Vaari maksaa, vaari päättää
Siis mikä ihmeellinen tarve ihmisillä on tarjoutua maksamaan, ja sitten lukita vaihtoehdot lahjan saajalta?
Lapsenlapsi tarvitsee pesukoneen ja vaari heti ilmoittautuu itse koneen maksajaksi. Hienoa, nuori vähän jo huokaisee helpotuksesta, sillä koneet ovat kalliita. Asia jää hautumaan muutamaksi päiväksi, kunnes vaari soittaa nuorelle että nyt on kone katsottuna, Miele, 8 kilon kone ja hunajakkennoa on ja sitä tätä hiljainenkin kuulemma. Sellainen. Nuori yrittää turhaan selittää, että tilaa on vähän ja jos kone nyt mahtuisikin, seuraavassa kämpässä tilanne voiolla toinen. Eikö olisi fiksua ostaa pienempi LG, jota nuori itse oli netistä katsellut.
Täystyrmäys. LG on kiinalainen ja heti rikki, Miele se pitää olla, tai UPO, mutta niitä ei ole markkinoilla joten Mielellä mennään.
Nuori kysyy, eikö saa itse valita konetta ja isoisä vastaa,että ei osta roskaa, joten saa valita,kunhan se on kunnollinen.
Lopputulos: vaari sai tytön valitsemaan Mielen koneen, sillä nuori ei jaksanut tapella. Kiittämätön? Mutta miksi tuntuu silti tytön puolesta niin pahalta?
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini muutti tyttöystävänsä kanssa ensimmäiseen yhteiseen kotiin, ennestään heillä ei suuremmin ollut kalusteita. Kaverin äiti ystävällisesti avusti heitä ja osti sohvaryhmän (sohva ja pari nojatuolia), tosin täysin itse ja oman makunsa mukaisen punaisen kukkakuosin... Hieman kävi tuota tyttöystävää sääliksi.
Tyttiksellä ei ole mitään sanomista sohvasta kun ero tulee, se jää pojalle, joten miksi se olisi pitänyt valita hänen silmäänsä miellyttämään?
Koska se sohva tuli tytön kotiin, ei sen sohvan ostaneen muorin kämppään. Ylikävelyä, onhan selkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ohjeet että myy sitren pois jne on todella naurettavia.
Parikymppinen tyttö vieraalla paikkakunnalla sitten kaupittelee niitä vääriä tavaroita? Ihan kuin ei muuta tekemistä olisi, hänellä olisi auto ja kantajat ja hän noin vain päästäisi kotiinsa ventovieraita?
Kyllä ne varmasti kaupaksi saa, mutta murto-osalla ostohinnasta. Olen itse ostanut pyykkikoneitakin käytettyinä, mutta eihän sellaisesta uskalla maksaa kovin paljoa, kun ei tiedä mikä on koneen todellinen kunto. Kiva sitten myydä laatukone pilkkahintaan, vaikka toki tässä vaari on ollut se maksaja, niin ei käy ainakaan tytön omaan lompakkoon. Mutta ei silti kauhean järkevää rahankäyttöä.
Miksi se kone pitäisi heti myydä?
Vaihtovuosi ulkomailla kolmantena vuonna.
Tai muutto asubtoon johon iso kone ei mahdu.
Tässä ne yleisimmät syyt.
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat ovat just tuollaisia. Itsekkäitä.
Itsekästä antaa toiselle kallis lahja?
Vierailija kirjoitti:
Yleensä maksaja päättää. Käyn töissä ja maksaja päättää, mitä teen työaikana. Enpä ole koskaan ajatellut, että tässä olisi jotain väärää. Jos menen taksilla pisteestä A pisteeseen B, niin todella maksajana päätän, että sinne pisteeseen B mennään eikä esim. pisteeseen C. Nähtävästi näin ei enää ole, vaan rahan/edun saava saa päättää.
Tåmä. Täällä on vähän väliä kyselyjä, mitä lähjaksi hääparille, mitä ylioppilaalle, mitä 60v aviomiehelle, vaimolle 25v hääpäivänä jne. Kyllähän se niin on, että maksaja päättää ja saaja vikisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat ovat just tuollaisia. Itsekkäitä.
Itsekästä antaa toiselle kallis lahja?
Lahja joka on mahdollisimman hankala eikä vastaa saajan toiveita. Jep, juurikin itsekkyyttä.
