Lääkikseen hakeminen, auttakaa
Olen käynyt toisen asteen koulutuksen ja olen tosissani alkanut haaveilemaan lääkiksestä. Hammaslääkärin ammatti kiinnostaa.
Miten voi maksimoida mahdollisuutensa pääsykokeessa? Mitä jos fysiikka ja matematiikka on hankalaa, mutta terveys, ihmiskeho ja lääketiede kiinnostaa niin, että ahmin tietoa vapaa-ajallanikin - onko mitään mahiksia? Toki jotain matematiikan ja fysiikan kursseja olisi hyvä käydä ja perehtyä lisää, mutta pitääkö niissä olla oikeasti joku huippu?
En ennen uskonut itseeni missään asiassa ja nyt olen terapian avulla saanut itseni sellaiseen kuntoon, että uskallan haaveilla asioista, joita oikeasti haluan.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sitten olla todella paloa ja omistautumista siihen hommaan - muuten ei jaksa.
= motivaatio
Mitä tämä suomeksi tarkoittaa?
Olen käynyt toisen asteen koulutuksen
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sitten olla todella paloa ja omistautumista siihen hommaan - muuten ei jaksa.
En ole lääkikseen menossa, mutta tämä on juurikin se syy, miksen "uskalla" lähteä jatko-opiskelemaan. Pelkään ettei olisi riittävää motivaatiota/kiinnostusta ja opinnot joko jäisivät, venyisivät, tai homma menisi muuten ihan penkin alle koska en jaksaisi paneutua.
täysin sivusta, aiheen ohi
Kokemuksia kysyt, ymmärrän. Kuitenkin saisit suhteutettua osaamistasi tutustumalla hyvin viime vuosien pääsykoetehtäviin. Jos sinun on mahdollista päästä sisään todistusvalinnan kautta korottamalla yo-arvosanojasi, se lienee "helpoin" reitti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä suomeksi tarkoittaa?
Olen käynyt toisen asteen koulutuksen
On opiskellu lähäriks.
Katsohan tästä näitä kokeita ja sano sitten tänne, että mitä mieltä olet: https://www.laaketieteelliset.fi/hakeminen/aikaisempien-vuosien-valinta…
Koska olet vain toisen asteen käynyt, olet ensikertalainen. Toki pääsykokeella on mahdollisuus päästä, mutta jos kirjoitat vaaditut aineet hyvin, niin todistuksellakin voit päästä. Tosin mikään "oma mielenkiinto lääketieteeseen" ei riitä, vaan joudut joka tapauksessa käymään yli L:n osaamistasolla fysiikan, kemian ja biologian. Ja jos todistuspisteillä halajat sisään, niin sitten muutkin aineet pitää opetella.
Pitää olla lahjakas matemaattisesti jos Suomessa haluat opiskella tai omistaa ainakin 80 000 euroa ylimääräistä, jolla saa maksettua opinnot ulkomailla.
Ihan suoraan sanottuna: et pääse sisään pääsykokeella jos fysiikka ja kemia ei ole kunnolla hankassa ja laskurutiini rautaa. Kursseihin vähän lisää perehtyminen ei auta. Kokeile vanhoja kokeita ajastimen kanssa. Kaikki tehtävät pitää ehtiä tehdä mahdollisimman hyvin.
Pääsykokeiden kautta pääsee vai kourallinen ja siellä on kymmeniä, jos ei satoja jotka osaa koko oppimäärän etu- ja takaperin sekä unissaan. Mutta kovalla työllä voi onnistua! Tsemppiä urakkaan!
Valmennuskurssit oli aikanaan varmaan se viisastenkivi jolla itse pääsin sisään.
miten ois jos opiskelisit vaikka nuoriso-ohjaajaksi tai hakeutuisit vanhustyöhön?
Ei riitä, että vain fysiikka ja kemia on kunnolla hallussa. Biologian osaamisella on yhtä suuri merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Ei riitä, että vain fysiikka ja kemia on kunnolla hallussa. Biologian osaamisella on yhtä suuri merkitys.
Juuri näin. Mutta biologia on siinä mielessä helpompaa, että se pitää "vain lukea". Fysiikassa ja kemiassa pitää olla ymmärrystä ja laskurutiinia lisäksi, pelkkä ulkoaopettelu ei riitä.
Ap:lle sanoisin, että haastavaa tulee olemaan. Ellei ole L-rivistöä ylioppilastodistuksessa, on edessä pääsykokeet ja niissä mitataan fysiikan, kemian ja biologian osaamisen lisäksi stressinhallintaa, ajankäyttöä ja priorisointia. Mutta ei se mahdotonta ole, jos motivaatio on kova!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sitten olla todella paloa ja omistautumista siihen hommaan - muuten ei jaksa.
Jep. Kuten sanoin, vapaa-ajalla tulee luettua jatkuvasti lääketieteeseen liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita.
Tuota juu. Jo itse opiskelu ja etenkin työelämä on jotain ihan muuta kuin "mukava lukea lääketieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita". Niitäkin joutuu todella lukemaan, mutta työ (ja opiskelu) on rankkaa raatamista, voimattomuutta, omien kykyjen epäilyä ja huolta siitä että tuliko tehtyä oikea päätös.
Ei nyt millään pahalla, mutta aloituksesi kuulostaa vähän sellaiselta unelmahötöltä. Toki sinusta voi tulla hyvä lääkäri jos ja kun pääset sisään (ihan mahdollista), mutta reaaliteetit iskee silmille monesti ja pahemman kerran.
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla lahjakas matemaattisesti jos Suomessa haluat opiskella tai omistaa ainakin 80 000 euroa ylimääräistä, jolla saa maksettua opinnot ulkomailla.
Ei tarvitse olla lahjakas matemaattisesti. Ihan tuubaa tämä väite.
Mut kiinnostusta tulee olla ja hyvä lukutekniikka.
Jos sisään haluat, otat lukion 2021 ops mukaiset bilsa, kemian ja fysiikan kurssikirjat käsiin. Siis kaikki kurssikirjat syventävätkin (17).
Vierailija kirjoitti:
Normaalilla älyllä varustettu ihminen voi päästä lääkikseen, mutta vaatii kunnon pänttäämistä. Tunnen fysiikan ja kemian open joka haki monta kertaa lääkikseen eikä päässyt, vaikka luulisi että kyseiset aineet on aika hyvin hallussa. Taso on kova. Toiset lukee vuosia täyttä päivää ja hakee monta kertaa ennen kuin tärppää.
Käsittääkseni hammaslääkäriksi on vielä vaikeampi päästä kuin lääkikseen. Paikkoja on vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalilla älyllä varustettu ihminen voi päästä lääkikseen, mutta vaatii kunnon pänttäämistä. Tunnen fysiikan ja kemian open joka haki monta kertaa lääkikseen eikä päässyt, vaikka luulisi että kyseiset aineet on aika hyvin hallussa. Taso on kova. Toiset lukee vuosia täyttä päivää ja hakee monta kertaa ennen kuin tärppää.
Käsittääkseni hammaslääkäriksi on vielä vaikeampi päästä kuin lääkikseen. Paikkoja on vähemmän.
Hampaalle on paljon pienempi pisteraja, kuin lääkikseen.
Jep. Kuten sanoin, vapaa-ajalla tulee luettua jatkuvasti lääketieteeseen liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita.