En jaksa enää kannatella empivää ja jahkailevaa ystävää
Kaikki asiat on ihan hirveän vaikeita, pienintäkään päätöstä ei voi tehdä samantien, isoista puhumattakaan. Mieli vaihtuu monta kertaa, eikä voi luottaa, että sovittu pitää. Jatkossa kysyn johonkin juttuun lähtemistä tasan kerran ja jos vastausta ei heti tule, olkoot. Ja ohareitten jälkeen, lopetan pyytämiset kokonaan.
Kertokaa te jahkaajat, miksi teette niin??
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Siis miten he olivat löydettäessä vielä pinnalla, jos olivat käytännössä jo ku olleita?
Kamala juttu.
Väärä ketju anteeksi!
Joo itekkin kyllästyin kaveriin jolle opetin kymmeniä tunteja yhtä lajia ilmaiseksi , syötin aj juotin päälle kotonani mutta sitten kerran hän tarjoutui halemaan kirppikselta yhden harrastusvälineen tyyliin 5 euroa niin hän oli käsi ojossa "koska se maksoi ja mINÄ VIELä näin vaivaa hakeakseni sen ja asensin siihen jutun (tyyliin ruuvit). Kieltäydyin maksamasta. Jätkähän vei kotoani sen summan rahaa, salaa.
Eipä nähty enää sen jälkeen. Kaikki piti olla valmiina ja ilmaista. Takaisinpäin ei elettäkään. Jos jotain muka antoi, oli sittenkin käsi ojossa heti. Tällaiset ihmiset eivät ansaitse kavereita.
Miten niin kannatella?
Sun kaverihan on päättämätön opportunisti joka ei uskalla sitoutua mihinkään. Ei se mitään kannattelemista ole vailla.
Siis miten he olivat löydettäessä vielä pinnalla, jos olivat käytännössä jo ku olleita?
Kamala juttu.