Viikonloppu- ja lomayöt yhtä tuskaa aikuistuvien lasten kanssa

Kyllä vaan - junnu joutui eilen ns roadman-aktiviteetin kohteeksi kun oli tulossa kotiin. Lähti treeneistä suoraan kylille hengailemaan kavereiden kanssa hetkeksi ennen kuin lähti yhden pelikaverin kanssa juna-asemalle kotia kohti. Soitti vaisun oloisena että hakisinko kotiasemalta, yleensä kävelee kotiin tuon matkan ja ihmettelin kun sälli suorastaan juoksi junalta autoon muttei pukahtanut, pidätteli itkua.

Poliisi kirjasi ilmoituksen, siihen tulee jäämään vaikkka tuntomerkit junnu kertoi poliisille itse puhelimessa. Tässä raivoa pidätellen joka toinen minuutti harkitsen oman elämäni clinteastwood-operaatiota, joka toinen minuutti "no huppari ja lätsä, ei ole sen väärtti'.

VOI PERKELE, sanon minä. Tätähän me tänne haluttiin?

Jospa juttelisitte asiasta niin saatte sovittua miten yhdessäelo sujuu kaikille mukavasti. Meillä nuori voi olla pidempään hereillä/menoissa, mutta etenkin kun minun (=talouden työssäkäyvä henkilö) seuraava aamu on työaamu niin hiljaisuus klo 23 >> ei mikroa, ei suihkua, syötäväksi siis leipää tmv. ja suihkuun aamulla (vettä voi kyllä käyttää hanasta). Kyllä, olen ansainnut hyvät yöunet ja lepoani tulee kunnioittaa. Vastaavasti olen hiljaa (käyn illalla suihkussa, en käytä mikroa, en imuroi jne) aamulla kun nuori nukkuu. Molemminpuoleinen kunnioitus, siinäpä lyhyesti.

Omassa kodissaan saa sitten elää vapaasti, täälä täytyy ottaa toisetkin huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi lukemattomista syistä miksi lapsettomuus sopii mulle paremmin. En pystyisi nukkumaan ennen kuin lapsi kotona. Ei minua vessassakäynnit ja muut haittaisi, vaan se ahdistus, että lapsi ei ole kotona turvassa. Vihaan myös sitä odottamista yön tunteina, kun kaikki kauhuskenaariot paisuvat päässä.

Tämä! Itse joskus täällä kirjoitin, että vauva-ajan unenpuuteesta kirjoitetaan ja pelotellaan, mutta eihän se ole mitään verrattuna teini-ikään. Itse en saa unta ennen kuin lapsi kotona. En vaan saa, vaikka mitkä tulpat korvissa, koska huoli pitää hereillä. Ja siis, itselle luonnollinen nukahtamisaika on noin klo 21.30, jos silloin pääsen nukkumaan, olen tarpeeksi levännyt aamulla. Ja siis haluan, että lapseni voi viettää nuoruuttaan ja olla ulkona esim. 24.00 asti.

Siihen sitten vastattiin, että luottavat teineihinsä. Toisaalta Koskelan-tapaus ketjussa kauhisteltiin, että eikö vanhempi huomaa mitään kun teini tulee yöllä humalassa ( tässä tapauksessa vielä murhan tehneenä) kotiin.

Sanot teinareille, että kotiin tullaa hiipimällä ja ollaan hiiren hiljaa! Vessakäynti ja hampaiden pesu normaaleja ääniä mutta kaikki muut minimiin. Itse kun asuin kotona ja baarista könysin niin osasin kyllä oven avata ja sulkea niin ettei ääntä kuulunut.

Meillä ainakin vanhemmat määräsivät kaiken. Kenen katon alla asut, sen sääntöjä noudatat. Ja jos joskus tulin yöjuoksulta myöhään kotio, niin hiippailin kyllä hiivatin hiljaa, pissallakin olin käynny mettässä etteivät vanhemmat heräisi.

