Miksi joku oletus, että työttömän pitäisi ottaa vain joku työ? Mielestännekö kaikki sopivat vain johonkin alalle?

Vierailija kirjoitti:

Jos jäisin työttömäksi, ottaisin melkein minkä tahansa työn, koska en tahtoisi olla toimettomana, mutta sitten koko ajan hakisin parempaa ja itselleni sopivampaa työtä. Ei työn ottaminen tarkoita, että sen kanssa joutuu naimisiin loppuelämäkseen, eikä sen ole pakko olla just se täydellinen unelmatyö.

Tämähän riippuu työllisyystilanteesta. 90-luvun lamassa setäni jäi tehtaalta työttömäksi. Soitteli kaikkialle, kiersi yritysten ovelta ovelle, halusi päästä edes lakaisemaan lattiaa muutamaksi tunniksi päivässä tai maalaamaan seinää. Ei irronnut edes sitä lattian lakaisemista pariksi tunniksi päivässä pikkupalkalla kun kaikilla meni niin huonosti. 

Täällä jotkut saa tyydytystä kun kuvittelevat työttömien tekevän itselleen vastenmielistä työtä. Se olikin Sannan aktiivimallin ainoa tarkoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan nykyään enää niin vain "oteta" mitään työpaikkaa.

Jotkut kuvittelevat, että on olemassa työpaikkoja, jotka vain ottamalla otetaan.

Näinpä, ja jos esim. kaupan kassatyö tuosta vain "otetaan", niin miksi vaaditaan yksityiskohtaisten hakemusten täyttämisiä, työhaastatteluja, tutkintotodistusten kopioita ja sen sellaisia? Sittenhän riittää, että ilmoittaa halukkuutensa työhön ja antaa nimen ja hlönumeron.  Sitten tulee paikalle ja työnantaja tsekkaa ettei tule kännissä tai aineissa ja vaikuttaa fyysisesti ja henkisesti jokseenkin työkykyiseltä. Sen päivän seuraa kokenutta työkaveria joka näyttää mitä kassalaitteen nappulaa milloinkin tulee painaa. 

Jopa näihin kassan ja myyjän töihin edellytetään merkonomin koulutus. Lisäksi työtä tehdään ns nollatuntisopimuksella, ja täysiä tunteja et saa, vaan tarpeen mukaan.

Juuri näin, mutta sitähän tämä "työttömät töihin kotoa luuhaamasta" -jengi ei tunnu tajuavan. 

Voin kertoa, että omasta mielestään työnhakija voi sopia mille tahansa alalle. Mutta työnantajat EIVÄT ajattele niin. He syynäävät taustat ja koulutukset ja edelliset työpaikat ja esittävät liudan kysymyksiä, joilla pyritään selvittämään hakijan todellinen kelpoisuus alalle. KUKAAN ei halua palkata työntekijää joka ei jaksa työssä kauaa ja/tai tulee töihin joka päivä naama norsunvitulla. Poikkeuksena kusetuslafkat joissa palkka perustuu provisioon, perehdytys työhön on nolla ja työntekijät vaihtuu melkein viikottain.

ÄLKÄÄ siis tuhlatko työnantajan aikaa hakemalla työtä johon ette sovi. Se ei ole kenenkään etu ja yleensä ette pääse edes haastatteluvaiheeseen.

Tässä aloituksessa nyt kysyttiinkin, että pitäisikö ottaa vastaan mitä tahansa työtä, vaikkei itse kokisi sopivansa alalle. Tässä oli ikään kuin oletustilanteena, että työtä tarjotaan. Ei tässä ollut tarkoitus keskustella siitä, miten vaikea töitä on oikeasti saada. Ei sekoiteta asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää logiikka on nimenomaan niillä oikeasti tyhmillä ihmisillä.. Että "tee jotain!", sitte ihminen menee ihan väärälle alalle ja palaa loppuun 3 KK sisällä koska se juttu ei ole hänen juttunsa. Ja sitte ihminen makaa sairaana kotona taas seuraavat 3kk. Sellanen noidankehä. 

