Opiskelija ja sukulaisten romut

Mulla taas meni hermot poismuuttajan nirsouteen. Mikään vanha ei muka käynyt ja astioiksi piti saada marimekkoa prkl

Ryhmäviesti sukulaisille, mitä otetaan vastaan tai sitten: Opiskelija ei tarvitse mitään. Kiitos kuitenkin! Hyvää kesää! 

Miten vit...vielä nykyäänkin suomen kielellä kommunikointi ja vuorovaikutus on niin vaikeaa????

Ja kuitenkin opiskelijoiden äidit kuuluttelevat nyt roskalava-ryhmässä. Lapseni muuttaa opiskelemaan, olisuko kenellä antaa astioita, kattiloita, ruokailuvälineitä, vuodevaatteita, huonejaluja, mikroa, pesukonetta?

Onko ne parempi saada vierailta ihmisiltä?

Minkäikäistä lasta ap on laittamassa yksin asumaan? Luulisi ainakin jo 19 v hoitavan itse asiansa, ei äidin.

Vierailija kirjoitti:

Ja kuitenkin opiskelijoiden äidit kuuluttelevat nyt roskalava-ryhmässä. Lapseni muuttaa opiskelemaan, olisuko kenellä antaa astioita, kattiloita, ruokailuvälineitä, vuodevaatteita, huonejaluja, mikroa, pesukonetta?

Onko ne parempi saada vierailta ihmisiltä?

On aika turha tyrkyttää jotain vanhaa isoa astiastoa tai isoa valtavaa kaappia tai kymmeniä verhoja, kun se asunto ei ole kasvanut yhtään kokoa sitten toukokuun. Ja ikkunamääräkään ei ole kasvanut yhtään.

Ja tosi kiva tulla töistä kotiin ja löytää kamat pihaltaan

Ap

Tuo oli hirveää, ja lisäksi tuota harrasti myös silloisen poikaystävän äiti. Olin siis poikaystävän kanssa muuttamassa. Hän kävi tavaroitaan läpi ja kyseli yksitellen, haluanko tällaisen tai tällaisen.

Olin tuossa vaiheessa ollut jo 1,5 vuotta töissä, lukion ohella ja loma-aikoina täysipäiväisesti samalla vanhempien luona asuen, eli mitenkään köyhä en ollut ja muuttoon ja uusiin, mieleisiin tavaroihin oli erikseen budjetti varattuna.

Käyttötavarat ovat toki tarpeeseen, sen vuoksi osa äideistä näitä kuuluttelee roskalava-ryhmissä. Mutta, ei tarvita 16 kahvimukia, puhumattakaan 12 kahvikupin sarjoista aluslautasineen päivineen.  Ei tarvita lasisarjoja konjakki- ja sherrylaseineen.  Puhumattakaan siitä, että sinne opiskelija-asuntoon ei kertakaikkiaan mahdu kovin paljoa ns. koriste-esineitä, esim. kristallisia kaksihaaraisia kynttilänjalkoja, joita oma äitini opiskelemaan lähtevälle nuorelle tarjosi "kun pitäähän siellä olla jotain kaunistakin".

Ja kyllä nuorella saa olla oma makukin.

En ole ap, mutta samaan ongelmaan törmännyt. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hirveää, ja lisäksi tuota harrasti myös silloisen poikaystävän äiti. Olin siis poikaystävän kanssa muuttamassa. Hän kävi tavaroitaan läpi ja kyseli yksitellen, haluanko tällaisen tai tällaisen.

Olin tuossa vaiheessa ollut jo 1,5 vuotta töissä, lukion ohella ja loma-aikoina täysipäiväisesti samalla vanhempien luona asuen, eli mitenkään köyhä en ollut ja muuttoon ja uusiin, mieleisiin tavaroihin oli erikseen budjetti varattuna.

Kierrätys on ollut muotia pitkään mutta aina on ihmisiä joille kelpaa vain uusi tavara.

Sepä on hienoa kun on rkas jo vajaan kahden vuoden jälkeen työelämässä.

Itse olin 43 vuotta enkä vieläkään rikas. En heitä tavaroita pois vaan käytän niitä.

Vierailija kirjoitti:

Ja kuitenkin opiskelijoiden äidit kuuluttelevat nyt roskalava-ryhmässä. Lapseni muuttaa opiskelemaan, olisuko kenellä antaa astioita, kattiloita, ruokailuvälineitä, vuodevaatteita, huonejaluja, mikroa, pesukonetta?

Onko ne parempi saada vierailta ihmisiltä?

Mikä saa ajattelemaan, että juuri AP ja saman ongelman kanssa pelaavat ovat siellä kuuluttelemassa?

Elintaso on nykyisin korkea. Ylioppilaan koti jo kalleinta mahdollista huonekaluja/ kodinkoneita , vaatteet kalliita nuorisomuotia. Yksiö ei riitä, vähintään kaksio. Kimppakämpät menneisyyttä.

