HS: Neurokirurgi Juha Hernesniemi on kuollut

Tuli mieleen, että missä tulee olemaan Juhan viimeinen leposija? Hän oli ja vaikutti pitkään Kuopiossa ja Helsingissä.

Paljonkohan omaisuutta oli? Eikö nuo tienaa jotain 20k/kk

Kyllä menettää, vähän sama ku lentäjillä tietty ikä jne. Toki yksityisvastaanottoa voi pitää vaikka 90v saakka, mutta leikkauksia ei voi tehdä. Siksi Juha lähtikin ulkomaille leikkaamaan kun rajoituksia ei iän suhteen ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

68veenä menee oikeudet leikata Suomessa, ainoa vaihtoehto oli mennä muualle jatkamaan operointeja.

Häh? No eihän menetä?

Ei siitä lääkärin oikeudet mene, mutta julkisesta virkasuhteesta pakotetaan eläkkeelle. Yksityisellä saa leikata, mutta yksityisellä ei Suomessa juurikaan ole neurokirurgiaa. 

Emma K. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri pari päivää sitten käydessäni hautausmaalla kastelemassa kukat katselin hänen vanhempiensa hautakiveä.

Etkä varastanut edes kukkia haudalta?

Kiitos kysymästä, minulla on kyllä varaa kustantaa itse kukat omieni haudoille. Sinulla ilmeisesti ei ole kun tuollainen edes tulee mieleen.

Mitä ihmettä, täällä missä minä asun, on leikkaava kirurgi jo eläköitynyt ja käy heittämässä keikkaa. Ihan julkisella puolella tämä.

Kuolee ne kirurgitkin joskus.

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen, että missä tulee olemaan Juhan viimeinen leposija? Hän oli ja vaikutti pitkään Kuopiossa ja Helsingissä.

Juha Hernesniemi kävi koulunsa Ruovedellä, missä kirjoitti ylioppilaaksi. Isänsä oli Ruoveden yhteiskoulun rehtori, paikkakunnalla erittäin arvostettu henkilö. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä, täällä missä minä asun, on leikkaava kirurgi jo eläköitynyt ja käy heittämässä keikkaa. Ihan julkisella puolella tämä.

On kirurgeja ja kirurgeja. Hernesniemi ei leikannut muita tapauksia kuin aivo/neurokirurgiaa vaativia vuosikymmeniin. Ne on keskitetty tiettyihin sairaaloihin.

Luulisin, että tietämäsi kirurgi leikkaa yleiskirurgian puolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen, että missä tulee olemaan Juhan viimeinen leposija? Hän oli ja vaikutti pitkään Kuopiossa ja Helsingissä.

Juha Hernesniemi kävi koulunsa Ruovedellä, missä kirjoitti ylioppilaaksi. Isänsä oli Ruoveden yhteiskoulun rehtori, paikkakunnalla erittäin arvostettu henkilö. 

Jossain luki, että vaatimattomista oloista kotoisin. Ei sillä tuon tiedon perusteella vaikuta.

Vierailija kirjoitti:

Ja narsistina kivasti unohtaa kaikki hoitajat ja nukutuslääkärin jne. 

Tässä kommentissa kiteytyy se, että mitään ei tiedetä. Ei neurokirurgiasta, ei avustavasta tiimistä, jossa ei muuten ole yhtään hoitajaa, he ovat kaikki erikoissairaanhoitajia, joita Hernesniemi vei mukanaan ympäri maailmaa leikkauksiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Neurologia, ja kardiologia, ovat tieteenaloja joiden osaajia en voi kuin ihmetellä. Aivoja ja sydäntä operoidessa ollaan niin kertakaikkisen tärkeiden elimien "kimpussa* ja äärellä, että onhan se aivan uskomattoman mieletöntä kuinka joku kykenee ja osaa niitä käsitellä ja korjata, ei saa käsi kyllä täristä ei tippaakaan.

Juuri pari päivää sitten sain elämänkertansa luettua, oli aika pitkä jono sen saamisessa tuolta kirjastosta, n.8kk odotin kirjan saamista.

Kannattaa lukea!

RIP, olet J.H leposi ansainnut ja voimia läheisillesi, varsinkin 3 lapsellesi!

Hernesniemi oli neurokirurgi, ei neurologi.

