Opiskelupaikan vastaanottaminen tuntui väärltä
Otin vastaan opiskelupaikan, mutta jälkeen päin tuntuu siltä, että ei olisi pitänyt ja jäädä välivuodelle oikeasti, kun ei jaksa aloittaa opiskeluja heti rankan lukio ajan jälkeen. Tyhmänä Otin paikan vastaan ja maksoin lukukausi maksut.
Nyt ketuttaa kuin pientä oravaa.
Apua. Tiedän, että olen typerä ja Otin paikan vastaan. Apua. Ei haukkumista.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Millaista apua toivot saavasi?
Keneen ottaa yhteyttä nyt tuon opiskelupaikan vastaan oton jälkeen, ettei aloita opintoja. Ja ajatukset ja pahaolo pyörii 24/7 tuossa opiskelupaikassa eikä missään muualla:(
Tuolla oikein kirjoitus taidolla (heh) et ole lukiota nähnytkään. Typerä provo.
Jos en ihan väärin muista, läsnäoloilmoittautumisen pystyisi muuttamaan. Eli tietenkään et luovu nyt opiskelupaikasta vaan olet poissaoleva ensimmäisen lukukauden.
Lukukausimaksut, siis oletko menossa opistoon vai ulkomaille?
Sinuna jättäytyisin ehkä sairaslomalle.
Vai luuletko että voisi olla kyse siitä, että jännittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista apua toivot saavasi?
Keneen ottaa yhteyttä nyt tuon opiskelupaikan vastaan oton jälkeen, ettei aloita opintoja. Ja ajatukset ja pahaolo pyörii 24/7 tuossa opiskelupaikassa eikä missään muualla:(
No kenties sinne oppilaitoksen opintotoimistoon.
Mitä meinasit tehdä välivuoden? Ainakin saat karenssin niin työttömyystukea ei heru.
Siihen on yli kuukausi. Älä tee hätäisiä päätöksiä. Otat vaikka ekan vuoden vähän löysemmin. Ei ole samanlaista kuin lukio.
Vierailija kirjoitti:
Jos en ihan väärin muista, läsnäoloilmoittautumisen pystyisi muuttamaan. Eli tietenkään et luovu nyt opiskelupaikasta vaan olet poissaoleva ensimmäisen lukukauden.
Kiitos tästä.
Vierailija kirjoitti:
Lukukausimaksut, siis oletko menossa opistoon vai ulkomaille?
Sinuna jättäytyisin ehkä sairaslomalle.
Vai luuletko että voisi olla kyse siitä, että jännittää?
Yliopistoon Suomeen, vai mitkä 70e maksut on. Pelkoa, ahdistusta ja jännitystä, ihan liikaa on...
Sulla on tässä vielä 2 kuukautta lomaa. Ajattelitko huolehtia opiskelupaikasta vai lorvia vuoden polttamassa hasista ja katsomassa sivusta kun muut kaverit porskuttaa eteenpäin?
Opiskelu on hauskaa. Ekasta vuodesta puolet on muutenkin jotain lukion perusjuttuja niin hyvä että tuoreessa mielessä niin voi lorvia.
Ei vaan aloitat opiskelut, jos ala on sitä mitä toivot. Lukio-opiskelu on usein rankempaa kun yliopistossa, AMK:ssa tai amiksessa opiskelu. Jatko-opinnoissa kun saa keskittyä niihin aineisiin, joista tykkää, eikä tartte opiskella vähän kaikesta. Lisäksi päivät on lyhyemmät. Kun kerran olet hakenut ja päässyt ja vastaanottanut, niin senkun aloitat! Aina voi tarvittaessa hakea sairaslomatodistuksella opintopisteetöntä aikaa.
Tervetuloa aikuisuuteen, jossa velvollisuudet peittävät alleen sen, mitä itse haluaisi tehdä. Suurinta osaa kaikki uusi jännittää jollain tasolla, uusi työ, asunto, parisuhde. Ne merkkaa aina että joku vaihe elämässä loppuu, eikä voi olla varma millainen se uusi vaihe on. Mutta jotenkin siihen uuteen vaan tottuu ja alkaa tuntua omalta jossain välissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos en ihan väärin muista, läsnäoloilmoittautumisen pystyisi muuttamaan. Eli tietenkään et luovu nyt opiskelupaikasta vaan olet poissaoleva ensimmäisen lukukauden.
