Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kesälomareissu pilalla
Paha äitipuoliko?
28.06.2023 |
Ollaan uuden miesystävän kanssa tavattu viime syksynä ja nyt kesälomalle suunnitteilla ensimmäinen yhteinen lomamatka. Olen innoissani odottanut sitä, että meillä on viikko aikaa nautiskella kaksistaan (loikoilla sängyllä, rakastella, istua hyvässä ravintolassa ja nauttia kuohuviiniä jne).
Nyt yhtäkkiä miehen 12-vuotias tyttö haluaa reissulle mukaan ja mies on sitä mieltä, että tyttö pitää ottaa matkaan. Ymmärrän, että miehelle viikko kiireetöntä lomaa tyttären kanssa on luksusta, mutta itselleni tämä on painajainen. Ei tytössä sinänsä mitään vikaa ole, mutta kyllähän se nyt meidän lomasuunnitelmat romuttaa, jos huoneessa onkin meidän lisäksi miehen lapsi.
Yritin kauniisti ehdottaa, että ehkä tyttö voisi tehdä jotain muuta isänsä kanssa, mutta tyttö haluaa nimenomaan reissuun ja mies inttää, että olisi ihana ottaa tyttö matkaan mukaan.
Mitä voin tehdä? En todellakaan halua maksaa kallista lomamatkaa ja joutua jakamaan sitä miehen lapsen kanssa
Kommentit (1000)
Vierailija kirjoitti:
Jos antaa lapselle kaiken periksi niin se ei lopu ikinä. Lapsi tulee pilaamaan häänne, vastustamaan uuden lapsen hankintaa, tunkee joka lomareissulle mukaan yms. Pakene kun vielä voit.
Isä haluaa lapsensa mukaan = lapsi päättää kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän teitä molempia ja varmasti harmittaa että lomasta ei tule sellainen kuin alunperin suunnittelit. Lomasta voi tulla kuitenkin ihan mukava. Pyydä miestä ja exäää osallistumaan hotellikuluihin jos tyttö lähtee mukaan, niin et koe että joutuisit maksamaan liikaa. Itse ottaisin tytön mukaan, matkalla teillä olisi hyvä tilaisuus tutustua toisiinne paremmin. Sitten olisi helpompi miettiä myös mahdollista tulevaisuuden yhteenmuuttoa kun tiedät paremmin kuinka tulette toimeen.
Itse reissasin hyvin varhaisessa vaiheessa uuden miesystävän ja lasteni kanssa ja ne oli ihania reissuja ja seksiäkin sai ihan tarpeeksi, kun kävi yhdessä suihkussa, yöllä kun lapset nukkuivat jne.
Kustannukset ei ole ongelma: hotelliin/meidän huoneeseen saa lisävuoteen lapselle pienellä lisähinnalla, jonka mies tietysti maksaisi kokonaan kuten lapsen lentolipun hinnankin.
Mutta kyllähän se muuten reissun ohjelmaa muuttaa, jos matkassa onkin kahden aikuisen lisäksi lapsiAp
Millä tavalla? Et voi viettää wtlomaa kännäten ja nussien?
Olen naimisissa ja lapseton. Ilmeisesti mielestäsi pariskunta ei voi matkustaa ilman lapsia tai se on heti wtlomaa kännäten ja nussien?
Haista sinä kuule pitkä p_ska!
Eri
Semmoista se on. Se on nyt vaan hyväksyttävä, että miehen mukana tulee lapsi. Jos et hyväksy, niin sitten on parempi lähteä eri teille. Näin se vaan on.
Mä ymmärrän kyllä sun näkökulman asiasta. Jos olette kerran reissun suunnitelleet niin et menette kaksin niin varmasti harmittaa. Voisitko miehelle puhua avoimesti asiasta ja kertoa mitä toiveita sinulla on loman suhteen ja muistuttaa miksi juuri tuon ajankohdan valitsitte matkalle - >lapsen piti olla äidillään.
Mikään muu kun avoin keskustelu ei tässä tapauksessa auta kun kyseessä on kuitenkin uusperhe kuvio. Itse olen uusperheestä ja oma perheeni on uusperhe ja kyllä voin sanoa että parisuhde tarvitsee kaksinkeskistä lomaa, silloin saa olla rauhassa, paneskella, nauttia toisen seurasta ilman mitään muita velvotteita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos antaa lapselle kaiken periksi niin se ei lopu ikinä. Lapsi tulee pilaamaan häänne, vastustamaan uuden lapsen hankintaa, tunkee joka lomareissulle mukaan yms. Pakene kun vielä voit.