Miten yksinäinen pesee perhekoneessa pyykkinsä? Puolkoneellista niin olisiko joku 4 kilon pyykki?
Meillä on aikoinaan lasten asuessa kotona ollut muistaakseni ollut 6 kilon koneita.
Vaari ajattelee että tarttee harvemmin pestä jos ekoloogisesti pesee täysiä koneellisia.
Ajattelee myös lastenlasta tulevaisuudessa jolla liuta pentuja helmoissa, sillon tarttee pesukapasiteettia.
Kunnon konehan vaarin mielestä tulee kestämään 10 vuosia.
Meillä on vaari syntynyt 40 luvulla, mutta hän ei anna kenellekkään mitään niin tätä ongelmaa ei ole.
Taasko tämä on täällä? Montako pesukonetta vaari nuorelle ostaa?
Vierailija kirjoitti:
Mielet on niin kalliita, että eihän niihin ole varaa kuin eläkeläisillä.
Tässä piileekin se jutun ydin. Opiskelijalla ei ole rahaa, myöskään hänen vanhemmillaanei ole rahaa. Eläkeläiset ovat huomattavasti rikkaampia kuin heidän lapsensa, saati lapsenlapsensa.
Meidän ukki oli just tollanen! Tarjoutui aina maksamaan kaiken, mutta osti halvinta mahdollista. Mm. liian pienen pyörän, kypärät ja sukset kirpputorilta. Osti sukset, mutta ei sauvoja, eikä monoja. Ja aina jaksoi muistuttaa, kuinka hän osti sitä ja tätä ja tota.
Serkun puhelinlaskut halusi välttämättä maksaa ja ottaa serkun ja serkun vaimon liittymät omiin nimiinsä. Sitten laittoi molemmille saldorajat. 😳 Suuttui, kun serkku avasi omiin nimiinsä uudet liittymät. Ukki valitti kuinka epäkiitollisia me kaikki olemme, kun hän ostaa ja maksaa meille kaikille kaiken.
Hänelle piti olla ihan kaikesta ikuisessa kiitollisuudenvelassa ihan aina.
Maksaja päättää, mikä epäselvää? Jos kone on liian iso niin niissä on myöskin niitä puolitäyttöohjelmia.
Vierailija kirjoitti:
Maksaja päättää, mikä epäselvää? Jos kone on liian iso niin niissä on myöskin niitä puolitäyttöohjelmia.
Se ei yhtään helpota sitä ettei se mahdu seuraavaan asuntoon ja että sitä on ikävä raahata muutoissa ja hillota vanhemmilla kun se opiskelija on vaihdossa
Olisit kasvattanut nirppanokka-tyttäresi paremmin.
Vanhuus ja viisaus eivät aina asu samassa isoäidissä ja isoisässä!
Miksi isoisän tai isoäidin pitäisi "huolehtia" lapsenlapsistaan? Kyllä lapsesta huolehtiminen kuuluu lapsen omille vanhemmille - äidille ja isälle. Vanhemmilla on jo lain mukaan velvollisuus huolehtia lapsistaan.
Ei ole kiittämättömyyttä, jos odottaa myös iäkkäältä ihmiseltä tavallisia ja hyviä käytöstapoja. Jos tulkitsen oikein Ap:n aloitusta, niin kukaan ei ole odottanut isoisän hankkivan ja maksavan yhtään mitään. Isoisän itsekäs käytös on tässä se ongelma. Isoisä haluaa tehdä jääräpäisesti päätökset ja tylyttää - kysymättä ja kuuntelematta ollenkaan muitten mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kiittämätöntä porukkaa.
Itse olisin ollut tyytyväinen jos minulla edes olisi ollut elämässäni vaari (molemmat kuolleet ennen syntymääni) saati sitten vaari joka vielä huolehtisi minusta tai jopa maksaisikin jotain jota tarvitsen.
Hävetkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se nuori saakoon sitten sen halvan koneen ja kun se parin vuoden päästä on kaputt, vaarilta ei tulla pyytämään uutta konetta.
Vaarihan siinä säästää.
Parasta olisi, että suurten ikäluokkien rahatkaan ei kelpaisi, kun mikään muukaan ei.
Mun elämäni aikana on kyllä pätenyt hyvinkin pitkälle se, että maksaja päättää.
Nyt täällä haukutaan jo vaarit ja mummot, jotka ostaisivat lapsenlapselleen laatutavaraa. Tähän mennessä on väitetty, että ne tuo krääsää.
