Miten huomioida vaimoa?

Ei sen kuule ihmeitä tarvitse olla :) pitkässä parisuhteessa ne on pieniä juttuja arjessa, joilla toista huomioidaan.

Olet varmaan 20 vuoden aikana oppinut, mistä vaimosi pitää ja mikä on teillä arjen luksusta?

halaa häntä

joka päivä

Rakkauden kieliä on lukuisia. Käytä sitä, mikä on itsellesi luontainen.

Voit aloittaa sillä, että kuuntelet häntä. Mitä hänelle kuuluu, mitä toiveita hänellä on, mitä huolia, murheita jne.

Yhteistä aikaa mieluisan tekemisen merkeissä.

Jotain arjesta poikkeavaa.

Ja ne kolme pientä sanaa, minä rakastan sinua.

Anna hänelle nänniorgasmi

Miten huomioit häntä silloin kun tapasitte ja seurustelitte? Se todistetusti toimii häneen ja myös sinä osaat sen. Muistele niitä aikoja.

Kiitos neuvoista! Jos/kun joku ihmettelee miten näin pitkän ajan jälkeen en osaa, on meillä ollut 16 vuotta lapsiperhearkea. Yhtäkkiä olemmekin usein kahden vaikka lapset kotona vielä asuukin. Seksiä on ollut vaihtelevasti mutta sellainen henkinen yhteys on kadoksissa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten huomioit häntä silloin kun tapasitte ja seurustelitte? Se todistetusti toimii häneen ja myös sinä osaat sen. Muistele niitä aikoja.

Ongelma on etten oikein huomioinut silloinkaan. Vaimo oli nuori ja on kertonut ettei silloin oikein osannut vaatia minulta mitään. Sitten tuli lapset ja siinä virrassa mentiin. Kuulostaa kyllä kamalalta siis vaimon näkökulmasta. En ihmettele vaikka haluaisi erota.

Ap

Osta henkilövaaka vaimolle lahjaksi. Toimii joka kerta.

Aloituksen alapeukut kiinnostavat? Enkö saisi kysyä tätä? Vai pidättekö ihan idioottina?ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten huomioit häntä silloin kun tapasitte ja seurustelitte? Se todistetusti toimii häneen ja myös sinä osaat sen. Muistele niitä aikoja.

Ongelma on etten oikein huomioinut silloinkaan. Vaimo oli nuori ja on kertonut ettei silloin oikein osannut vaatia minulta mitään. Sitten tuli lapset ja siinä virrassa mentiin. Kuulostaa kyllä kamalalta siis vaimon näkökulmasta. En ihmettele vaikka haluaisi erota.

Ap

Ei kaikki naiset kaipaa mitään hotelliviikonloppuja ja kukka/korulahjoja. Jos vaimosi ei ole suhteen alkuaikoinakaan ollut materialisti, niin tuskin yhtäkkiä sellaiseksi muuttuu. Ymmärrän, että lasten kasvaessa se arki muuttuu monilla, mutta oikeasti hyviä neuvoja täällä on ollut nuo kuuntele ja halaa. Ihan ilman mitään taka-ajatuksia. Kysy, miten tämä jaksaa. Auta arki askareissa, menkää joskus vaikka retkelle/ravintolaan ja ajattele sitä vähän treffeilläkäyntinä. Sillä ajatuksella, että nyt kun arki ei pyöri enää lasten ympärillä, niin haluaisit tutustua häneen "uudelleen".

Sano hänelle tuo mitä kirjoitit: rakastan ja haluaisin huomioida sinua, mutta en oikein osaa ja menen mykäksi . Jo se varmasti lämmittää vaimoasi ja on hyvinkin pieni avaus eteenpäin.

Ota itselle haasteeksi rikkoa joka päivä pienen pieniä rajoja joita olet vuosien aikana asettanut. Tyyliin jos yleensä kosketat kämmenellä vain sängyssä iltaisin vaimoasi, niin nyt teet sen kun ohitatte keittiössä toisenne, käytät kämmentä hänen vyötäröllä. Tai jos olet kehunut hänen ulkomuotoa vain juhlapäivinä laittautuessa, heitätkin ihan vaikka aamulla herätessä jonku mahdollisimman luontevan kehun.