Tietosi ovat vanhentuneita, nykyään ainoat hyväksyttävät poissaolon syyt ekana lukuvuotena ovat armeija ja raskaus. Eli läsnäolevasta ei voi hypätä poissaolevaksi vain siksi, että alkaa epäröidä päätöstään.
Olet vain menemättä, eihän siinä sen kummempaa. Ei siitä tarvitse minnekään ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukukausimaksut, siis oletko menossa opistoon vai ulkomaille?
Sinuna jättäytyisin ehkä sairaslomalle.
Vai luuletko että voisi olla kyse siitä, että jännittää?Yliopistoon Suomeen, vai mitkä 70e maksut on. Pelkoa, ahdistusta ja jännitystä, ihan liikaa on...
Sun pelko, ahdistus ja jännitys vaan kasvaa välivuoden aikana ja sitten jää opinnot kokonaan aloittamatta.
Sitäpaitsi YTHS:n kautta pääset parhaiten mielenterveyspalveluiden ääreen. Ehdottomasti aloitat opiskelut!
Voit luopua paikasta ilmoittamalla opintotoimistoon. Kannattaa hankkia työpaikka, jos aiot pitää välivuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en ihan väärin muista, läsnäoloilmoittautumisen pystyisi muuttamaan. Eli tietenkään et luovu nyt opiskelupaikasta vaan olet poissaoleva ensimmäisen lukukauden.
Tietosi ovat vanhentuneita, nykyään ainoat hyväksyttävät poissaolon syyt ekana lukuvuotena ovat armeija ja raskaus. Eli läsnäolevasta ei voi hypätä poissaolevaksi vain siksi, että alkaa epäröidä päätöstään.
Näin luki lapseni saamissa tiedoissakin. Pitää aloittaa, jos ei ole noita em. syitä. Myöhemmin sitten kelpaavat muutkin syyt, mutta eka vuosi on oltava läsnä.
Lapseni siirsi aloitusta armeijan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en ihan väärin muista, läsnäoloilmoittautumisen pystyisi muuttamaan. Eli tietenkään et luovu nyt opiskelupaikasta vaan olet poissaoleva ensimmäisen lukukauden.
Kiitos tästä.
Kiittelet liian aikaisin. "Uusi opiskelija voi ensimmäisenä vuonna ilmoittautua poissa olevaksi vain lakisääteisen syyn perusteella (vapaaehtoinen asepalvelus tai asevelvollisuuden suorittaminen, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa tai opiskelun estävä vamma tai sairaus)."
Olet jo ottanut paikan vastaan sekä maksanut ylioppilaskunnan jäsenmaksun; olet vähän niin kuin täysipäiväinen korkeakouluopiskelija nyt.
Jos on saanut opiskelupaikan niin kyllä se kannattaa ottaa vastaan ilman muuta. Ylioppilaskunnan ja Kelan terveydenhoitomaksu eivät ole niin suuria että sen jonkun talouden kaataisin. Opiskelijastatukselle saa etuja kuten voi hakea edullisempaa asuntoa, syödä edullisesti ja saada opintotukea. Opinnot voi aloittaa omaan tahtiin jos lukio on tuntunut rankalta.
Välivuosi voi myös olla rankka jos tekee vain työtä ja joutuu muutenkin ottamaan vastuuta elämästä lukion jälkeen. Voi kysyä miten se välivuosi helpottaa opiskelujen aloittamista. Jos taloudellisesti on mahdollista lomailla vuoden ajan niin kynnys opintojen aloittamisen voi nousta korkeaksi.
Jokaisen pitäisi löytää omassa elämässään tasapaino suorittamisen ja lepäämisen välillä niin että ei ylikuormitu. Nuorena pystyy oppimaan paljon ja nopeasti mutta palautumiselle pitää varata aikaa. Kun tekee sen verran kun tietää jaksavansa niin ei pitäisi olla ongelmia.
Tärkeää on muistaa myös elää. Monet sanovat että opiskelu on elämän parasta aikaa ja ehkä siksi joillakin opinnot venyvät vuodesta toiseen.
Millaista apua toivot saavasi?