Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisista ihmisistä tulee rahanahneita
27.06.2023 |
Sellaisia että eivät muuta mieti kuin rahaa. Onko lapsuuden tunneköyhä koti ilmapiiri syynä?
Kommentit (54)
Varmasti ahneus periytyy. Jos lapsuudenkodista on oppinut tämänlaisen olevan normaali tapa toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväksikäytetyistä. Kun huomaa, että omaa hyväuskoisuutta on käytetty hyväksi, niin sitä tulee rahanahneeksi ja kukkaronnyörit menevät kiinni.
Mitä tarkoittaa rahanahne?
On kivaa kun on rahaa, työstä saan rahaa, tykkään säästää mutta myös käytän sitä.
Raha on kiva juttu.
Eiköhän se ole ahne luonteenpiirre. Näitä löytyy erityisesti vasureista, ahnehtivat kaikkea mikä ei ole omaa ja sortuvat varastamaankin.
En ole koskaan tavannut ihmistä joka miettisi kokoajan pelkästään rahaa tai ahnehtisi sitä.
Yleensä rahasta höpöttävät ovat niitä joilla ei ole sen enempää rahaa kuin ymmärrystä siitä miten rahaa voisi ansaita.
Kaikista vähiten raha kiinnostaa niitä kenellä sitä on. He ovat yleensä kiinnostuneempia rakentamaan ja kasvattamaan yritystoimintaa sekä huolehtimaan asiakkaidensa ja työntekijöidensä hyvinvoinnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka kerran mitä olen vastaavia tavannut, ne ovat koko ajan jotain vailla. En tarkoita aineellisesti, vaan henkisesti. Se näkyy sitten kaikenlaisena ylimääräisen itsekkäänä. Nämä luulevat olevansa menestyjiä, mutta oikeasti eivät löydä sitä, mitä ovat vailla. Koko minäkuva rakentuu egon päälle ja se tekee ihmisestä vaikean edes sietää saati jaksaa. Sen takia viihtyvät samanlaiset keskenään pönkittämässä toistensa henkisiä aukkoja täyteen. Muuten hyvä,
mutta se ei pääty mihinkään. Sen takia ovat itsepäisiä ja hyvin
herkkiä loukkaantumaan, mikä tekee niistä kostonhimoisia, koska tuntevat aina salassa riittämättömyyttä. Pienikin tölväisy nostaa esiin nämä piirteet ylivoimakkaina. Koko ajan pitää näyttää joltain muille.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tavannut ihmistä joka miettisi kokoajan pelkästään rahaa tai ahnehtisi sitä.
Yleensä rahasta höpöttävät ovat niitä joilla ei ole sen enempää rahaa kuin ymmärrystä siitä miten rahaa voisi ansaita.
Kaikista vähiten raha kiinnostaa niitä kenellä sitä on. He ovat yleensä kiinnostuneempia rakentamaan ja kasvattamaan yritystoimintaa sekä huolehtimaan asiakkaidensa ja työntekijöidensä hyvinvoinnista.
Sama havainto.
Itsestäni tuli eräällä tavalla "ahne" kun erosin. Olin ollut väkivaltaisen aviomiehen alistama vuosikausia. Hän hallitsi raha- asioita ja omisti vaikka mitä ja piti kontrollia yllä, välistä kovalla kädellä. Henkinen alistaminen ja nöyryytys oli pahinta.
