Muita jotka ei usko paniikkiiriöön tai vaikkapa masennukseen?

Vierailija kirjoitti:

Huomionhakua ja laiskuutta, just. Mun paniikkikohtaukset on tullu yöllä kun olen yksin. Ja masennus on vienyt multa melkein kaiken: opiskelu- ja työkyvyn, sosiaaliset suhteet, melkein koko elämänhalun. Mutta huomiota mä laiskimus vain haluan!

Tämä. Vain pari kaikkein läheisintä ihmistä tietää edes masennuksestani, heidänkin edessä yritän tsempata. Edes vanhempani eivät tiedä. Miten kukaan tietäisi, jos en pysty näkemään ketään (en pysty ahdistuneena mihinkään viestittelyynkään)? Aikamoista huomionhakua juu. Vähän kyllä vaikuttaa ap sellaiselta huomiota kaipaavalta, joka möykkää näitä älynväläyksiään työpaikalla ja on kateellinen jopa sairaille ihmisille.