Lue keskustelun säännöt.
Kumpi tuo enemmän sisältöä elämään: parisuhde vai sinkkuelämä?
27.06.2023 |
Kummanlaista arkea ja juhlaa eläessäsi sinulla on enemmän sisältöä elämässä? Kummassa on enemmän harrastuksia, ystäviä tai matkustelua, tai mitä vaan muuta juuri sinulle tärkeää?
Tuoko parisuhde pariskunnan yhteisine mielenkiinnonkohteineen elämääsi niin paljon, ettei omia menoja oikeastaan tarvitse? Oletko joutunut tinkimään, vai koetko olevasi täysin vapaa toteuttamaan itseäsi parisuhteessakin?
Vai onko sinkkuna sittenkin hauskempaa?
Kumman elämän olet valinnut, ja valitsisitko ehkä sittenkin toisin?
Kommentit (25)
Ei tuollaista voi äänestää.
Eihän sinkkuelämä ja parisuhde-elämä (yleensä) kumoa toisiaan kuin yhdellä akselilla: keneltä on lupa saada seksiä. ihan samaa elämää tässä vietetään molemmilla tavoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut parisuhteessani 25 vuotta ja mieheni on paras ystäväni. Hänen lisäkseen minulla on luonnollisesti muitakin ystäviä, kavereita ja tuttavia, siskoni ja vanhempani. Myös appivanhempani ovat minulle tärkeitä läheisiä ihmisiä.
Harrastuksia meillä molemmalla on omia ja yhteisiä.
En ole koskaan ollut parisuhteessa mutta vastasin parisuhteen kun niin kovasti suurin osa ihmisistä siihen pyrkii. Olisihan se kiva kokea. N34
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaista voi äänestää.
Eihän sinkkuelämä ja parisuhde-elämä (yleensä) kumoa toisiaan kuin yhdellä akselilla: keneltä on lupa saada seksiä. ihan samaa elämää tässä vietetään molemmilla tavoilla.
Parisuhteeseen sisältyy ihmissuhteet puolison sukuun. Sekä tyypillisesti lapsia hankitaan vakiintuneessa parisuhteessa. Sinkkuna elävä voi jäädä paitsi kaikesta tästä. Ja kyllä perhe, suku ja lapset on tosi iso ja tärkeä osa ihmisen elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaista voi äänestää.
Eihän sinkkuelämä ja parisuhde-elämä (yleensä) kumoa toisiaan kuin yhdellä akselilla: keneltä on lupa saada seksiä. ihan samaa elämää tässä vietetään molemmilla tavoilla.
Parisuhteeseen sisältyy ihmissuhteet puolison sukuun. Sekä tyypillisesti lapsia hankitaan vakiintuneessa parisuhteessa. Sinkkuna elävä voi jäädä paitsi kaikesta tästä. Ja kyllä perhe, suku ja lapset on tosi iso ja tärkeä osa ihmisen elämää.
Ei meillä. No, anoppia käydään katsomassa muutaman kuukauden välein, mutta en ole kymmenen vuoden aikana nähnyt miehen sisaruksia kuin pari kertaa, mm meidän häissämme.
Minun äitini on kuvioissa enemmän, mutta usein minä hoidan hänet yksin. Veljeni mieheni on nähnyt kahdesti.
Lapsia en vastauksessani huomioinut, koska aloituksessa puhuttiin parisuhteesta, ei perhe-elämästä.
Sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaista voi äänestää.
Eihän sinkkuelämä ja parisuhde-elämä (yleensä) kumoa toisiaan kuin yhdellä akselilla: keneltä on lupa saada seksiä. ihan samaa elämää tässä vietetään molemmilla tavoilla.
Parisuhteeseen sisältyy ihmissuhteet puolison sukuun. Sekä tyypillisesti lapsia hankitaan vakiintuneessa parisuhteessa. Sinkkuna elävä voi jäädä paitsi kaikesta tästä. Ja kyllä perhe, suku ja lapset on tosi iso ja tärkeä osa ihmisen elämää.
Ei meillä. No, anoppia käydään katsomassa muutaman kuukauden välein, mutta en ole kymmenen vuoden aikana nähnyt miehen sisaruksia kuin pari kertaa, mm meidän häissämme.
Minun äitini on kuvioissa enemmän, mutta usein minä hoidan hänet yksin. Veljeni mieheni on nähnyt kahdesti.Lapsia en vastauksessani huomioinut, koska aloituksessa puhuttiin parisuhteesta, ei perhe-elämästä.
Sama
Minusta jos puhutaan parisuhteesta verrattuna yksin elämiseen on täysin mahdotonta sivuuttaa perhe-elämä ja lapset kokonaan keskustelusta ulkopuolelle. Suurin osa ihmisistä kokee haluavansa jossain vaiheessa elämää omia lapsia ja yleensä se nivoutuu osaksi haavetta parisuhteesta. Usein se on jopa tärkein yksittäinen syy haluta parisuhteeseen.