Aikoinaan, kun lapsemme oli teini-ikäinen (n. 15-17v.), haimme hänet ja hänen ystävänsä keskustan menopaikoista klo 24, yleensä perjantai iltaisin. Aina olivat parkkipaikalla sovittuun aikaan.

Sitten, abi vuonna, alkoi tulla "omatoimisesti" kotiin. Olin laittanut hänelle valmiiksi jääkaappiin pari voileipää (samoin oli tehnyt äitini minulle). Kaikki sujui hiljaisesti.

Nyt aikuisena hän on tyytyväisenä kertonut olleensa turvallisesti huomioitu nuori, ja uskovansa olevansa samanlainen vanhempi mahdollisesti tuleville lapsilleen.

Mulla sama. Poika liikkuu usein viikollakin yöaikaan, viikonloppuisin käy baareissa ja mökkibileissä. Vielä lisäksi huoli kun ajelevat autoilla ja kortti kaikilla tuore. Kännitötöilyjä pelkään myös. En pysty oikein nukkumaan ennen kuin tulee.

Nyt nuorempi siskokin on alkanut viihtyä nuorten illanviettopaikoissa. Eli huolta ja valvomista yli 5 tiedossa vaikka esikoinen lähteekin opiselemaan.

Tuttu ilmiö. Olen herkkäuninen ja lisäksi minulla on uniapnea, en pysty valvomaan enää. Ja varsinkaan tulemaan herätetyksi.

Alle 18v eivät rieku missään ja nuorempi on kesällä paljon leireillä, joten jos siellä valvoo, ei haittaa minua. Vanhempi on erittäin harvoin baareissa, pari kertaa oli kesäkuussa, joten ei ole joka viikonloppuista. Hän muuttaa ensi kuussa omaan kämppään, joten siedän sen mitä vielä tulee. Vuokraavst kavereiden kanssa usei mökin, jos on jotain juhlittavaa. En pystyisi valvomaan jatkuvasti perussairauksien takia, joten hyvä näin.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo tottunut hälinään ympärilläni kun nukun, niin en useinkaan herää. Nukun olohuoneessa ja nuoriso menee näin kesäisin nukkumaan 4-5 aikaan. Ei koskaan mitään tietoa, kun yöllä ovat käyneet vessassa tai syöneet. Pieni rivari, joten tapahtuu ihan vieressä.

Tosi fiksua tulla kehuskelemaan kuinka "ei mua vaan tollaset haittaa, nukun kuin tukki!", kun toisella on oikea ongelma.

Täällä ei nyt suurin osa selvästikään ymmärrä mitä unihäiriöt ja herkkäunisuus oikeasti tarkoittaa. Herkkäuninen kun ei ole itse sitä valinnut, että ensin ei nukahda millään ja herää jokaiseen risahdukseen eikä nukahda uudestaan. Tämähän ei ole millään lailla oma valinta ja todella huonosti hoidettavissa.

Eihän siinä ongelmaa olisikaan, jos vaan nukahtaisi heräämisen jälkeen uudelleen. Ihan todella toivon itsekin, etten kuuluisi näihin herkkäunisiin, mutta sille asialle ei oikein pysty mitään tekemään. Huonounisuus laskee omaa ja muiden elämänlaatua todella paljon ja rajoittaa elämää. Tätäkään eivät ymmärrä kuin vastaavaa kokevat.

Ymmärrän AP sua todella hyvin. Itsellä kolme lasta, joten useita vuosia tuota valvomista ja odottamista. Todella raskasta ja meinasi oma työkykykin mennä parin tunnin yöunien vuoksi. Jonkinlaisia kompromisseja pitää vaan koittaa tehdä. Silti ne nuoret ei tajua paljonko se herkkäuninen vanhempi onkaan joustanut omasta unestaan, koska itse olisivat halunneet vaan pyöriä menoistaan pitkin öitä kuten itse haluavat.

Yksi vielä kotona, pitää vaan koittaa jotenkin selvitä hengissä muutaman tunnin yöunilla. Ei voi nuorta täysin kahlita kotiin siksi, että itsellä on paha uniongelma.