Sellaista, ei ole lapsiperheköyhyyttä.

Opiskelija tarvitsee helposti kuljetettavaa käyttötavaraa. Ei niitä astiastoja tai täyspuisia perintökaappeja.

Käyttötavarastakin osa on, osaa ei ole. Eikä ole mitään järkevää niitä tyrkytellä yksitellen. Vaan ihan vaikka sopia että tule katsomaan, tarvitsetko jotain.

Ne isot väkisin tungetut kamat jää pyörimään sinne vanhempien kotiin - ja ei, se että opiskelijan huoneesta lähtee tavaraa hänen mukaansa, se ei tarkoita sitä että nyt on oikeus täyttää sitä tyhjenevää huonetta - tai olettaa että sellainen edes syntyy.

Vierailija kirjoitti:

Ja kuitenkin opiskelijoiden äidit kuuluttelevat nyt roskalava-ryhmässä. Lapseni muuttaa opiskelemaan, olisuko kenellä antaa astioita, kattiloita, ruokailuvälineitä, vuodevaatteita, huonejaluja, mikroa, pesukonetta?

Onko ne parempi saada vierailta ihmisiltä?

Oletat,  että ne ovat samoja tyyppejä, jotka roskalavoilla kuuluttelevat kuin ne, jotka eivät halua ottaa sukulaisten romuja (huom romuja) vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hirveää, ja lisäksi tuota harrasti myös silloisen poikaystävän äiti. Olin siis poikaystävän kanssa muuttamassa. Hän kävi tavaroitaan läpi ja kyseli yksitellen, haluanko tällaisen tai tällaisen.

Olin tuossa vaiheessa ollut jo 1,5 vuotta töissä, lukion ohella ja loma-aikoina täysipäiväisesti samalla vanhempien luona asuen, eli mitenkään köyhä en ollut ja muuttoon ja uusiin, mieleisiin tavaroihin oli erikseen budjetti varattuna.

Kierrätys on ollut muotia pitkään mutta aina on ihmisiä joille kelpaa vain uusi tavara.

Sepä on hienoa kun on rkas jo vajaan kahden vuoden jälkeen työelämässä.

Itse olin 43 vuotta enkä vieläkään rikas. En heitä tavaroita pois vaan käytän niitä.

Rikkaan ja köyhän välimaasto on myös olemassa. En ollut köyhä, en rikas, mutta rahaa oli sen verran, että pystyin itse hoitamaan muuttoni ja siihen liittyvät hankinnat. En minäkään heitä tavaroitani pois, vaan käytän niitä tai vaihtoehtoisesti myyn tai lahjoitan eteenpäin esimerkiksi nettikirppiksellä, mutta en tyrkytä tavaroitani kenellekään enkä toisaalta toimi minään sukulaisten kierrätyskeskuksena joka ottaa vastaan kaiken sukulaisille tarpeettoman.

Vierailija kirjoitti:

Ja kuitenkin opiskelijoiden äidit kuuluttelevat nyt roskalava-ryhmässä. Lapseni muuttaa opiskelemaan, olisuko kenellä antaa astioita, kattiloita, ruokailuvälineitä, vuodevaatteita, huonejaluja, mikroa, pesukonetta?

Onko ne parempi saada vierailta ihmisiltä?

Miten se on joillekin niin vaikea ymmärtää, että maailmassa on sinun lisäksesi useampi kuin yksi ihminen? Jos joku äiti tekee jotain, niin se ei tarkoita, että hän on maailman ainoa äiti, vaan joku toinen äiti voi tehdä ja ajatella ihan eri tavalla. Lue yllä sanottu oikein hitaasti ja tarvittaessa moneen kertaan, josko se siitä pikkuhiljaa lähtisi avautumaan.

No joo ymmärrän. Omilleen muuttava opiskelija ei ole mikään roskalava, johon voi työntää kaikki itselleen tarpeettomat tavarat. Todellisia esimerkkejä:

-20 vuotta vanha silitysrauta, jossa höyryominaisuus on rikki

-kasa pöytäliinoja, jotka sopivat kuuden hengen ruokapöytään

-joulu-, pääsiäis- jne.sesonkiverhoja, jotka ovat väärällä kiinnityssysteemillä

-90-luvun halkeillut, iso nahkasohva

-iso taulu, joka esittää antajan lapsuuden kotia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kuitenkin opiskelijoiden äidit kuuluttelevat nyt roskalava-ryhmässä. Lapseni muuttaa opiskelemaan, olisuko kenellä antaa astioita, kattiloita, ruokailuvälineitä, vuodevaatteita, huonejaluja, mikroa, pesukonetta?

Onko ne parempi saada vierailta ihmisiltä?