Mikään ei ole enää kelpaavaa.
Ostakaa niille lapsillenne itse ne lahjat ja tarvikkeet ja maksakaa ne myös itse. Älkää rassatko isovanhempia. Ne ei käsitä kertakäyttökulttuuria eikä niiden tarvitse sitä käsittääkään.Vaari ostaa ison pyykkikoneen, joka ei mahdu kylppäriin. Onpa hyvä ostos.
Missään ei sanottu ettei se mahtuisi nykyiseen kylppäriin. Tytärhän jossitteli jo, jos se ei mahdu seuraavaan asuntoon, mitä ei ole vielä olemassa.
Ja mitä sitten kun kone ei mahdu kylppäriin?
Vaari kaataa pari seinää pois tieltä?
Miun isä ja äitipuoli (eli lähinnä äitipuoli,isä vaan seurasi lampaana perässä) halusi väkisin ostaa ekaan omaan kotiini sohvan. Se oli joku valkoinen tekonahkakammotus jossa oli divaani osa,kiva kun koetettiin tunkea sitä pieneen yksiöön jossa tuolloin asuin ja äitipuoli kiukutteli että enkö olisi voinut vuokrata isompaa asuntoa!
Sitten tupareissa joku vielä kaatoi kaljat siihen ja eihän sitä saanut puhtaaksi. Myöhemmin tiputin itse vielä pitsaa siihen. Äitipuoli repi hiuksiaan kun näki vahingot.
Mutta valkoinen sohva teinitytölle, mitä nyt odotti,voi jeesus..
Toisaalta toivon, että vanhemmat olisi aikanaan ostaneet mulle väkisin laatua ja isovanhemmat edes jotain joskus, mutta sain aina kaikesta sen halvimman pskn ja isovanhemmilta en mitään. Rahasta ei ollut kiinni.
Toisaalta ymmärrän ap:n näkökulman, tuollaisen jyräisän tyttärenä. Onhan se prstä ettei koskaan saa sitä, mitä toivoisi ja toinen muka tietää aina kaiken paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se nuori saakoon sitten sen halvan koneen ja kun se parin vuoden päästä on kaputt, vaarilta ei tulla pyytämään uutta konetta.
Vaarihan siinä säästää.
Parasta olisi, että suurten ikäluokkien rahatkaan ei kelpaisi, kun mikään muukaan ei.
Mun elämäni aikana on kyllä pätenyt hyvinkin pitkälle se, että maksaja päättää.
Nyt täällä haukutaan jo vaarit ja mummot, jotka ostaisivat lapsenlapselleen laatutavaraa. Tähän mennessä on väitetty, että ne tuo krääsää.
Mikään ei ole enää kelpaavaa.
Ostakaa niille lapsillenne itse ne lahjat ja tarvikkeet ja maksakaa ne myös itse. Älkää rassatko isovanhempia. Ne ei käsitä kertakäyttökulttuuria eikä niiden tarvitse sitä käsittääkään.Vaari ostaa ison pyykkikoneen, joka ei mahdu kylppäriin. Onpa hyvä ostos.
Missään ei sanottu ettei se mahtuisi nykyiseen kylppäriin. Tytärhän jossitteli jo, jos se ei mahdu seuraavaan asuntoon, mitä ei ole vielä olemassa.
Niin koska opiskelijat joutuvat muuttamaan usein ka pienissä asunnoissa on yllättäen yleensä pienet kylppärit.
Ja ne isot kamat on helvettiä muutoissa.
Meillä ja isolla osalla ystäviä on lapset nyt ikäluokkaa 20-25 vuotta.
Kaikki, siis aivan kaikki, kiroavat sitä että opiskelijat muuttavat usein, ovat vaihdossa ulkomailla ja kesätöissä siellå täällä ja aina ne heidän tavaransa muuttavat lyhyiksi ja pitkiksi ajoiksi takaisin kotiin. Eestaas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoren pitäisi saada päättää. Se on sitä itsenäisyyttä.
Ei, vaan nuorta tuetaan tekemään järkeviä päätöksiä. Mielen laatu on aivan toista halpiksiin verrattuna.
Meillä on Mielen astianpesukone.
Jättää astiat likaisiksi. On ollut huonoin kaikista tiskikoneista mitä meillä on ollut.
Mielet on niin kalliita, että eihän niihin ole varaa kuin eläkeläisillä.