Lue keskustelun säännöt.
Kesälomareissu pilalla
Paha äitipuoliko?
28.06.2023 |
Ollaan uuden miesystävän kanssa tavattu viime syksynä ja nyt kesälomalle suunnitteilla ensimmäinen yhteinen lomamatka. Olen innoissani odottanut sitä, että meillä on viikko aikaa nautiskella kaksistaan (loikoilla sängyllä, rakastella, istua hyvässä ravintolassa ja nauttia kuohuviiniä jne).
Nyt yhtäkkiä miehen 12-vuotias tyttö haluaa reissulle mukaan ja mies on sitä mieltä, että tyttö pitää ottaa matkaan. Ymmärrän, että miehelle viikko kiireetöntä lomaa tyttären kanssa on luksusta, mutta itselleni tämä on painajainen. Ei tytössä sinänsä mitään vikaa ole, mutta kyllähän se nyt meidän lomasuunnitelmat romuttaa, jos huoneessa onkin meidän lisäksi miehen lapsi.
Yritin kauniisti ehdottaa, että ehkä tyttö voisi tehdä jotain muuta isänsä kanssa, mutta tyttö haluaa nimenomaan reissuun ja mies inttää, että olisi ihana ottaa tyttö matkaan mukaan.
Mitä voin tehdä? En todellakaan halua maksaa kallista lomamatkaa ja joutua jakamaan sitä miehen lapsen kanssa
Kommentit (1000)
Vierailija kirjoitti:
Olen vela, enkä halua lapsia, mutta jos miehelläni olisi lapsi, laittaisin kyllä lapsen edun omani edelle. Lapsi olisi siis tervetullut mukaan, tai jos olis raskasta, jäisin itse pois. En ymmärrä isää jolle naisystävä olisi lasta tärkeämpi.
Et ole seurustellut näköjään lapsellisen miehen kanssa. Vilpittömät onnittelut, älä ikinä koskaan haksahda sellaiseen. Kävi mulle sellainen, että lapsellinen mies kaikissa hirveissä ristipaineissa yritti ottaa itseltään hengen.
Olisin väistynyt kuvioista, jos olisin ymmärtänyt tilanteen vakavuuden. Ikuiset traumat.
Ei tämä tarkoita, että muille kävisi näin. Mies hengissä ja näköjään uusi naisystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Edelleenkään reissu ei tietenkään ole sellainen, mitä alunperin suunnittelimme ja mitä odotin. Mutta uskon, että tästäkin voi tulla hyvä reissu.
Barcelonassa mennään enemmän meidän aikuisten toiveiden mukaan ja kierretään tärkeimmät nähtävyydet. Loppulomalla sitten välillä enemmän tytön ehdoilla
Ap
Ei, kyllä te menette koko loman tytön ehdoilla. Kuten kerroin tuolla aiemmin, ystäväni otti yllättäen meidän etelänmatkalle 14 v tyttönsä mukaan.
Kyllä se niin vain on, että vähänkään vastuulliset aikuiset huomioi alaikäisen joka tilanteessa. Kun istutaan illalla terassilla, ei sen lapsen voi odottaa yksin huoneessaan nyhjäävän, eikä edes toivokaan. Hänkin on etelän ihanassa illassa lämmöstä ja lomasta nauttimassa. Ei voi odottaa innostuvan oikeasti samoista ravintoloista, eikä nälässä olevan. Tarkkaillaan nuoren mielialaa, viihdytetään, osoitetaan huomiota, jutellaan, kysellään, ollaan aikuisia.
Niin se vain menee. Eikä siinä ole ehdottomasti ole mitään vikaa, että haluat joustaa nyt yhdessä lomassa. Kunhan teet sen tosiasiat tunnustaen ja silmät avoinna. Olethan sinä itsekin ollut kahden teinin äiti, joten älä nyt hupsuttele millään "vähän tytön ehdoilla".
No ehkä sanavalinta oli huono
Ekat päivät Barcelonassa kierretään niitä nähtävyyksiä, joita me aikuiset haluamme nähdä. Mutta tietysti ohjelmaa muokataan nuorellekin sopivaksi. Ja TIETYSTI hän esim istuu ja syö meidän seurassa. Mitään muuta minäkään en hyväksyisi. Emme tietenkään jätä nuorta hotellihuoneeseen kun lähdemme ulos syömään. Ei kai nyt kukaan niin toimisiLoppureissu tehdään vielä enemmän tytön ehdoilla, mutta emme täysin unohda omia toiveitammekaan.