Isä haluaa lapsensa mukaan = lapsi päättää kaikesta.
Isä olisi voinut heti matkaa suunnitellessa kertoa, että hän ei halua matkustaa ilman lasta. Lapsi tulee mukaan aina, myös kaveriporukan kalastumatkoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö matkaa ole vielä maksettu? Lapsiaan voi sitten mennä sinun varauksella.
No enhän minä reissua perua haluaisi. Haluaisin vaan reissulle alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kaksistaan enkä kolmistaan.
Periaatteessa lapsen mukaan ottaminen onnistuisi, sillä vaikka lennot on varattu ja maksettukin, niin lennoll on tilaa. Ja meidän huoneeseen saa myös lisävuoteen pienen lisämaksun maksamalla.Reissu on vielä varattu lapsen äitiviikolle tarkoituksella, mutta nyt kun lapsi on keksinyt, että haluaisi reissuun mukaan, niin sekä mieheni että hänen ex on yllättäen valmiita menemään lapsen toiveiden mukaan.
Lomareissun ajankohtakin on tarkkaan valittu, että lapsi on äidillään. Ja seuraavan viikon sitten isällään
Ja nyt yhtäkkiä, kun lapsi keksii, että hänkin haluaa ulkomaille, minun pitäisi vaan hyväksyä reissusuunnitelmien muutosJa kuten sanottu: ymmärrän, että tytöstä olisi kiva päästä ulkomaille. Ja ymmärrän senkin, että miehestä olisi kivaa, että tytär pääsisi reissuun. Mutta minä olen tuohon lomamatkaan säästänyt monta kuukautta ja nyt tuntuu, että ei se ole sellainen loma josta unelmoin, jos lapsi lähtee mukaan.
Ap
Sulla on oikeus olla pettynyt, niin minäkin olisin tuossa tilanteessa. Mutta. Se lapsi tulee ensimmäisenä miehelle, aina, ja niin pitääkin tulla. Mies haluaa eri asiaa kuin sinä, sä voit päättää ainoastaan omasta puolestasi lähdetkö matkaan lapsen kanssa vai jäätkö kotiin.
Mulla oli eron jälkeen todella vaikeaa ajatella, että olisin matkustanut ilman poikaa, niin kuin ennen eroakin. Nyt kun poika on jo iso teini, niin tilanne on muuttunut.
Mutta jos olisin lähtenyt matkaan niin, että olen poikaa kieltänyt lähtemästä, en olisi pystynyt nauttimaan matkasta. Halusin hänen kokevan sen kivan mitä itsekin. Se oli minun henkilökohtainen tunteeni ja kenenkään ei tarvitse sitä ymmärtää eikä olla samaa mieltä, mutta seurustelumielessä ei homma olisi toiminut ihmisen kanssa, joka olisi kovasti kaivannut sitä kahdenkeskeistä aikaa. Kyllä sitäkin riitti isäviikoilla, mutta ei vain silloin kun tapahtui jotain arjesta poikkeavaa mukavaa.
Isänviikko ja äidinviikko, milloin on lastenviikko lomailla jos ne kumppanin väliset lomat pitäisi valita ensisijaisesti ettei lapsi koko aikaa päätä kaikesta?
täh?
ei kai se päättänyt mistään sen kummemmin kuin minäkään.
Siis rautalangasta; en alistunut mihinkään lapsen tahtoon, mutta kun lapsi oli vielä pienempi ja haaveilin vaikka jostain kylpylästä, niin haaveilin siitä hänen kanssaan, ja toki myös miehen. Miehellä oli mahdollisuus lähteä mukaan tai olla lähtemättä sitten jos ei pojan seura olisi miellyttänyt. En olisi pystynyt nauttimaan hotellin uima-allas osastosta tai jonkun nähtävyyden tuijottamisesta, jos en olisi tarjonnut samaa mahdollisuutta lapselleni. Teen asioita lapsen vuoksi, elääkseni lapseni kanssa tätä elämää. Nyt kun lapsi on jo iso kaveri, niin hänen vuokseen annan hänelle puolestaan tilaa hankkia kokemuksia ja elämyksiä omilla ehdoillaan, vaikka kavereitten kanssa.