Kun onnistuin eroamaan ja aloin rakentaa omaa elämääni, aloitin täysin tyhjästä. Mies teki selväksi että tulee vuosien taistelu jos haluan jotain yhteisestä pesästä(miljoonapesästä). En halunnut. Oma mielenterveyteni oli arvokkaampi, ja lasten terveys myös. Tyhjästä aloitin, opiskelin vihdoinkin ammatin, työllistyin, perustin yrityksen. Sain pääomaa ja aloin säästämään. Halusin näyttää exälle että pärjään ja vaurastun vaikka hän haukkuikin luuseriksi ja sanoi että jään köyhyyteen makaamaan loppuelämäksi. Vuosien varrella olen kerännyt omaisuutta, lähinnä sijoituksina. Nyt on aika kivasti omaisuutta, omistan maksetun asunnon ja isohkon osakesalkun. Lapsille olen myös säästänyt. Olen ollut todella pihi(ahne?), mutta saanut kerättyä vaurautta sen verran että pärjään loppuelämäni hyvin jos vaikka muutan rahaksi sen mitä omistan. Ei vielä siihen tarvetta, ehkä eläkkeellä sitten. Exä jatkaa solvaamistaan. Hänellä on jo kolmas avioliitto menossa. Mutta silti hän haukkuu meitä exiä, lapset kertovat. Lapsia myös nöyryyttää, mutta osaavat pitää etäisyyttä ja rakentavat omaa elämäänsä isästään.
On tällainen sitten ahneutta vai ei? Tunnistan ahneuden itsessäni. Mutta todellisesta köyhyydestä olen noussut tähän tilanteeseen. Kahta, jopa kolmea työtä tein parhaimmillani, enää en jaksa niin paljon. On vakityö ja osa- aikainen yritys. Ja olen todella tyytyväinen että saavutin tämän kaiken yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tavannut ihmistä joka miettisi kokoajan pelkästään rahaa tai ahnehtisi sitä.
Yleensä rahasta höpöttävät ovat niitä joilla ei ole sen enempää rahaa kuin ymmärrystä siitä miten rahaa voisi ansaita.
Kaikista vähiten raha kiinnostaa niitä kenellä sitä on. He ovat yleensä kiinnostuneempia rakentamaan ja kasvattamaan yritystoimintaa sekä huolehtimaan asiakkaidensa ja työntekijöidensä hyvinvoinnista.
Sama havainto.
Itsestäni tuli eräällä tavalla "ahne" kun erosin. Olin ollut väkivaltaisen aviomiehen alistama vuosikausia. Hän hallitsi raha- asioita ja omisti vaikka mitä ja piti kontrollia yllä, välistä kovalla kädellä. Henkinen alistaminen ja nöyryytys oli pahinta.
Kun onnistuin eroamaan ja aloin rakentaa omaa elämääni, aloitin täysin tyhjästä. Mies teki selväksi että tulee vuosien taistelu jos haluan jotain yhteisestä pesästä(miljoonapesästä). En halunnut. Oma mielenterveyteni oli arvokkaampi, ja lasten terveys myös. Tyhjästä aloitin, opiskelin vihdoinkin ammatin, työllistyin, perustin yrityksen. Sain pääomaa ja aloin säästämään. Halusin näyttää exälle että pärjään ja vaurastun vaikka hän haukkuikin luuseriksi ja sanoi että jään köyhyyteen makaamaan loppuelämäksi. Vuosien varrella olen kerännyt omaisuutta, lähinnä sijoituksina. Nyt on aika kivasti omaisuutta, omistan maksetun asunnon ja isohkon osakesalkun. Lapsille olen myös säästänyt. Olen ollut todella pihi(ahne?), mutta saanut kerättyä vaurautta sen verran että pärjään loppuelämäni hyvin jos vaikka muutan rahaksi sen mitä omistan. Ei vielä siihen tarvetta, ehkä eläkkeellä sitten. Exä jatkaa solvaamistaan. Hänellä on jo kolmas avioliitto menossa. Mutta silti hän haukkuu meitä exiä, lapset kertovat. Lapsia myös nöyryyttää, mutta osaavat pitää etäisyyttä ja rakentavat omaa elämäänsä isästään.
