Nykyään minun ei tarvitse voivotella että mitä pahaa minä olen tehnyt, että Jumala minua näin rankaiset. Minä ymmärrän, että elämä on satunnaista, eikä siinä ole kyse reiluudesta, ja otan sen vastaan sellaisenaan syyttelemättä itseäni tai Jumalaa.
Raamatussa on vertaus hiekalle ja kalliolle rakentamisesta. Omalla kohdallani kyllä se oli se usko, joka oli hiekkaa taloni alla. Ja näinpä korttitalo luhistui kun tarpeeksi ravisteltiin. En ole koskaan ollut onnellisempi ja tasapainoisempi kuin nyt. Toki osa on ihan iän tuomaa viisautta, mitä olisi varmasti tullut uskovaisenakin, mutta kaikki se uskon mukanaan tuoma syvä epätoivo on poissa.
Hyvä, olet siis ymmärtänyt raamatun perusajatuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
Lainauksesi osoittavat vain sen, ettet ole vielä ymmärtänyt Raamattua. Jatka lukemista, ehkä jonainpäivänä vielä ymmärrät.
Eli hätäännyit, laitoit kädet korville ja silmät kiinni. Lällällää sanot. Selitä, miksi yksityiskohdatkin kerrotaan eri tavalla. Sinä kun sen ymmärrät.
Jumalan "näkeminen" on ymmärtämistä.
Jumala = Rakkaus 1. Joh. 4:8
Rakkaus on ymmärtämistä. Sen mitä ihminen ei ymmärrä (rakasta), ihminen tulkitsee merkityksettömäksi eli "pahaksi". Tiedolla ei tee mitään, jos sitä ei ymmärrä. Tieto on ymmärtämättömälle merkityksetöntä eli "pahaa", mutta ymmärtäväiselle se on merkityksellistä "hyvää".
Ymmärtäminen on tapahtuma, jossa eliö "sielu" hahmottaa ja sisäistää tietoa tai käsitteitä. Se liittyy kykyyn tulkita ja jäsentää saatuja tietoja, ajatuksia, kokemuksia tai viestejä siten, että niistä muodostuu merkityksellinen kokonaisuus. Ymmärtäminen voi tapahtua eri tasoilla, kuten konkreettisella tai abstraktilla tasolla, ja se voi käsittää monenlaisia asioita, kuten kieltä, käsitteitä, teorioita, tunteita ja sosiaalisia tilanteita.
Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi. 1. Moos. 3:6
Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen. 1. Moos. 3:7 (Ihminen häpesi ymmärtämättömyyttään)
Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" 1. Moos. 3:22
Ihminen halusi oppia ymmärtämään tietoa. Se voi kuitenkin tapahtua vain elämällä iankaikkisesti. Vain elämällä iankaikkisesti voi oppia vähitellen ymmärtämään tietoa. Mikäli ihminen ei opi ymmärtämään tietoa, ihminen tuhoaa itsensä ja siinä sivussa kaiken muunkin.
Ymmärtäminen tapahtuu asteittain, eikä sillä ole alkua eikä loppua se on Jumala. Ilm. 22:13
Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii. Sananl. 19:8
Mieti sanojani! Herra kyllä antaa sinulle ymmärrystä kaikkeen. 2. Tim. 2:7
"Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" Jeesus vastasi: "Rakasta (ymmärrä) Herraa, Jumalaasi (ymmärtämistä), koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta (ymmärrä) lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat." Matt. 22:36,40
Vain rakastamalla (ymmärtämällä) Jumalaa (ymmärtämistä) voi pelastua. Vain nöyrä ihminen oppii uutta. Ylpeä kuvittelee jo tietävänsä jo kaiken ja tuomitsee / tappaa kaikki "tyhmät" ihmiset, joita ei ymmärrä, ympäriltään. Tuomitsemisen ja tappamisen sijaan ihmisen tulisi sen sijaan aina miettiä, miten voi oppia ymmärtämään toista ihmistä paremmin ja mitä "tyhmä" ihminen voi opettaa.