Jos haluat muutosta, joudut koettelemaan omia mukavuusrajojasi, se ei tule ilman tuskan hikeä, jos on päässyt urautumaan pois kaikesta flirtistä ja seksuaalisesta ja henkisestä väreilystä teidän välillä. Alota pienestä, ja ajan kans se etenee siihen että voit helposti katsoa kesken kauppareissun vaimoasi himokkaasti, ja vaimo kun huomaa tämän, tietää samantien mitä ajattelet ja saattaa jopa punastua. Tähän kun pääset, olet jo ihan ammattilainen. Tsemppiä! Muista että uuteen eri lopputulokseen ei pääse tekemällä asiat samalla tavalla kuin ennen.

Kysy vaimolta, että millainen olisi hänen unelmiensa parisuhde. Että jos voisi millaisen vaan saada, niin milllainen se olisi, ja millä lailla vaimo toivoisi häntä huomioitavan. Sinun ei tarvitse muuttua toiseksi ihmiseksi, ehkä siiitä tulusi jotain konkreetyisia ideoita, jotka sopisivat teille molemmille. Siis jotain yksittäisiä keinoja huomioida, mitkä ovat luontevia sinullekin.

Meillä on vähän sama tilanne. Seksiä on vain harvoin, kun miestä ei tunnu kiinnostavan. Minusta tuntuu, ettei hän enää pidä minua haluttavana ja vetävänä, välitä siis naisena. Emme koskaan teekään mitään yhdessä. Sellainen olo, että hän on kanssani enää kåytännön ja taloudellisista syistä. Unelmieni parisuhde olisi sellainen kuin se ennen aikoinaan oli, että mies kehui kauniiksi ja selvästi halusi minua koko ajan ja oli ylpeän oloinen siitä, että seurustelimme.

Osta juhlapäivinä kukkia ja suklaata. Tämä onnistuu ilman puhumistakin. Kirjoita korttiin tunteesi. Keitä teet tai kahvit. Vie ravintolaan syömään illallinen.

Sopivia juhlapäiviä: mm. joulu, uusivuosi, hääpäivä, seurustelun vuosipäivä, syntymäpäivä, nimipäivä, äitienpäivä, naistenpäivä.

Arkipäivinä kysy mitä kuuluu, ole lähellä kiireettömästi, halaa, anna suukko, kysy tarviiko jotain. Kehu ääneen kun huomaat vaimossa mitä vaan hyvää ja kaunista.

Teetkö oman osasi kotona ja lasten kanssa? Maksatko puolet kotitaloutenne ja lastenne menoista? Puhutko vaimollesi ystävälliseen sävyyn vai käytätkö häntä pahan tuulesi kaatopaikkana? Asetatko vaimosi tarpeet usein etusijalle omiisi nähden? Oletko huomioiva rakastaja sängyssä?

Eli onko ap teillä edes perusasiat kunnossa?

Vierailija kirjoitti:

Teetkö oman osasi kotona ja lasten kanssa? Maksatko puolet kotitaloutenne ja lastenne menoista? Puhutko vaimollesi ystävälliseen sävyyn vai käytätkö häntä pahan tuulesi kaatopaikkana? Asetatko vaimosi tarpeet usein etusijalle omiisi nähden? Oletko huomioiva rakastaja sängyssä?

Eli onko ap teillä edes perusasiat kunnossa?

Hyvä pointti.

Mä kirjoitin ylemmäs kommentin, että olemme samassa tilanteessa ja tuntuu, että mies pitää itsestäänselvyytenä.

Mies tosiaan ei myöskään esim. koskaan siivoa ja esimerkiksi syötyään jättää astiat tiskipöydälle. Ihan kuin niiden laittaminen koneeseen ei olisi lainkaan hänelle kuuluva tehtävä vaan minä olisin joku palvelija täällä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teetkö oman osasi kotona ja lasten kanssa? Maksatko puolet kotitaloutenne ja lastenne menoista? Puhutko vaimollesi ystävälliseen sävyyn vai käytätkö häntä pahan tuulesi kaatopaikkana? Asetatko vaimosi tarpeet usein etusijalle omiisi nähden? Oletko huomioiva rakastaja sängyssä?

Eli onko ap teillä edes perusasiat kunnossa?

Hyvä pointti.

Mä kirjoitin ylemmäs kommentin, että olemme samassa tilanteessa ja tuntuu, että mies pitää itsestäänselvyytenä.

Mies tosiaan ei myöskään esim. koskaan siivoa ja esimerkiksi syötyään jättää astiat tiskipöydälle. Ihan kuin niiden laittaminen koneeseen ei olisi lainkaan hänelle kuuluva tehtävä vaan minä olisin joku palvelija täällä kotona.