On tällainen sitten ahneutta vai ei? Tunnistan ahneuden itsessäni. Mutta todellisesta köyhyydestä olen noussut tähän tilanteeseen. Kahta, jopa kolmea työtä tein parhaimmillani, enää en jaksa niin paljon. On vakityö ja osa- aikainen yritys. Ja olen todella tyytyväinen että saavutin tämän kaiken yksin.
Kunnioitettavaa. Kaikkea hyvää sinulle!
Minulla ainakin tietty perusturvallisuuden puute. Liittyy ympäröivään yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tunnen muutaman sellaisen. Heitä yhdistää tosi köyhä lapsuus. He haluavat omille lapsilleen parempaa.
Sellainen joka tietää että raha tuo turvaa ja riippumattomuutta. Kusipäät ei kuse kintuille etkä ole riippuvainen työstä. Kuten joku on viisaasti sanonut: jokaisella pitäisi olla fuck off-päoma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi eri tapausta tuli mieleen rahanahneesta henkilöstä.
Roope ankkamaista pihiä henklöä jolla on jo rahaa koko loppu elämäksi ja edelleen vaan kerää ja sästää pankkitilleen lisää rahaa vaikka se riitäisi jo nyt koko loppu elämäksi.
Tai sitten vaikka esim. yrittäjä eli friman toimitusjohataja joka miettii kaikki keinot miten saisi frimastaan itselleen mahdollisimman paljon rahaa. Antaen työntekijöilleen kenkää jne ketjuttaa työntekijöitä ja ennenkaikkea ottaa frimaan niitä 9€/päivä harjoittelijoita joille ei tarvitse maksaa mitään palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahneus on yksi kuolemansynneistä.
Kaikissa meissä sitä kyllä löytyy. Synnittömiä pyhimyksiä ei ole.
En nyt ihan sanoisi, että olen rahanahne, mutta sen jälkeen kuin koin vuosikausia köyhyyttä sairastumisen vuoksi päätin, päätin, että jos ikinä tästä toivun, laitan taloudellisen turvallisuuden ja rahan tienaamisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistani, jotta en enää koskaan joutuisi kituuttelemaan köyhyydessä.
Tuttavani perheessä ainakin äiti korostaa ihmisistä kertoessaan heidän ammattiaan (jos on nk. hyvä ammatti) ja varallisuutta. Tyyliin: "Jari on insinööri, varmasti tienaa hyvin. Jari osti vasta asunnon Westendistä, varmaan maksoi miljoonan". Perheen lapset ovat perineet samat arvot.
Syynä on narsismi ja ihan henkilökohtainen asia. Raha kiehtoo liian paljon ja sitten onkin helppo alkaa laskelmoida sekä huijata ihmisiä. Siinä kehittyy taitavaksi. Lisäksi alkavat helposti laskelmoida myös sitä miten rahaa tuhlaantuisi mahdollisimman vähän sekä sitä miten saisi ilmaiseksi mahdollisimman paljon tai muilta, varastamalla, tekemällä rikoksia jne.
Ei kai täällä kukaan ilman rahaa elä? Papitkin maksavat kauppaostoksena rahalla, eivät pyhällä hengellä.
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä. Tiedän yhden miehen, joka on todella ahne rahalle, mutta hänen vanhempansa ovat todella lämpimiä ja ihania ihmisiä. Olen tuntenut heidät 30 vuotta, joten tunnen heidät.
En tiedä miten pojasta on tullut niin ahne.
Omahyväinen ihminen? Jokainen meistä on oma persoonansa ja tiedän näitä myös monia. Jos vanhemmilla on ollut ongelmia niin eivät kaikki lähde samalle polulle siltikään. Ei ole koti syypäänä henkilökohtaisiin ongelmiin.
Ei välttämättä. Tiedän yhden miehen, joka on todella ahne rahalle, mutta hänen vanhempansa ovat todella lämpimiä ja ihania ihmisiä. Olen tuntenut heidät 30 vuotta, joten tunnen heidät.
En tiedä miten pojasta on tullut niin ahne.