Oletko kokeillut laajasti erilaisia korvatulppia? Millään eareilla ei kannata yrittää nukkua. Itsellä parhaat on Bilsomin pehmeät tulpat, joita on eri kokoja. Voi vielä lyhentää saksilla omaan korvaan sopivaksi.

T. vuosia korvatulpilla nukkunut herkkäuninen

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin vanhemmat määräsivät kaiken. Kenen katon alla asut, sen sääntöjä noudatat. Ja jos joskus tulin yöjuoksulta myöhään kotio, niin hiippailin kyllä hiivatin hiljaa, pissallakin olin käynny mettässä etteivät vanhemmat heräisi.

Se hyvä puoli tuollaisissa säännöissä on, että lapsen aikuistuessa ei yökyläillä toisten luona puolin ja toisin. Vanhemmat pysyy omassa asunnossaan ja lapsi omassaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ollut mitään ongelmaa. Muistin itse nuoruudesta, miten äiti jaksoi valittaa, jos kävin yöllä vessassa, joten pidin suuni kiinni. Jos heräsin, jatkoin unia.

Rivien välistä voi lukea, että asia on ongelma, mutta pidät suusi kiinni, koska äitisi ei pitänyt. Muutenhan sinun ei olisi tarvinnut mainita äitisi tekemisistä mitään.

Minä en ole ajatellut olevani mitenkään erityisen herkkäuninen, mutta kyllä todellakin herään ap:n kuvaamiin asioihin. Sama ongelma täällä 17- ja 16-v nuorten kanssa. Keskustelua asiasta on käyty paljon ja jonkin verran saatu parannusta tilanteeseen.  

Minulla herätys arkisin klo 5 eli nukkumaan pitäisi päästä ajoissa, ja teinit eivät todellakaan ole huoneissaan hiljaa vielä klo 21 nyt kesälomalla. Korvatulppia en uskalla käyttää, pelkään etten herää sitten kännykän herätysääneenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä varten nuoret jumittavat vielä mamman helmoissa? Ainakin täysi-ikäinen omaan asuntoon ja äkkiä!

Hyi, miten ilkeä kommentti. Näitä lapsia kotoa häätäviä Suomessa riittää.

Ap:lla tuntuu olevan kivat lapset. He eivät aiheuta ongelmia, ovat terveitäkin jne. Ainut ärsytystä aiheuttava asia on, että he tulevat vklöinä kotiin ja siitä syntyy melua, kuten wcn vetämistä.

Sorry nyt, mutta miten ihmisten pinna voi olla noin superkireällä. Itse asun kerrostalossa. Yläkerrassa naitiin yhteen aikaan aina aamuyöllä. Nainen ulisi ja mieskin laukeamisen lähetessä. Joskus naapureista kuuluu voimakasta riitelyä. joskus vessoja vedetään yöllä. Aika usein pesukoneet pyörivät öisin. Sitä sanotaan elämäksi.

Kannattaisi kääntää näkökulmaa siten, että huomaisi ihanat lapset, jotka vielä ilahduttavat päiviä olemassaolollaan.

No itse asun vanhassa paperiseinäisessä talossa, enkä ole samaa mieltä siitä, että kaikkia "elämän ääniä" pitää vaan kuunnella. Eivät täysijärkiset häiriköi jatkuvasti tietoisesti muita. Kyllä käytöstavat pitää olla; se, joka huonosti äänieristetyssä talossa voihkii kovaa makuuhuoneessa, on vain mauton häirikkö.

Kerrostalo on yhteisö. Jos haluaa olla äänekäs, voi valita hyvät äänieristeet tai omakotitalon.

Ja joo, nukun silikonitulpat korvissa. Mutta kun tietää, että naapuri kuulee jokaisen pierusi ja röhimisesi, niin kyllä sitä normaali ihminen vähän itseään rajoittaa ja samaa odottaa myös naapureilta. Muuten mennään ihan weetee-linjalle.