Joo, mitään todellista huomiointia ei ole satunnainen kehu, kukkakimppu tai illallinen, jos muuten kohtelee vaimoa palvelijakynnysmattona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten huomioit häntä silloin kun tapasitte ja seurustelitte? Se todistetusti toimii häneen ja myös sinä osaat sen. Muistele niitä aikoja.

Ongelma on etten oikein huomioinut silloinkaan. Vaimo oli nuori ja on kertonut ettei silloin oikein osannut vaatia minulta mitään. Sitten tuli lapset ja siinä virrassa mentiin. Kuulostaa kyllä kamalalta siis vaimon näkökulmasta. En ihmettele vaikka haluaisi erota.

Ap

Ei kaikki naiset kaipaa mitään hotelliviikonloppuja ja kukka/korulahjoja. Jos vaimosi ei ole suhteen alkuaikoinakaan ollut materialisti, niin tuskin yhtäkkiä sellaiseksi muuttuu. Ymmärrän, että lasten kasvaessa se arki muuttuu monilla, mutta oikeasti hyviä neuvoja täällä on ollut nuo kuuntele ja halaa. Ihan ilman mitään taka-ajatuksia. Kysy, miten tämä jaksaa. Auta arki askareissa, menkää joskus vaikka retkelle/ravintolaan ja ajattele sitä vähän treffeilläkäyntinä. Sillä ajatuksella, että nyt kun arki ei pyöri enää lasten ympärillä, niin haluaisit tutustua häneen "uudelleen".

Itseäni ärsyttää tämä tosi suomalainen tapa ajatella vaimon huomioimista. "Ei se kukkia ja koruja tartte, se on vaan materialismia." Minua varten tartte keittää...

Tuo kukkia. Mieti, mitä aidosti tunnet, esim mistä tunnet kiitolisuutta, ja kerro se hänelle. Varmasti ilahtuu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten huomioit häntä silloin kun tapasitte ja seurustelitte? Se todistetusti toimii häneen ja myös sinä osaat sen. Muistele niitä aikoja.

Ongelma on etten oikein huomioinut silloinkaan. Vaimo oli nuori ja on kertonut ettei silloin oikein osannut vaatia minulta mitään. Sitten tuli lapset ja siinä virrassa mentiin. Kuulostaa kyllä kamalalta siis vaimon näkökulmasta. En ihmettele vaikka haluaisi erota.

Ap

Ei kaikki naiset kaipaa mitään hotelliviikonloppuja ja kukka/korulahjoja. Jos vaimosi ei ole suhteen alkuaikoinakaan ollut materialisti, niin tuskin yhtäkkiä sellaiseksi muuttuu. Ymmärrän, että lasten kasvaessa se arki muuttuu monilla, mutta oikeasti hyviä neuvoja täällä on ollut nuo kuuntele ja halaa. Ihan ilman mitään taka-ajatuksia. Kysy, miten tämä jaksaa. Auta arki askareissa, menkää joskus vaikka retkelle/ravintolaan ja ajattele sitä vähän treffeilläkäyntinä. Sillä ajatuksella, että nyt kun arki ei pyöri enää lasten ympärillä, niin haluaisit tutustua häneen "uudelleen".

Itseäni ärsyttää tämä tosi suomalainen tapa ajatella vaimon huomioimista. "Ei se kukkia ja koruja tartte, se on vaan materialismia." Minua varten tartte keittää...

Kursailu nyt on hölmöä, mutta en rinnastaisi lahjojen tuomista ja sitä "ei mua varten nyt tarvii keittää.." -käytöstä. Toisessa on kyse siitä, että ei kehdata ja näytellään sitä iänikuista sosiaalista näytelmää. Kukkien ja korujen tuominen taas on vähän asia, joka riippuu vastapuolesta. Toinen tykkää, toinen ei. Minä en esimerkiksi pidä koruista enkä niitä ihan töiden/menevän arjen vuoksi pysty käyttämään, tuntuisi hölmöltä työntää kaappiin pölyyntymään kallista tavaraa. Kukat taas ovat nättejä joo, mutta näin kissataloudessa (tai lapsiperheissä) niiden valinnassa joutuisi olemaan tosi varovainen, kun myrkyllisiä et voi laittaa esille.

Siksi olisi tärkeämpää ihan oikeasti opetella tuntemaan se puoliso, mistä tämä pitää ja minkä kokee hemmotteluksi. Lahjoilla ja rahalla voi hyvin pitkään peittää sitä, ettei oikeasti ole kiinnostunut tuntemaan sitä toista ihmistä, (kalliit) lahjat riittää.