Olen reissannut omien lasteni kanssa sen verran, että tiedän kyllä mitä se on
Ap
Mites ap yhtäkkiä muuttui näin yli- innokkaaksi kersan matkaan lähtemisen kanssa. Taitaa olla nyt joku vara- ap asialla.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään tyttö ei tule mukaan. Hei haloo nyt näitä kommentteja. Olen itsekin 8 v. tytön äiti ja todellakin loma on lapsen kanssa erilainen. Lapsi haluaa uida altaassa ja häntä pitää vahtia. Haluaa mennä jäätelölle, huvipuistoon jne... Koko ajan pitäisi olla ohjelmaa. Aikuiset taas voi haluta istua illalla rauhassa lasillisella.
Menette kahdestaan. Tytön kanssa sovitaan että seuraava reissu tehdään yhdessä.
Seuraavaa reissua kun ei tule, niin lapsi petetään oikein kahdesti, mutta mitä sillä on väliä, kunhan on seksiä, alkoholia ja aikuista ihanaa. Jos lapselle jotain luvataan, niin se pidetään. Lapsi ei ole äänestäjä, jolle voi valehdella mitä haluaa.
Nolottaa, että haksahdamme aina vaan näihin keksittyihin stooreihin.
Näitä,käytetään sitten iltapäivä-, naistenlehtien artikkeleissa ja ovat muutoinkin oivaa materiaalia, noh mihin tahansa.
Vertaisin kärkkäästi näitä tällaisia samanveroisiksi kuin ne nettihurmaajat - tässä tapauksessa vaan vievät ajan & tarinat. Vastuuseen pitäisi teidätkin saattaa! Keskittykää oikeisiin töihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti olette jo alunperin halunneet matkalta vähän eri asioita. Jos mies olisi halunnut nimenomaan kahdenkeskiselle romanttiselle lomalle niin tuskin hän olisi innossaan ottamassa tyttöä mukaan.
Ties vaikka ukko olisi ihan itse mennyt ehdottamaan likalleen, että tuletko mukaan. Hänestä kun on varmaan kiva, että on uusi eukko sekä tytär mukana, mutta taas kumpikin, eukko että tytär, haluaisi että sitä toista ei olisi. Tyttölapset ovat erityisen mustasukkaisia isistään uusille naisystäville.
En lähtisi tuollaiseen reissuun. Rimpsessa saisi varmaan päättää kaikki mitä reissussa tehdäänkin.
jotenkin osaan ajatella tälläisissä tilanteissa sitä lastakin. Että mitä ihmettä miettii, kun ei tunnu enää sopivan perheeseensä, kun tuli isin uus nainen kuvioihin. Mennään uuden naisen ehdoilla: jos hän ei halua lasta jonnekin ,lapsi ei tule. Isi ja lapsi oli ennen perhe. Mutta joo, ymmärrän kyllä senkin, et voi haluta kahdenkeskistä aikaa, mutta kun jommalla kummalla on lapsia entuudestaan, niin pitää ottaa se huomioon, ei voi olla itsekäs. Lapset tosiaan erotilanteissa on niitä pelinappuloita.
Nämä ovat olleet erossa 6 vuotta. Ei siis olla enää missään erotilanteessa - ellei sitten lasketa, että exälle ja lapselle erotilanne on aina akuutti ja siihen voidaan vedota, oli siitä erosta sitten miten monta vuosikymmentä hyvänsä.
Lapselle tuollaiset mullistukset elämässä ovat aina enemmän tai vähemmän akuutteja! Lapsihan tilanteessa joutuu vasten omaa tahtoaan sopeutumaan sopeutumasta päästyään!