Kristinusko siis pelastaa turhalta ylpeydeltä, koska ylpeys johtaa häpeään ja ja häpeä perikatoon. Pöyhkeydellä ihminen yrittää vain peittää häpeän. Sananl. 16:18
Nöyrtyminen johtaa uuden oppimiseen. Sananl. 3:34, Sananl. 11:2,
Koirat ja siat eivät ymmärrä pyhästä tai helmistä mitään, koska niillä ei ole vielä riittävää ymmärrystä. Matt. 7:6
Eli et osaa vastata. Toivottavasti et nähnyt paljoa vaivaa vastaukseesi, silla en kysynyt, mitä ymmärrys on. Kysyin, miksi Raamatussa kerrotaan keskenään ristiriitaisia faktoja. Myös ristiriitaisia opetuksia. Faktat ovat kuitenkin sellaisia, joista ette voi millään ihmeellisellä tulkinnalla yrittää kiermurrella ulos.
Miksi vastata sellaiseen, johon et halua vastausta. Sinähän jo tiedät ja ymmärrät kaiken minua paremmin. ;)
Kristinusko yrittää vapauttaa järjenkäytöltä ne, joilla järkeä ei ole. "Taivasten valtakunta on lasten kaltaisten". Pohjimmiltaan kristinusko on oikeistolainen vastine sosiaaliturvalle. Toki täysin mielisairas sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin malliksi vain muutaman kohdan, jossa Raamattu on eri mieltä itsensä kanssa. Niitä on listattuna valtavat määrät ihan vain yksityiskohdista alkaen sanomisiin ja opetuksen sisältöön. Herää kysymys, että mikä kohta on aina milloinkin oikeassa. Ja koska ilmiselviä virheitä on niin paljon, niin miksi olisi syytä pitää luotettavana mitään muutakaan kohtaa?
Onko Raamattu siis Jumalan sanaa? Onko se virheetön teos? Minusta näyttää, että vain jakomielitautisena sen voi nähdä virheettömänä. Miksi Jumala sallisi omaan kirjaansa virheitä edes pienissä yksityiskohdissa, saati sitten ristiriitoja isommissa opetuksissa?
Lainauksesi osoittavat vain sen, ettet ole vielä ymmärtänyt Raamattua. Jatka lukemista, ehkä jonainpäivänä vielä ymmärrät.
Eli hätäännyit, laitoit kädet korville ja silmät kiinni. Lällällää sanot. Selitä, miksi yksityiskohdatkin kerrotaan eri tavalla. Sinä kun sen ymmärrät.
Jumalan "näkeminen" on ymmärtämistä.
Jumala = Rakkaus 1. Joh. 4:8
Rakkaus on ymmärtämistä. Sen mitä ihminen ei ymmärrä (rakasta), ihminen tulkitsee merkityksettömäksi eli "pahaksi". Tiedolla ei tee mitään, jos sitä ei ymmärrä. Tieto on ymmärtämättömälle merkityksetöntä eli "pahaa", mutta ymmärtäväiselle se on merkityksellistä "hyvää".
Ymmärtäminen on tapahtuma, jossa eliö "sielu" hahmottaa ja sisäistää tietoa tai käsitteitä. Se liittyy kykyyn tulkita ja jäsentää saatuja tietoja, ajatuksia, kokemuksia tai viestejä siten, että niistä muodostuu merkityksellinen kokonaisuus. Ymmärtäminen voi tapahtua eri tasoilla, kuten konkreettisella tai abstraktilla tasolla, ja se voi käsittää monenlaisia asioita, kuten kieltä, käsitteitä, teorioita, tunteita ja sosiaalisia tilanteita.
Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi. 1. Moos. 3:6
Silloin heidän silmänsä avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunanlehtiä ja kietoivat ne vyötärölleen. 1. Moos. 3:7 (Ihminen häpesi ymmärtämättömyyttään)
Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" 1. Moos. 3:22
Ihminen halusi oppia ymmärtämään tietoa. Se voi kuitenkin tapahtua vain elämällä iankaikkisesti. Vain elämällä iankaikkisesti voi oppia vähitellen ymmärtämään tietoa. Mikäli ihminen ei opi ymmärtämään tietoa, ihminen tuhoaa itsensä ja siinä sivussa kaiken muunkin.