Tuntuu enemmän siltä että elät omaa elämääsi lapsen kautta. Jos lapsella on kivaa niin sinulla on kivaa ja ilman lasta sinulla ei voi olla kivaa.
Mulla on oikein kivaa ilman lasta. Esim illanvietossa ystävien kanssa - ei oikein lapsiystävällinen venue. Urheiluharrastuksissa, oikein leppoisaa ilman lasta. Ravintolaillallisilla käydään miehen kanssa kahden, elokuvissa, kalalla, metsällä, mökillä. Mutta lapsen ollessa nuorempi en halunnut nähdä Roomaa ilman häntä. En halunnut lomailla Rauhan kylpylässä ilman häntä. Viihdyn hänen seurassaan ja haluan tarjota hänelle mahdollisuuden tuollaisiin arjesta täysin poikkeaviin matkoihin. Nyt ei enää oikein lähde mukaan ja voi taivas että olen kiitollinen noista muistoista! Kymmenkunta vuotta pitkästä elämästä ainoa mahdollinen rako todella elää lapsen kanssa. Joku päivä olen se nariseva eläkeläinen joka kokee, että aina liian vähän poika mahdollisine perheineen käy. Eiköhän sitten ole aikaa miehen kanssa nysvätä kahdelleen.
Se on ymmärrettävää mutta se ei tarkoita että lapsen pitäisi päästä mukaan jokaiselle matkalle jonka sinä teet.
Mulla on valitettavasti niin vähän irtainta rahaa ja ennen kaikkea vapaa-aikaa että se on matka per vuosi. Erilaisia matkoja on pojan kanssa tehty yhdessä siis kymmenkunta. Elämää edessä vielä monta kymmentä vuotta jos luoja suo.
Matkat valitaan toki ajan ja rahan mukaan. Yhden pidemmän ja kalliimman matkan sijaan voi tehdä kaksi lyhempää ja halvempaa joista toiselle lapsi pääsee mukaan ja toinen on sitten aikuisten matka.
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että äiti-ihminen haluaa matkustaa lapsensa kanssa ja haluaa mennä nimenomaan katsomaan Colosseumia? Jos siihen kuvioon tulee kumppani, niin hänhän voi äänestää jaloillaan jos ei homma hänen kannaltaan toimi. Mun kumppanini ideoi ja varasi sitten ihan itse jotain Järvisydän yllätystä jne, eikä niihin lasta kysytty ja tämä oli täysin selvä kaikille. Mutta aloittajan mies on nyt mennyt lapselle lupaamaan, varmastikin vähän samoista syistä kun itsekin halusin lapsen kaikkialle mukaan, ehkäpä hän kokee, ettei olisi nauttinut matkasta jos lapsi olisi jäänyt koneesta.
Aloittajan kannattaa varmastikin keskustella asiasta ja sopia pelisääntöjä miehen kanssa ja halutessaan perua matka omalta osaltaan.
Mies varmaan olettaa myös, että osallistut lapsen kuluihin matkalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko se niin kamalaa jos tän kerran ottaisitte lapsen mukaan, ja ensi kerralla menette kahdestaan?
Se on miehen lapsi, ja valitettavasti lapsiperheissä suunnitelmat voivat yllättäen joskus muuttua.
Ei auta muu kuin yrittää sitten sopeutua tilanteeseen.Entäs kun se lapsi haluaa seuraavallakin kerralla mukaan?
Kuten sanoin, toiselle pääsee mukaan mutta ensi kerralla voi sanoa että ei sovi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko se niin kamalaa jos tän kerran ottaisitte lapsen mukaan, ja ensi kerralla menette kahdestaan?
Se on miehen lapsi, ja valitettavasti lapsiperheissä suunnitelmat voivat yllättäen joskus muuttua.
Ei auta muu kuin yrittää sitten sopeutua tilanteeseen.Entäs kun se lapsi haluaa seuraavallakin kerralla mukaan?
No, silloinkin isä tekee sen päätöksen. Hippasen tuntuu ette te naiset nyt oikein hyväksy sitä että päätöksen teki mies, ei tämän lapsi, eikä tämän ex.