Ihmettelen suuresti tätä yleistä uskomusta jostain ex-naisien surkeasta vuosia kestävästä ruikutuksesta sen kultakimpaleen perään, jonka itse noin 80% todennäköisyydellä jättivät :'D
Ymmärrän, että toisen roska on usein toisen aarre ja voin kunnioittaa tätä. Tämähän on vain positiivinen asia, että jätetyllekin se uusi rakkaus löytyy. Mutta voin vakuuttaa, että esim minulla lähes ainoa mielenkiinto exäni tekemisiin liittyy lasten etuun. Suurin osa asioista mitä teen tai jätän tekemättä liittyy puhtaasti lasteni etuun. En halua sitä sinun kaljuuntuvaa ja alkoholisoituvaa kaljamahaasi yhtään sen enempää kuin halusin silloin kun ihan itse pakkasin laukkuni ja lähdin, rentoudu hyvä nainen.
Olen ollut naimisissa jo lähes neljäkymmentä vuotta ja yhteiset lapsemme ovat jo maailmalla.
En tiedä, mistä tilanteista puhut, etkä taida tietää itsekään, mutta jos erosta on kulunut - kuten tässä tapauksessa on - jo 6 vuotta, kyllä se on molempien vanhempien asia järjestää asiat siten, että lapsen elämässä ei yksi ulkomaanmatka ole akuutti mullistus ja elämänsä jatkuvaa sopeutumista.
Mutta tätähän ei teille voimaantuneille lastensa parasta aina ajatteleville eronneille naisille saa sanoa, teillä kun joka asiassa on se lapsen etu niin vahvasti aina mielessä, vaikka vierestä ei todellakaan siltä näytä.
Niin. Erosta taitaa meillä olla se 7 vuotta ja kyllähän tilanne on elänyt koko ajan. On tullut erilleen muutot, isän seurustelukumppani johon tutustuttiin, sitten ero hänestä, mun kumppani, pari muuttoa minun kanssa, isän uusi kumppani joka muutti perheineen heidän taloon. Isoisä kuoli siinä sivussa, koulut vaihtuivat. Ja nyt suhde isään on ollut viilenemässä jo viimeisen muutaman vuotta. Kaikki näistä lapsesta riippumattomia tilanteita. Olen ihan todella pahoillani jos miehen kumppania harmittaa, että lapseni on pitänyt ottaa monessa kohtaa jollain muotoa huomioon, kun sen voimaantunut äitinsä kerran niin vaatii. Muutenhan ei kai olisi otettu(?)
Elämässä tilanteet elää ja isovanhemmatkin kuolee. Juuri tämä oli pointtini. Mutta jos katsot listaasi, oikeastaan näistä muutoksista ei monikaan ole sellainen, johon eksäsi edes on voinut vaikuttaa. Sinähän sen eronkin otit, joka aiheutti erilleen muutot, olet myös päättänyt pari kertaa muuttaa, minkä vuoksi erilleen muuton lisäksi on tullut lisää koulujen vaihtoja, sinulle tuli uusi kumppanikin.
Tietty isän seurustelukumppanit, heidän vaihtonsa ja muuttonsa ovat eksän kontolla. Isoisän kuolemasta ei varmaan syytetä ketään.
Mutta jos huomaat, sinä olet elänyt elämääsi eteenpäin aivan samalla tavalla kuin eksäkin. Nyt teidän asianne on edelleen pohtia, miksi sellainen tilanne, että lapsi ei pääse mukaan matkalle, joka on sovittu olevan aikuisten matka, on akuutti mullistus. Ei sen vaan pitäisi olla.
Niin? Olenko väittänyt että exäni olisi noihin tilanteisiin voinut vaikuttaa sen enempää kuin minäkään? Sanon kuitenkin, että kaikki nämä tilanteet, etenkin yhteisvaikutukseltaan, ovat sellaisia joihin molempien vanhempien tulee reagoida ja huomioida lapsen ehkäpä kasvaneet huomion tarpeet. Oikea tapa huomioida ei ole se, että isä lopettaa harrastamasta lapsen kanssa mitään yhdessä mitä aiemmin ovat harrastaneet. Ei tule lapsen mukaan enää edes potkimaan pihalle palloa. Uuden rouvan huomiontarve on ilmeisesti kriittisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään tyttö ei tule mukaan. Hei haloo nyt näitä kommentteja. Olen itsekin 8 v. tytön äiti ja todellakin loma on lapsen kanssa erilainen. Lapsi haluaa uida altaassa ja häntä pitää vahtia. Haluaa mennä jäätelölle, huvipuistoon jne... Koko ajan pitäisi olla ohjelmaa. Aikuiset taas voi haluta istua illalla rauhassa lasillisella.