Kylläpä jotkut palavat helposti loppuun, jos työn pitää olla juuri se oikea, mahtava, täydellinen työ, tai tulee välitön burnout kolmessa kuukaudessa! :o

Ei se työnteko ihan noin vakavaa ole. On ihan OK tehdä vaan jotain ja saada siitä rahaa ja miettiä SAMALLA, mitä oikeasti haluaa tehdä.

Maailmassa on ihmisiä, jotka vaativat itse perfektionismia omasta työstään ja ovat neuroottisuuteen taipuvaisia. Työ täytyy tehdä ihan just niin, eikä jotain sinnepäin.

Sit siinä on jatkuvassa stressitilassa, kun itseään soimaa kaikista virheistä ja aina täytyy tehdä täydellisesti.

Ainakin itse olen omaksunut jo lapsuuden kodista sen, että työt hoidetaan sovitusti, ei vähän niinku sinnepäin.

kertokaas kuka oikeesti  tekee töitä pakottamalla, eikä työnantajat halua ottaa henkilöä joka on pakotettu töihin kun ne tietää ettei se tee töitä  ollenkaan vain istuis  tai muuten vaan vetelehtisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jäisin työttömäksi, ottaisin melkein minkä tahansa työn, koska en tahtoisi olla toimettomana, mutta sitten koko ajan hakisin parempaa ja itselleni sopivampaa työtä. Ei työn ottaminen tarkoita, että sen kanssa joutuu naimisiin loppuelämäkseen, eikä sen ole pakko olla just se täydellinen unelmatyö.

Hohoijakkaa. Siinä taas joku työssäkäyvä kermaperse norsunluutornissaan ja kuplassaan kertoo alentavasti työttömille, että miten toimia 😂

Miksi työssäkäyvät ovat kermaperseitä? Luuletko, että kaikki ovat töissä suhteilla jossain sukulaisten firmassa?

Useimmat ovat ihan omalla vaivannäöllä hankkineet työnsä ja kovalla vaivalla (ja juuri tuolla periaatteella, että työtä vaihdetaan aina parempaan) rakentaneet uraa, minä ainakin.

Itselläni on työura mennyt juuri noin. Omalla työllä olen sitä rakentanut. Paitsi, että on siinä kyllä tuuria tarvittu myös. Lähdetään ihan siitä, että olen geneettisesti ihan ok tapaus, eli psyyke ja kroppa pelaa riittävän hyvin, eikä ole ollut henkisessä tai fyysisessä hyvinvoinnissa mitään erityisen isoja haasteita. Sitten kasvuympäristöksi sattui myös sellainen, jolla oli huomattavasti enemmän positiivista vaikutusta minuun kuin negatiivista. Lisäksi en ole koskaan päätynyt työpaikkaan tai työtehtävään jossa hommat olisivat menneet päin persettä, eli en ole saanu fuduja eikä ole lomautettu. Varsinkin uran alussa minulla oli hyviä pomoja, jotka osasivat antaa nuorelle vastavalmistuneelle vaatimustasoltaan sopivia työtehtäviä ja antoivat hyvää tukea niin että se osaaminen ja itseluottamus kasvoivat. 

Teeppä joku aloitus että asiakaspalvelijana ärsyttää asiakkaat niin sinne tulee hyvin moni kertomaan että olet väärällä alalla.

Vierailija kirjoitti:

Tässä aloituksessa nyt kysyttiinkin, että pitäisikö ottaa vastaan mitä tahansa työtä, vaikkei itse kokisi sopivansa alalle. Tässä oli ikään kuin oletustilanteena, että työtä tarjotaan. Ei tässä ollut tarkoitus keskustella siitä, miten vaikea töitä on oikeasti saada. Ei sekoiteta asioita.

Aloituksessa kysyttiin pitäisikö työttömän "ottaa" vain joku työ, ei "ottaa vastaan" joku tarjottu työ. Lisäksi siinä kysyttiin, että sopivatko kaikki jollekin alalle. 