Se on sitä nykynaisen itsekyyttä. Uniikki lumihiutale jonka sijasta ei voi kukaan vapaaehtoisesti valita vaan takana on oltava paha paha ex ja sen huonosti kasvatettu pentu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko se niin kamalaa jos tän kerran ottaisitte lapsen mukaan, ja ensi kerralla menette kahdestaan?
Se on miehen lapsi, ja valitettavasti lapsiperheissä suunnitelmat voivat yllättäen joskus muuttua.
Ei auta muu kuin yrittää sitten sopeutua tilanteeseen.Entäs kun se lapsi haluaa seuraavallakin kerralla mukaan?
No, silloinkin isä tekee sen päätöksen. Hippasen tuntuu ette te naiset nyt oikein hyväksy sitä että päätöksen teki mies, ei tämän lapsi, eikä tämän ex.
Emmä nyt tiiä, mä hermostuisin jos mä ja kaveri ollaan menossa reissuun ja yhtäkkiä toinen päättäis et otetaan tosta teini mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka puhutte tässä yhteydessä, että lapsi pitäisi ottaa mukaan hänen parhaakseen, olisitteko edelleen samaa mieltä, jos kyseessä olisi ydinperhe, jossa lapsi haluaa yhtäkkiä mukaan vanhempien suunnittelemalle kahdenkeskiselle lomamatkalle? Lasten hoito olisi jo järjestynyt ja loma varattu ja edessä muutaman viikon päästä.
Vaikea sanoa, kun ei ydinperheenä eläessä tehty kahdenkeskisiä lomamatkoja. Tehtiin ennen lapsia ja lasten jälkeen. Lapsuusaika on sille perhe-elämälle pyhitetty. Näin meillä.
-eri
Teillä ei siis ollut mitään omaa elämää? Ei omia harrastuksia, omia ystäviä, aikuisten juttuja? Eihän se matka ole sen kummempi juttu kuin nuokaan.
Koen että se olisi vähän sama asia kuin mennä mummun 80-vuotisjuhliin ilman lapsia. Kerran elämässä juttuja.
Mutta järjestäähän toiset häätkin ilman omia lapsiaan. Meitä on monenlaista väkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko se niin kamalaa jos tän kerran ottaisitte lapsen mukaan, ja ensi kerralla menette kahdestaan?
Se on miehen lapsi, ja valitettavasti lapsiperheissä suunnitelmat voivat yllättäen joskus muuttua.
Ei auta muu kuin yrittää sitten sopeutua tilanteeseen.Entäs kun se lapsi haluaa seuraavallakin kerralla mukaan?
No, silloinkin isä tekee sen päätöksen. Hippasen tuntuu ette te naiset nyt oikein hyväksy sitä että päätöksen teki mies, ei tämän lapsi, eikä tämän ex.
Naiset, koettakaa jo päästä siitä yli että on miehiä joilla se lapsi menee naisen edelle. Joo, oli suunniteltu kahden keskistä matkaa, mutta mies haluaa sinne mukaan ihmisen joka on osa häntä.
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö matkaa ole vielä maksettu? Lapsiaan voi sitten mennä sinun varauksella.
No enhän minä reissua perua haluaisi. Haluaisin vaan reissulle alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kaksistaan enkä kolmistaan.
Periaatteessa lapsen mukaan ottaminen onnistuisi, sillä vaikka lennot on varattu ja maksettukin, niin lennoll on tilaa. Ja meidän huoneeseen saa myös lisävuoteen pienen lisämaksun maksamalla.Reissu on vielä varattu lapsen äitiviikolle tarkoituksella, mutta nyt kun lapsi on keksinyt, että haluaisi reissuun mukaan, niin sekä mieheni että hänen ex on yllättäen valmiita menemään lapsen toiveiden mukaan.
Yllättäen? Totta kai vanhemmat ensisijaisesti ajattelevat sitä omaa lastaan, eikä jotain aikuista naista. Sitä kutsutaan vanhemmuudeksi. Kotiin vähän vielä kasvamaan.
No ei lapsenkaan ole hyvä oppia siihen, että aina saa mitä haluaa. Omalleni kyllä selittäisin vastaavassa tilanteessa, että tämä on nyt sovittu näin, tehdään vaikka toinen reissu kahdestaan.