Menette kahdestaan. Tytön kanssa sovitaan että seuraava reissu tehdään yhdessä.
Seuraavaa reissua kun ei tule, niin lapsi petetään oikein kahdesti, mutta mitä sillä on väliä, kunhan on seksiä, alkoholia ja aikuista ihanaa. Jos lapselle jotain luvataan, niin se pidetään. Lapsi ei ole äänestäjä, jolle voi valehdella mitä haluaa.
No tässä nyt ei ole varsinaisesti lapselle mitään pyhästi luvattu vaan lapsi on itse mankunut itsensä matkalle mukaan jonne hänen ei edes alunperin ollut tarkoitus tulla.
.[/quote]
Reissussa on toki tarkoitus tehdä kaikenlaista. Kyseessä on viikko Barcelonassa ja tarkoitus on käydä Picasso-museossa, ihailla upeita kirkkoja, käydä ehkä jossain museossakin, kävellä pitkin Las Ramblasia ym ym. Ehkäpä jonain päivänä viettää rantapäiväkin.
Ja illat istua jossain ihanassa ravintolassa illan pimetessä ja syödä kaikessa rauhassa. Ja illalla kaiken kulkemisen jälkeen laskea kylpyvesi ja nauttia kylvystä kuohuviinilasi kädessä.
Jos olisi suunniteltu reissua lapsen kanssa, niin varmasti oltaisiin valittu vähän muu kohde kuin Barcelona.
Ap[/quote]
Kyllä normaali 12-vuotias osaa nauttia museoista, ihailla kirkkoja ja katsella kaupunkia ja osaa se shoppaillakin...myös ravintolaillallinen on hänelle elämys.
Varatkaa oma huone tytölle, niin kaikki saavat omaa rauhaa.
Jos tyttö ei noista asioista tykkää, vaan haluaa vain mäkkäriä ja rantalomaa tai ei osaa käyttäytyä kaupunkilomalla, niin kannattaa miettiä, mistä se johtuu. Se nimittäin johtuu kasvatuksesta, jonka vanhemmat ovat vuoroviikoillaan antaneet. Ei ole käyty museoissa, eikä ravintoloissa, vaan satsattu pikaruokaan ja vesipuistoihin. Ja silloinhan on ihan selvää, ettei sinunkaan mieltymyksesi ole ihan samat kuin miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ap:tä jyvin.
Jos matka suunniteltu ja varattu vain kahdelle, niin hyvin erilainenhan siitä tulee, jos myös miehen tytör tulee mukaan.
Voisiko mies mennä aikanpian teidän matkanne jälkeen uudelle reissulle tyttären kanssa?
Uusperhe-kuviot ovat ySein hankalia myöså lomamatkojen suhteen
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:tä jyvin.
Jos matka suunniteltu ja varattu vain kahdelle, niin hyvin erilainenhan siitä tulee, jos myös miehen tytör tulee mukaan.
Voisiko mies mennä aikanpian teidän matkanne jälkeen uudelle reissulle tyttären kanssa?
Uusperhe-kuviot ovat ySein hankalia myöså lomamatkojen suhteen
No, en puhuisi vielä uusperheestä kun tapailua on takana muutama kuukausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ap:n pettymyksen, mutta sellaista se on kun valitsee uusioperhe-elämän.
Vähän kyllä ap:n kertomasta haistan, että miehen ex siellä vetelee naruista ja haluaa pientä
kiusaa kivalle lomareissulle.
Ex ja ap:n mies eivät ehkä päässeet kahden aikuisen lomareissulle, niin miksipä nyt ap saisi nauttia sellaisesta?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n pettymyksen, mutta sellaista se on kun valitsee uusioperhe-elämän.
Vähän kyllä ap:n kertomasta haistan, että miehen ex siellä vetelee naruista ja haluaa pientä
kiusaa kivalle lomareissulle.