Uskaltaisin myös väittää, että useimmilla parisuhteessa elävillä on ihmissuhteita kumppanin sukuun. Mekin oltiin puolison suvun mökillä juhannusta viettämässä. Siellä oli sisaruksia ja heidän perheitään paikalla. Ainakin minulle ne on ihan aitoja ja oikeita elämää rikastuttavia ihmissuhteita.
Parisuhteestahan saa sellaisen, millaisen kukin pariskunta siitä haluaa. Jotkut haluavat erillissuhteen, mutta monet edelleen avioliiton, perhe-elämän ja yhteisen kodin.
Kyllä parisuhde on antoisampi kuin sinkkuelämä. Se mahdollistaa enemmän. Ja antaa tietenkin rakkautta elämään. Läheisyyttä, ihokontaktia, seksiä, välittämistä, turvaa, lohtua.. toki sinkkukin voi näitä saada, mutta silti hyvässä parisuhteessa voi luottaa, että siltä kumppanilta saa näitä kaikkia.
Itse olen ainakin hyvässä parisuhteessa viihtyvä. Se on kuin lämmin takki pakkasella. Ilmankin saattaa pärjätä, jos pukee vaatteita kerroksittain, huolehtii, ettei kylmää tule iholle, sietää epämukavuutta, yrittää pysyä sisätiloissa. Mutta lopulta jää paljon kokematta ilman sitä lämmintä takkia, jonka kanssa ei tule vilu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en voi vastata kumpaakaan, koska olen kokenut sekä hyvän että huonon liiton. Hyvästä lähdin, koska luulin että vaihtamalla paranee, huonossa elän nyt.
Jos olisi voimia, niin valitsisin sinkkuuden tai ehkä jonain päivänä (hyvän) parisuhteen. Minun kokemuksillani on siis hyviä liittoja ja huonoja liittoja, joista toisessa teen kompromisseja joka hetki. Olen sisäisesti vankina omassa kodissani.
Äänestäisin siis tällä hetkellä kumpaa tahansa, koska TIEDÄN että hyvääkin on olemassa.
T. Lähes katkeroitunut, mutta vain lähes
Minulla oli parisuhde (taas kerran) joka toi elämään lopulta huonoa enemmän kuin hyvää.
Seksiäkin taitaisin sinkkuna saada enemmän kuin siinä suhteessa, nyt en vain ole viitsinyt hakea sitä. Vielä. Jos enää viitsin ottaa riskiä, kun näyttää että olen tuomittu huonoihin suhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaista voi äänestää.
Eihän sinkkuelämä ja parisuhde-elämä (yleensä) kumoa toisiaan kuin yhdellä akselilla: keneltä on lupa saada seksiä. ihan samaa elämää tässä vietetään molemmilla tavoilla.
Parisuhteeseen sisältyy ihmissuhteet puolison sukuun. Sekä tyypillisesti lapsia hankitaan vakiintuneessa parisuhteessa. Sinkkuna elävä voi jäädä paitsi kaikesta tästä. Ja kyllä perhe, suku ja lapset on tosi iso ja tärkeä osa ihmisen elämää.
Ei meillä. No, anoppia käydään katsomassa muutaman kuukauden välein, mutta en ole kymmenen vuoden aikana nähnyt miehen sisaruksia kuin pari kertaa, mm meidän häissämme.
Minun äitini on kuvioissa enemmän, mutta usein minä hoidan hänet yksin. Veljeni mieheni on nähnyt kahdesti.Lapsia en vastauksessani huomioinut, koska aloituksessa puhuttiin parisuhteesta, ei perhe-elämästä.
Sama
Minusta jos puhutaan parisuhteesta verrattuna yksin elämiseen on täysin mahdotonta sivuuttaa perhe-elämä ja lapset kokonaan keskustelusta ulkopuolelle. Suurin osa ihmisistä kokee haluavansa jossain vaiheessa elämää omia lapsia ja yleensä se nivoutuu osaksi haavetta parisuhteesta. Usein se on jopa tärkein yksittäinen syy haluta parisuhteeseen.
Uskaltaisin myös väittää, että useimmilla parisuhteessa elävillä on ihmissuhteita kumppanin sukuun. Mekin oltiin puolison suvun mökillä juhannusta viettämässä. Siellä oli sisaruksia ja heidän perheitään paikalla. Ainakin minulle ne on ihan aitoja ja oikeita elämää rikastuttavia ihmissuhteita.
Lapsiin liittyvä näkökulma ei ole meille kaikille olennainen. Esimerkiksi minä olen 55 v ja ihan takuulla elän pelkkää parisuhde-elämää.
Luo turvaa tietää, että jos sairastuisin vakavasti ja joutuisin kuukaudeksi sairaalaan sänkypotilaaksi niin minulla on kumppani vierelläni. Joku joka huolehtisi ja tulisi joka päivä käymään luonani. Huolehtisi meidän yhteisestä kodista sillä aikaa. Ruokkisi lemmikit ja maksaisi laskut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteestahan saa sellaisen, millaisen kukin pariskunta siitä haluaa. Jotkut haluavat erillissuhteen, mutta monet edelleen avioliiton, perhe-elämän ja yhteisen kodin.