Ap:lle neuvoisin, että pidä rajoista (=siitä, että pitäydytään sovituissa asioissa) jämäkästi kiinni heti alusta asti. Täytyyhän miehen ymmärtää sinun näkökulmasi, jos selität niin kuin täällä? Jos ei ymmärrä, vaihtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se olisi nainen joka haluaisi lapsen mukaansa...mies olisi itsekäs sika joka ei hyväksy naisen lasta. :D
Mies on kaikesta päätellen vähän yksinkertainen ja oikea curling-vanhempi. Vaihtoaitioon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko se niin kamalaa jos tän kerran ottaisitte lapsen mukaan, ja ensi kerralla menette kahdestaan?
Se on miehen lapsi, ja valitettavasti lapsiperheissä suunnitelmat voivat yllättäen joskus muuttua.
Ei auta muu kuin yrittää sitten sopeutua tilanteeseen.Entäs kun se lapsi haluaa seuraavallakin kerralla mukaan?
No, silloinkin isä tekee sen päätöksen. Hippasen tuntuu ette te naiset nyt oikein hyväksy sitä että päätöksen teki mies, ei tämän lapsi, eikä tämän ex.
Naiset, koettakaa jo päästä siitä yli että on miehiä joilla se lapsi menee naisen edelle. Joo, oli suunniteltu kahden keskistä matkaa, mutta mies haluaa sinne mukaan ihmisen joka on osa häntä.
Kuka sitten päättää, mitä matkalla tehdään? Vai meneekö se niin, että nainen tekee yksin aikuisten juttuja ja isä lapsen kanssa lasten juttuja?
Itse kertoisin asiat niin kuin ne on. Olette suunnittelleet lomamatkaa aikuisille teille kahdelle eikä perhelomaa lasten kera eikä siihen lapsen haluaminen matkalle tulisi vaikuttaa. Kertoisin, että tämä ei tunnu hyvltä, että otetaan lapsi tälle reissulle mukaan, koska kyse oli teidän yhteisestä aikuisten matkasta ja voitte mennä seuraavan kerran lomamatkalle lasten kera. Rupeatte vaikka miehen ja lapsen kanssa suunnittelemaan sitä perhelomakohdetta, niin on jotain mitä myös odottaa lapsenkin ja teidänkin kannalta, mutta eri lähtökohdista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko se niin kamalaa jos tän kerran ottaisitte lapsen mukaan, ja ensi kerralla menette kahdestaan?
Se on miehen lapsi, ja valitettavasti lapsiperheissä suunnitelmat voivat yllättäen joskus muuttua.
Ei auta muu kuin yrittää sitten sopeutua tilanteeseen.Entäs kun se lapsi haluaa seuraavallakin kerralla mukaan?
Kuten sanoin, toiselle pääsee mukaan mutta ensi kerralla voi sanoa että ei sovi.
Miksei toisin päin? Tämä reissu on jo suunniteltu aikuisten reissuksi lapsen äitiviikolle, seuraava reissu voidaan suunnitella yhteiseksi ja ajoittaa isäviikolle.
Lähdin kerran tuollaiselle reissulle miehen ja hänen 8 vuotiaan poikansa kanssa. Mies onneksi maksoi kokonaan myös minun matkani, muuten en olisi lähtenyt alunperinkään. Voin kertoa, etten enää lähde edes maksettuna tuollaiselle reissulle sillä tuntui, että arvokasta lomaviikko meni täysin hukkaan. Koko viikko elettiin lentokentältä alkaen täysin pojan ehdoilla. Leikittiin uima-altailla ja pidettiin seuraa, heiteltiin tai potkittiin palloa, syötiin hampurilaisia ja lähes kaikki oli pahaa. Ei ainuttakaan rauhallista ruokailua, ei yhtäkään hotellin esityksen katsomista rauhassa ilman tylsää kommentteja... Jos yritti pelata miehen kanssa pingistä tai ottaa edes selfien yhdessä änkesi poika samantien väliin. Tämän lisäksi jatkuvat videopuhelut exälle jotka ei mitenkään kohottaneet tunnelmaa... Never ever again.
Alue: Aihe vapaa
Miehen pitänee olla avoin aloittajalle siitä kuinka hän haluaa lastaan kasvattaa ja kuinka pitää mukana elämässä. Ap tekee sitten valintansa tiedon pohjalta.