Ymmärtäminen tapahtuu asteittain, eikä sillä ole alkua eikä loppua se on Jumala. Ilm. 22:13
Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii. Sananl. 19:8
Mieti sanojani! Herra kyllä antaa sinulle ymmärrystä kaikkeen. 2. Tim. 2:7
"Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" Jeesus vastasi: "Rakasta (ymmärrä) Herraa, Jumalaasi (ymmärtämistä), koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta (ymmärrä) lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat." Matt. 22:36,40
Vain rakastamalla (ymmärtämällä) Jumalaa (ymmärtämistä) voi pelastua. Vain nöyrä ihminen oppii uutta. Ylpeä kuvittelee jo tietävänsä jo kaiken ja tuomitsee / tappaa kaikki "tyhmät" ihmiset, joita ei ymmärrä, ympäriltään. Tuomitsemisen ja tappamisen sijaan ihmisen tulisi sen sijaan aina miettiä, miten voi oppia ymmärtämään toista ihmistä paremmin ja mitä "tyhmä" ihminen voi opettaa.
Kristinusko siis pelastaa turhalta ylpeydeltä, koska ylpeys johtaa häpeään ja ja häpeä perikatoon. Pöyhkeydellä ihminen yrittää vain peittää häpeän. Sananl. 16:18
Nöyrtyminen johtaa uuden oppimiseen. Sananl. 3:34, Sananl. 11:2,
Koirat ja siat eivät ymmärrä pyhästä tai helmistä mitään, koska niillä ei ole vielä riittävää ymmärrystä. Matt. 7:6
Eli et osaa vastata. Toivottavasti et nähnyt paljoa vaivaa vastaukseesi, silla en kysynyt, mitä ymmärrys on. Kysyin, miksi Raamatussa kerrotaan keskenään ristiriitaisia faktoja. Myös ristiriitaisia opetuksia. Faktat ovat kuitenkin sellaisia, joista ette voi millään ihmeellisellä tulkinnalla yrittää kiermurrella ulos.
Miksi vastata sellaiseen, johon et halua vastausta. Sinähän jo tiedät ja ymmärrät kaiken minua paremmin. ;)
Miksi yritit lähteä viemään keskustelua eri suuntaan? Miksi kaiken aikaa väistelet ja kiermurtelet?
Kysyin, koska kiinnostaa kuulla teiltä näkemyksiä kyseisiin seikkoihin. Missään ikinä en ole löytänyt ihmisiä, joilla on vastaavanlainen halu väistellä vastaamista kysymyksiin mitä erilaisin manööverein, kuin osa ketjun uskiksilla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatusta:
Montako eläintä piti Nooan ottaa arkkiin?
1. Moos. 6:19-20 "Ja kaikista eläimistä, kaikesta lihasta, sinun on vietävä arkkiin kaksi kutakin lajia säilyttääksesi ne hengissä kanssasi; niitä olkoon koiras ja naaras. Lintuja lajiensa mukaan, karjaeläimiä lajiensa mukaan ja kaikkia maan matelijoita lajiensa mukaan tulkoon kaksi kutakin lajia sinun luoksesi, säilyttääksesi ne hengissä."
vs.
1. Moos. 7:2-3 "Kaikkia puhtaita eläimiä ota luoksesi seitsemän paria, koiraita ja naaraita, mutta epäpuhtaita eläimiä kutakin yksi pari, koiras ja naaras. Niin myös taivaan lintuja seitsemän paria, koiraita ja naaraita, että siemen säilyisi elossa koko maan päällä."
Kun eläimiä on kaikkiaan noin 10 miljoonaa lajia, niin oliko arkissa lopulta 20 vai 70 miljoonaa eläintä? Nooan arkki oli Raamatun mukaan 157m pitkä ja 26m leveä eli yhteensä 4082 m2. Yhtä eläin kohden tilaa olisi ollut eläinten määrästä riippuen joko 0,0002 m2 eli sentti kertaa 2 senttiä kokoinen alue tai 0,00006 eli sentti kertaa 0,6 senttiä. Ahdasta on ollut. 7 päivässä ne piti käydä keräämässä ja laittaa arkkiin. Mielenkiintoinen tarina. Miksihän Raamattu kertoo eläinten määrän eri tavoilla?
Kun lasketaan 7 paria kaikkia eri norsulajeja, mammutteja ja mastodontteja, niin edes ne eivät mahtuisi arkkiin. Saati sarvikuonot ja virtahevot.
Hahaa, tähänhän onkin uskosta osalliset keksineet näppärän selityksen, baramiinit! Baramiinit ovat oman lajinsa kantaisät, joista on sitten jakautunut lajin sisällä eri eläimiä, esim. Kissabaramiinista on saanut alkunsa kaikki kissaeläimet. Joten norsulajejakin on siis voinut olla vain se yksi pari baramiininorsua, joka on voinut olla pieni ja vähäruokainen.