Kyllä parisuhde on antoisampi kuin sinkkuelämä. Se mahdollistaa enemmän. Ja antaa tietenkin rakkautta elämään. Läheisyyttä, ihokontaktia, seksiä, välittämistä, turvaa, lohtua.. toki sinkkukin voi näitä saada, mutta silti hyvässä parisuhteessa voi luottaa, että siltä kumppanilta saa näitä kaikkia.
Itse olen ainakin hyvässä parisuhteessa viihtyvä. Se on kuin lämmin takki pakkasella. Ilmankin saattaa pärjätä, jos pukee vaatteita kerroksittain, huolehtii, ettei kylmää tule iholle, sietää epämukavuutta, yrittää pysyä sisätiloissa. Mutta lopulta jää paljon kokematta ilman sitä lämmintä takkia, jonka kanssa ei tule vilu.
Mutta koskaan ei tiedä onko se parisuhde hyvä vielä huomennakin. Tulee turpaan niin henkisesti kuin fyysisestikin, ei saa seksiä kun yllättäen mies onkin sitä mieltä ettei tuollaiseen läskiin voi koskea...
Ei voi luottaa. Itse en ainakaan yhtään hyvää parisuhdetta ole kokenut.
Lähes koko aikuisikäni sinkkuna olleena ja nyt parisuhteessa olevana voin sanoa, että parisuhde tuo enemmän sisältöä. Mutta parisuhteen tuoma sisältö voi olla myös draamaa ja vuoristorataa, joten rauhaarakastavana olen valinnut mieluummin rauhallisen sinkkuuden, kuin huonon parisuhteen. Tällä hetkellä tasapainoinen parisuhde, jossa sisältö on oikeasti kivaa, eikä pelkkää draamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpiakin kokeilleena: yksin eläminen.
Vierailija kirjoitti:
Luo turvaa tietää, että jos sairastuisin vakavasti ja joutuisin kuukaudeksi sairaalaan sänkypotilaaksi niin minulla on kumppani vierelläni. Joku joka huolehtisi ja tulisi joka päivä käymään luonani. Huolehtisi meidän yhteisestä kodista sillä aikaa. Ruokkisi lemmikit ja maksaisi laskut.
Ihanko totta? Uskot, että toinen oikeasti pysyy kanssasi hamaan tappiin asti?😂
Hyvä parisuhde sopii minulle.
Olin kyllä aikuisiällä pari vuotta sinkkunakin avioliittojen välillä. Se oli altiivista aikaa eronneiden tuttujen kesken. Mutta kaipasin sitä, että on joku, jonka kanssa olimme me.
Vierailija kirjoitti:
Luo turvaa tietää, että jos sairastuisin vakavasti ja joutuisin kuukaudeksi sairaalaan sänkypotilaaksi niin minulla on kumppani vierelläni. Joku joka huolehtisi ja tulisi joka päivä käymään luonani. Huolehtisi meidän yhteisestä kodista sillä aikaa. Ruokkisi lemmikit ja maksaisi laskut.
No jos on sellainen kumppani. Mistä sitäkään tietää.
Minut ex jätti kun sairastuin.
Ja viimeisin yllätti kyllä puoli vuotta sitten kun sanoi suoraan ettei hän tule rupeamaan omaishoitajakseni missään tapauksessa. Hyvä tietää, luulen että hän itse tarvitsee sellaista aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luo turvaa tietää, että jos sairastuisin vakavasti ja joutuisin kuukaudeksi sairaalaan sänkypotilaaksi niin minulla on kumppani vierelläni. Joku joka huolehtisi ja tulisi joka päivä käymään luonani. Huolehtisi meidän yhteisestä kodista sillä aikaa. Ruokkisi lemmikit ja maksaisi laskut.
Ihanko totta? Uskot, että toinen oikeasti pysyy kanssasi hamaan tappiin asti?😂
Eipähän ainakaan koira kuolisi nälkään heti ensimmäisenä päivänä jos joudun tapaturman vuoksi sairaalaan.
Tuskin tuo puoliso ainakaan heti ensimmäisellä viikolla pakkaisi laukkujaan ja lähtisi etsimään parempaa kotia. Toivottavasti...
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli parisuhde (taas kerran) joka toi elämään lopulta huonoa enemmän kuin hyvää.
Seksiäkin taitaisin sinkkuna saada enemmän kuin siinä suhteessa, nyt en vain ole viitsinyt hakea sitä. Vielä. Jos enää viitsin ottaa riskiä, kun näyttää että olen tuomittu huonoihin suhteisiin.
Parisuhdeseksissä sen helppous on yksi parhaista puolista. Sitä ei tarvitse mitenkään "hankkia" vaan voi vaan kierähtää kainaloon. Kumpikin tietää mistä toinen tykkää ja osaa lukea mitä kumppani ajattelee. Parhaimmillaan se on tosi hyvää.
Koen että parisuhteessa elo rajoittaa minua ainakin jossain määrin, joten olen valinnut sinkkuuden.
N34