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa, että omasta mielestään työnhakija voi sopia mille tahansa alalle. Mutta työnantajat EIVÄT ajattele niin. He syynäävät taustat ja koulutukset ja edelliset työpaikat ja esittävät liudan kysymyksiä, joilla pyritään selvittämään hakijan todellinen kelpoisuus alalle. KUKAAN ei halua palkata työntekijää joka ei jaksa työssä kauaa ja/tai tulee töihin joka päivä naama norsunvitulla. Poikkeuksena kusetuslafkat joissa palkka perustuu provisioon, perehdytys työhön on nolla ja työntekijät vaihtuu melkein viikottain.

ÄLKÄÄ siis tuhlatko työnantajan aikaa hakemalla työtä johon ette sovi. Se ei ole kenenkään etu ja yleensä ette pääse edes haastatteluvaiheeseen.

Suurimmassa osassa paskahommia on aivan sama millä kiinnostuksen asteella se työntekijä sen homman tekee , kunhan tekee. Jos ei kiinnosta hommat niin heippa vaan ja otetaan seuraava .

Näin väittävät usein myös ajattelevat, että työ on nykyäänkin jotain lapiohommaa, siivousharjan varteen lähtemistä yms. käytännön hommaa. Sinne vaan risusavottaan ja kauppoja hyllyttämään kaikki työttömät!

Mutta kun ei ole. Nykyajan työelämä edellyttää aika paljon toisaalta siksi, että se on hyvin pitkälle järjestelmä- ja teknologiakeskeistä ja toisaalta siksi, että se on hyvin kiireistä. Mihinkään työhön ei tänä päivänä voi palkata ketään ajatuksella, että Reima pikkuhiljaa oppii kun alkaa vaan maalaisjärjellä ja käsityökaluilla tekemään. Palkattavilla tulee olla taidot ennakkoon, koska perehdytys on pikaperehdytys jos sitäkään.

Monesti myös tuntuu, että näin väittävät ajattelevat itse olevansa töissä, kun vaan ovat työpaikalla paikan päällä. Heidän työasenteellaan on ihan sama mitä ja miten siellä tehdään, kunhan ollaan töissä toisin kuin jotenkin alempiarvoiset työttömät. Etätyökään ei heille kaikille ole työtä.

Älkää unohtako että työstä kuin työstä voit edetä taikatikapuilla vaikka paikan pomoksi, kunhan vain olet todella ahkera ;)

Vierailija kirjoitti:

Älkää unohtako että työstä kuin työstä voit edetä taikatikapuilla vaikka paikan pomoksi, kunhan vain olet todella ahkera ;)

En mä ainakaan edes halua pomoksi. Liikaa stressiä, sitten varmaan tulisi se burnout. :D

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan nykyään enää niin vain "oteta" mitään työpaikkaa.

Jotkut kuvittelevat, että on olemassa työpaikkoja, jotka vain ottamalla otetaan.

Kyllä sellaisia on, mutta niissä on niin huono palkka, ettei sillä elä.

Tuilla on mukava elellä. Töitä ei tarvise tehdä, jos ei halua.

Neurokirurgin paikka ois vapaana nyt.

hophop ,hakemukset menemään nyt.

Olen korkeasti koulutettu ja jos kohdalleni osuisi työttömyys niin olisin ihan valmis ottamaan vastaan vaikka siivoustyötä tai marjanpoimintaa, kunhan vaan jotain työtä saisin. Kaikesta työstä oppii jotain ja yllättävistäkin paikoista voi aueta uusia mahdollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää logiikka on nimenomaan niillä oikeasti tyhmillä ihmisillä.. Että "tee jotain!", sitte ihminen menee ihan väärälle alalle ja palaa loppuun 3 KK sisällä koska se juttu ei ole hänen juttunsa. Ja sitte ihminen makaa sairaana kotona taas seuraavat 3kk. Sellanen noidankehä. 

Kylläpä jotkut palavat helposti loppuun, jos työn pitää olla juuri se oikea, mahtava, täydellinen työ, tai tulee välitön burnout kolmessa kuukaudessa! :o

Ei se työnteko ihan noin vakavaa ole. On ihan OK tehdä vaan jotain ja saada siitä rahaa ja miettiä SAMALLA, mitä oikeasti haluaa tehdä.

Samaa mieltä. Mutta miten uskalsit tuollaisia tabuja tänne näille lumihiutaleille kirjoittaa? Poistoon menee ja saat vain eston.