Mitään järjestelmällistä taksonomiaahan ei baramiiniteoriassa ole tai ei sitä kukaan ole osannut esittää, tai mitään muutakaan tieteellistä, mutta sillä hän ei ole väliä, kun on kaikenkattava selitys keksitty.Vielä kun selvittäisivät että miksi kukaan ei ole koskaan nähnyt tuollaista baramiimia, miksei niistä ole ainuttakaan jälkeä, luuta tai kirjattua merkintää ja miksei raamattu mainitse niitä sanallakaan?
Baramiinithan ovat sinänsä ainoa järjellinen tapa selittää miten kaikki eläinlajit olisivat arkkiin mahtuneet. Samaan aikaan kun kristityt käyttävät tätä baramiiniteoriaa, he kuitenkin kieltävät evoluution. Vaikka mitä muuta se eri kissapetojen kehittyminen näistä ns. kantaisistä olisi, kuin evoluutiota.
Mitä evoluutio tarkoittaa sinun mielestä?
Lajien kehittymistä. Jossakin kohtaa voi tapahtua myös eriytyminen, esim. monet susilajit ovat lähtöisin samasta kannasta, mutta eriytyneet aikojen saatossa omaksi lajikseen kun kontakti alkuperäiseen kantaan katkeaa. Käytönnössähän eriytyminen on luonnon omaa jalostamisohjelmaa.
Kehittyminen ja jalostuminen kuulostaa siltä kuin niistä tulisi parempia. Siitä saa väärän kuvan. Itseasiassa eliölajit rapautuvat kokoajan, ne menettävät informaatiota ja mutaatiot lisääntyy. Jossain kohtaa tulee päätepiste jolloin ei voida enää jalostaa lisää uusia eläimiä ja ne kuolee sukupuuttoon. Koiriakin kun jalostetaan tarpeeksi niin lopulta tulee koiria jotka ovat niin täynnä vikoja että niiden on vaikea elää. Tämäpä vasta jalo eläin.
Toivottavasti ymmärrät, että ei ole mitään absoluuttisia vikoja. Jalostetut koirat ovat menestyneet ja lisääntyneet äärimmäisen hyvin eli ne ovat evoluutioteorian mukaisesti sopeutuneet ympäristöönsä erittäin hyvin.
Luonto ei välitä onko eläimessä vikoja vai ei. Vain lisääntymiskyvyllä on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin tulee maailmanloppu ja Jeesuksen toinen tulo?
Matt. 24:3-35 "Ja kun hän istui Õljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki? ... Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus .. aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta .. ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat."
Lukijaa muistutetaan, että Jeesuksen aikainen sukupolvi katosi noin 1900 vuotta sitten.
Mark. 13:30 "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat."
Luuk. 21:32 "Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu."
Ajoittain arvellaan Jeesuksen tarkoittaneen 'sukupolvella' jotakin ihmissukupolvea väljempää käsitettä. Tämä selitys ei silti ole yhteensopiva Jeesuksen ja profeettojen lausuntojen kanssa --
Matt. 16:28 -- Jeesus ilmoittaa ihmisjoukolle, että kaikki heistä eivät ehdi kuolla ennen Jeesuksen toista tuloa;
Matt. 16:28 "Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."
Matt. 10:23 -- Jeesus tietää valistaa, että opetuslapset eivät ehdi edes käydä Israelin kaupunkeja loppuun, ennen kuin maailmanloppu tapahtuu.
Matt. 10:23 "Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee."
Mark. 14:61-62 -- Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."
Onpa mielenkiintoinen tuo Matteus 10:23 Jeesus taitaa puhua tässä lopunajoista, mutta en ymmärrä yhtään mitä hän tarkoittaa noilla Israelin kaupungeilla. Onko kellään tästä käsitystä, arvausta, ajatuksia?
Ei Jeesus puhunut "lopunajoista", vaan Ihmisen Pojan tulemisesta. Jeesus puhui Ihmsen Pojasta aina kolmannessa persoonassa.
Onpa mielenkiintoinen tuo Matteus 10:23 Jeesus taitaa puhua tässä lopunajoista, mutta en ymmärrä yhtään mitä hän tarkoittaa noilla Israelin kaupungeilla. Onko kellään tästä käsitystä, arvausta, ajatuksia?