Ex ja ap:n mies eivät ehkä päässeet kahden aikuisen lomareissulle, niin miksipä nyt ap saisi nauttia sellaisesta?
ymmärrän nyt miksi monet uusperhekuviot ovat vaikeita. Joukossa on sinun tavallasi ajattelevia henkilöitä vaikeuttamassa varsin yksinkertaista asiaa. Kummallista, että jollakin tulee edes mieleen, että uudessa suhteessaan vauvaa odottava äiti olisi tyttärelleen sipissyt, että koitapa kuule tunkea mukaan siihen iskän reissuun niin saadaan tehtyä iskän naisystävälle - jota ei muuten tunneta ollenkaan, eikä tiedetä mitä hän lomaltaan toivoo ja odottaa - vähän kiusaa.
Vai olisiko mahdollista kuitenkin, että iskän puoliluvattua tytölle spontaanin innostumisen seurauksena matkaan osallistumisen, riensi tyttö seuraavaksi silmät loistaen äidille 'voinko, voinko, voinko, iskä jo lupasi!'?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n pettymyksen, mutta sellaista se on kun valitsee uusioperhe-elämän.
Vähän kyllä ap:n kertomasta haistan, että miehen ex siellä vetelee naruista ja haluaa pientä
kiusaa kivalle lomareissulle.
Ex ja ap:n mies eivät ehkä päässeet kahden aikuisen lomareissulle, niin miksipä nyt ap saisi nauttia sellaisesta?
ymmärrän nyt miksi monet uusperhekuviot ovat vaikeita. Joukossa on sinun tavallasi ajattelevia henkilöitä vaikeuttamassa varsin yksinkertaista asiaa. Kummallista, että jollakin tulee edes mieleen, että uudessa suhteessaan vauvaa odottava äiti olisi tyttärelleen sipissyt, että koitapa kuule tunkea mukaan siihen iskän reissuun niin saadaan tehtyä iskän naisystävälle - jota ei muuten tunneta ollenkaan, eikä tiedetä mitä hän lomaltaan toivoo ja odottaa - vähän kiusaa.
Vai olisiko mahdollista kuitenkin, että iskän puoliluvattua tytölle spontaanin innostumisen seurauksena matkaan osallistumisen, riensi tyttö seuraavaksi silmät loistaen äidille 'voinko, voinko, voinko, iskä jo lupasi!'?
Minun tavoin ajattelevia? Olen nähnyt aika monta avioerotapausta, eikä hiekan heittely uusien suhteiden rattaisiin ole harvinaista, päinvastoin.
Tätä tapausta pohtiessa tuollainenkin ajatus tulee väistämättä mieleen.
Toki kaikkien kannalta toivon, että näin ei olisi.
Myös esittämäsi teoria on aivan mahdollinen.
Toivon myös, että lapsi ei haluaisi mukaan tulollaan sabotoida suhdettanne.
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Paha äitipuoliko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö matkaa ole vielä maksettu? Lapsiaan voi sitten mennä sinun varauksella.
No enhän minä reissua perua haluaisi. Haluaisin vaan reissulle alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kaksistaan enkä kolmistaan.
Periaatteessa lapsen mukaan ottaminen onnistuisi, sillä vaikka lennot on varattu ja maksettukin, niin lennoll on tilaa. Ja meidän huoneeseen saa myös lisävuoteen pienen lisämaksun maksamalla.Reissu on vielä varattu lapsen äitiviikolle tarkoituksella, mutta nyt kun lapsi on keksinyt, että haluaisi reissuun mukaan, niin sekä mieheni että hänen ex on yllättäen valmiita menemään lapsen toiveiden mukaan.
Lomareissun ajankohtakin on tarkkaan valittu, että lapsi on äidillään. Ja seuraavan viikon sitten isällään
Ja nyt yhtäkkiä, kun lapsi keksii, että hänkin haluaa ulkomaille, minun pitäisi vaan hyväksyä reissusuunnitelmien muutosJa kuten sanottu: ymmärrän, että tytöstä olisi kiva päästä ulkomaille. Ja ymmärrän senkin, että miehestä olisi kivaa, että tytär pääsisi reissuun. Mutta minä olen tuohon lomamatkaan säästänyt monta kuukautta ja nyt tuntuu, että ei se ole sellainen loma josta unelmoin, jos lapsi lähtee mukaan.