On aika turha tyrkyttää jotain vanhaa isoa astiastoa tai isoa valtavaa kaappia tai kymmeniä verhoja, kun se asunto ei ole kasvanut yhtään kokoa sitten toukokuun. Ja ikkunamääräkään ei ole kasvanut yhtään.

Ja tosi kiva tulla töistä kotiin ja löytää kamat pihaltaan

Ap

Pyysitkö joltain jotain? Vai miten ihmeessä päädyitte tuohon? Ihan outo kuvio.

Pienen asunnon pieneen keittiöön esimerkiksi se mikroaaltouunin koko on ratkaiseva.

Kaikki ei juo kahvia eli niitä kahvinkeittimiä ei lannata tyrkyttää sen varalle että siellä joskus käy kahvinjuoja vieraana - ks edelleen se pienen keittiön ongelma.

Yleiskonetta harva haluaa mukaansa. Tai esimerkiksi montaa mattoa kun edelleen se asunto on pieni.

Ja vaikka on opiskelija, on oikeus haluta kaunis koti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kuitenkin opiskelijoiden äidit kuuluttelevat nyt roskalava-ryhmässä. Lapseni muuttaa opiskelemaan, olisuko kenellä antaa astioita, kattiloita, ruokailuvälineitä, vuodevaatteita, huonejaluja, mikroa, pesukonetta?

Onko ne parempi saada vierailta ihmisiltä?

On aika turha tyrkyttää jotain vanhaa isoa astiastoa tai isoa valtavaa kaappia tai kymmeniä verhoja, kun se asunto ei ole kasvanut yhtään kokoa sitten toukokuun. Ja ikkunamääräkään ei ole kasvanut yhtään.

Ja tosi kiva tulla töistä kotiin ja löytää kamat pihaltaan

Ap

Pyysitkö joltain jotain? Vai miten ihmeessä päädyitte tuohon? Ihan outo kuvio.

EN.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oli hirveää, ja lisäksi tuota harrasti myös silloisen poikaystävän äiti. Olin siis poikaystävän kanssa muuttamassa. Hän kävi tavaroitaan läpi ja kyseli yksitellen, haluanko tällaisen tai tällaisen.

Olin tuossa vaiheessa ollut jo 1,5 vuotta töissä, lukion ohella ja loma-aikoina täysipäiväisesti samalla vanhempien luona asuen, eli mitenkään köyhä en ollut ja muuttoon ja uusiin, mieleisiin tavaroihin oli erikseen budjetti varattuna.

Kierrätys on ollut muotia pitkään mutta aina on ihmisiä joille kelpaa vain uusi tavara.

Sepä on hienoa kun on rkas jo vajaan kahden vuoden jälkeen työelämässä.

Itse olin 43 vuotta enkä vieläkään rikas. En heitä tavaroita pois vaan käytän niitä.

Rikkaan ja köyhän välimaasto on myös olemassa. En ollut köyhä, en rikas, mutta rahaa oli sen verran, että pystyin itse hoitamaan muuttoni ja siihen liittyvät hankinnat. En minäkään heitä tavaroitani pois, vaan käytän niitä tai vaihtoehtoisesti myyn tai lahjoitan eteenpäin esimerkiksi nettikirppiksellä, mutta en tyrkytä tavaroitani kenellekään enkä toisaalta toimi minään sukulaisten kierrätyskeskuksena joka ottaa vastaan kaiken sukulaisille tarpeettoman.

Asiat eivät suomessa ole huonosti jos vajaan kahden vuoden työssäololla on jo säästöjä ja vakavaraisuutta.

Itseäni ajattelin, kun muutin kotoa pois, vähät vaatteet mukana, ei mitään, kalustettuun huoneeseen. Palkat olivat pieniä, rahat tuppasi menemään vuokraan, ruokaan ja välttämättömiin vaatteisiin.

Oli hienoa kun pystyi ostamaan ensimmäisen oman sängyn osto - ja myyntiliikkeestä ja pöydän ja pystyi muuttamaan kalustamattomaan asuntoon, oma kattilakin ja kauha siinä vaiheessa.

Elintaso on nykyisin korkea, nuorilla on turvaa vanhemmistaan ja sitten haukkuvat kun pitäisi käytettyä tavaraa muka heiltä huolia.

Vierailija kirjoitti:

Ja kuitenkin opiskelijoiden äidit kuuluttelevat nyt roskalava-ryhmässä. Lapseni muuttaa opiskelemaan, olisuko kenellä antaa astioita, kattiloita, ruokailuvälineitä, vuodevaatteita, huonejaluja, mikroa, pesukonetta?

Onko ne parempi saada vierailta ihmisiltä?

Ehkä kyseessä eivät ole samat äidit.

Katsos kun jokainen ei elä samanlaista elämää. Joillakin on mahdollisuus ostaa uudet astiat ja kalusteet ja toiset eivät pysty ostamaan edes käytettyjä.