Ap
Teillä on vielä suht. tuore ja uusi suhde, plus olet joutunut säästämään monta kuukautta. Tuossa tilanteessa kertakaikkiaan peruisin reissun ja sanoisin miehelle että menee kahdestaan tyttärensä kanssa. Te kaksi menette sitten joskus myöhemmin.
Ymmärrän erittäin hyvin että jos on koko ajan puhuttu romanttisesta reissusta kahdestaan, koko matkan luonne muuttuu jos 12-vuotias tulee mukaan.
Jos lähdet niin lomasi menee pilalle, olet katkera, vihainen ja pettynyt.
Ihmettelen näitä "peruisin reissun" -ohjeita. Jokainen vähänkin matkustanut tietää, ettei reissuja niin vaan peruta tai rahat siinä ainakin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n pettymyksen, mutta sellaista se on kun valitsee uusioperhe-elämän.
Vähän kyllä ap:n kertomasta haistan, että miehen ex siellä vetelee naruista ja haluaa pientä
kiusaa kivalle lomareissulle.
Ex ja ap:n mies eivät ehkä päässeet kahden aikuisen lomareissulle, niin miksipä nyt ap saisi nauttia sellaisesta?
ymmärrän nyt miksi monet uusperhekuviot ovat vaikeita. Joukossa on sinun tavallasi ajattelevia henkilöitä vaikeuttamassa varsin yksinkertaista asiaa. Kummallista, että jollakin tulee edes mieleen, että uudessa suhteessaan vauvaa odottava äiti olisi tyttärelleen sipissyt, että koitapa kuule tunkea mukaan siihen iskän reissuun niin saadaan tehtyä iskän naisystävälle - jota ei muuten tunneta ollenkaan, eikä tiedetä mitä hän lomaltaan toivoo ja odottaa - vähän kiusaa.
Vai olisiko mahdollista kuitenkin, että iskän puoliluvattua tytölle spontaanin innostumisen seurauksena matkaan osallistumisen, riensi tyttö seuraavaksi silmät loistaen äidille 'voinko, voinko, voinko, iskä jo lupasi!'?
Minun tavoin ajattelevia? Olen nähnyt aika monta avioerotapausta, eikä hiekan heittely uusien suhteiden rattaisiin ole harvinaista, päinvastoin.
Tätä tapausta pohtiessa tuollainenkin ajatus tulee väistämättä mieleen.
Toki kaikkien kannalta toivon, että näin ei olisi.
Myös esittämäsi teoria on aivan mahdollinen.
Toivon myös, että lapsi ei haluaisi mukaan tulollaan sabotoida suhdettanne.
Anteeksi nyt, mutta kyllä sulla on nyt tässä kohtaa hieman värittynyt ajattelutapa. Ehkä jotain henkilökohtaista harmistusta taustalla jonka kautta projisoit aivan maailman arkipäiväisintä tilannetta hieman erikoisella tavalla.
12-vuotias ei todella ymmärtäisi, että hänen mukaantulonsa olisi jollain lailla negatiivinen ilmiö isän uuden suhteen kannalta. Eiköhän todennäköisin selitys ole se, että kuten aloittajakin kertoi, isä puhui Espanan matkasta, johon tytär hihkaisi kuinka ihanaa olisi lähteä Espanjaan ja isä siihen, että no onhan se mahdollista. Vaikea tuosta tilanteesta on nyt tyttären syytä tehdä. Eli objekti lauseessa vaikuttaisi olevan Espanja, ei isä taikka sen isän naisystävä.
12-vuotias saattaisi ajatella, että änkee mukaan koska haluaa olla osa porukkaa, tai jopa mustasukkaisena, jottei jäisi osattomaksi isän suunnitelmassa. Mutta että tahallisesti sabotoida.. tuskin. Vaatii aikuisen ihmisen syy-seuraussuhteen ymmärrystä ja aikalailla manipulatiivista mieltä, että tuollaisen osaisi edes kokkailla.
Meidän piireissä on lisäksi niin tavallista, että uusissa liitoissa olevat matkustavat lastensa kanssa, että jos lapsi tulisi äidiltään kysymään pääseekö isän ja uuden puolison kanssa reissuun kun isä jo lupasi, niin eipä mulla ainakaan tulisi mieleen, että tähän lupaukseen liittyy jotain problemaattista. Saattaisi tulla sitä vastoin mieleen, että jos en matkaa salli, niin sitten vasta olenkin se hankala ex...
En suostuisi. Itellä kolme lasta (10-18v). Ei todellakaan ole teinien asia saada jokaista vilkkumaansa asiaa läpi. Jos loma on aikuisten, se on. Ja sellaisena pysyy. Varatkaa toinen loma tytön kanssa myöhemmin.
Jokainen vanhempi tietää ettei loma ole sama loma jos huoneessa majailee 12 v. Ei, vaikka olisi sopuisa ja rauhallinen lapsi. On osa rajojen vetämistä tuo, ettei saa aina kaikkea mitä haluaa. Niin se vaan elämässä menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano miehelle, että seksiä ei sillä reissulla ole yhtään. Mies voi varata ja maksaa teille uuden reissun kahdestaan, se on sopiva korvaus tästä reissusta.
Pidä reissussa puolesi eli jos lapsi vänkää Mäkkäriin syömään, älä lähde mukaan vaan mene kunnon ravintolaan. Mene aina sinne, minne haluat vaikka ne ei olisi lapsille sopivia kohteita. Ehkä saisit hotellista oman huoneen itsellesi?
Ah, seksillä kiristäminen, tuo voimaantuneen suominaisen toksinen työkalu miehen kontrollointiin ja manipulointiin.
Tuota kiristystä vai realismia, ehkä tonttu mies ei ole ajatellut, että ei ole ok harrastaa seksiä jos huoneessa tai kylppärin ohuen oven takana on lapsi.
Ollaankohan me jotenkin poikkeuksellisia nelikymppisiä kun saatetaan olla viikko ihan muuten vaan ilman seksiä. Me panostetaan laatuun määrän sijaan, niin sellainen hiljainen peiton alla ährääminen ja kassien tyhjennys ei oikein houkuta. Joten kun teini on meillä nukkumassa seinän takana viikon niin seksiä ei luultavasti ole ollenkaan. Jotenkin on pärjätty ilmankin se 7 vrk.
En lukenut koko ketjua, mutta neuvona jatkoa varten, kannattaa varata aina k-18 hotelli! Ei pääse lapset yhtäkkiä mukaan reissuun, jos niin päättää.
Tytön äiti hykertelee tyytyväisenä kun lapsi änkee mukaan. Jos olette alunperin sopineet että matkustatte kahden kesken niin silloin teini ei lähde mukaan, piste. Tuolla tavalla lapsi opetetaan saamaan tahtonsa läpi manipuloimalla ja se että isä lähtee mukaan jokaiseen tytön oikkuun. Isä voi lähteä tyttären kanssa kahdestaan myöhemmin jonnekin matkalle. Nyt oli sitä paitsi tytön äidin viikko josta ei ole kuulemma joustanut aiemmin niin miksi nyt yhtä-äkkiä äidille käy viikon jousto..miettikääpää sitä. Ehkä tämä on alunperin äidin idea koska ei halua että eksällä on uusi elämä eron jälkeen..
Siis voiko tämä edes olla totta?
Lapsi on joutunut kokemaan, miten koti hajoaa, vanhempansa eroavat, kaikki mihin koko elämä perustuu, pirstaloidaan, hajotetaan kahteen kotiin.
Sitten tilalle tulee äitipuoli, joka ajattelee noin. Miten noin itsekkäästi voi kukaan ihminen ajatella?
Tulee niin paha mieli tytön puolesta. Hän keräilee koko elämänsa palasia takasin johonkin muotoon, ja täällä ajatellaan vaan kuohuvaa ja rakastelua. Sen voi tehdä myös omassa kodissa tytön äitiviikkoina.
On varmaan parempi että lähdette eri teille, toivon sydämestäni että tyttö saa äitipuolen, joka ymmärtää edes jotain lapsen kokemasta.
Tämä. Itse näin miehenä lähtisin lapsen kanssa lomalle kahdestaan ja jättäisin kiukuttelevan prinssessan kotiin.