Vierailija kirjoitti:

Jäi varmaan aika muhkea perintö

Neurokirurgia ei ole mitenkään rahakasta, koska yksityisellä sitä ei tehdä. Eli yksinkertainen peruslääkäri tienaa paremmin yksityissektorilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen, että missä tulee olemaan Juhan viimeinen leposija? Hän oli ja vaikutti pitkään Kuopiossa ja Helsingissä.

Juha Hernesniemi kävi koulunsa Ruovedellä, missä kirjoitti ylioppilaaksi. Isänsä oli Ruoveden yhteiskoulun rehtori, paikkakunnalla erittäin arvostettu henkilö. 

Kaunis paikkakunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen, että missä tulee olemaan Juhan viimeinen leposija? Hän oli ja vaikutti pitkään Kuopiossa ja Helsingissä.

Juha Hernesniemi kävi koulunsa Ruovedellä, missä kirjoitti ylioppilaaksi. Isänsä oli Ruoveden yhteiskoulun rehtori, paikkakunnalla erittäin arvostettu henkilö. 

Jossain luki, että vaatimattomista oloista kotoisin. Ei sillä tuon tiedon perusteella vaikuta.

Aivan, hänen isänsä oli opiskellut Helsingin yliopistossa, mikä oli hänen ikäluokassaan (s. 1922) harvinaista.

Jos minä olisin ollut samassa tilanteessa kuin Juha Hernesniemi, niin olisin menettänyt elämänhalusta palasen, eläkkeelle jäämisen myötä. Se on mieletön muutos monen kymmenen vuoden, rikkaan työuran, jälkeen. Jäljelle jää iso tyhjyys, jonka täyttämiseen tarvitaan mielellään läheisten ja ystävien tukea.

Toivon, että eläkkeelle siirtyneitä ihmisiä tuettaisiin ensimmäisinä vuosina erilaisilla kursseilla ja leireillä. Jotta he saisivat jopa uusia ystäviä. Ja oppisivat löytämään oman elämän.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut kusipää kuten osa kirurgeista... Nimenomaan arvosti sairaanhoitajia toisin kuin vauvapalstan mammat. Sanoi usein, että mikään ei toimisi ilman heitä. T. Töölössä töissä ollut

Anestesiologiaan erikoistuvana muutaman kerran hänen kanssaan töitä tein ja ystävällisenä ihmisenä jäi mieleen. Hän soitti aina potilaan omaisille kun leikkaus oli ohitse ja voi olla että perinne elää vieläkin HUS:in neurokirurgian klinikassa.

Aikoinaan olin kuuntelemassa luentoa kun häm puhui Lääkäripäivillä omasta urastaan kuinka nuoria lääkäreitä pitää aina tukea jotta heistä tulee parempia kuin opettajistaan. Se oli sitä aikaa kun HUS:in johdosta savustettiin Kari Nenonen joka ei paljon alaisia kuunnellut. Käsitin että se oli Hernesniemelle raskasta aikaa ja vastatoimiin ryhdyttiin kokoontumalla Töölön sairaalan Mannerheim salissa Lääketieteen historian seuran nimissä. 

Vähän jää itseä mietityttämään kuolinsyy kun hän oli hyvässä kunnossa HUS:ista eläkkeelle jäämisen jälkeen ja hän jatkoi työtään vielä vuosien ajan.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä ole se sama joka jossain haastattelussa sanoi käyttävänsä leikkauksissa aina samaa hiussuojaa? Ei ilmeisesti paljoa hygieniasta ymmärtänyt.

Pesi sitten itse leikkausalueen mäntysuovalla...

Äärimmäisen sinnikäs ja työhönsä sitoutunut lääkäri. Kunnioitti potilaitaan ja ennenkaikkea hoitajia ja muita ammattilaisia. Kannattaa lukea hänen muistelmansa joka löytyy myös äänikirjana eikä tarvitse jonottaa kirjaston kirjaa. Löytyy nimellä Aivokirurgin muistelmat  Aloitti uransa ennen tietokonetomografioita ja tietokoneita ja kännyköitä ja oli aina valmis lähtemään. Työmoraalinsa oli aivan toista luokkaa kuin nykynuorisolla, teki hämmästyttäviä asioita mutta kertoo avoimesti myös epäonnistumisista. Kun paljon tekee , on selvää että epäonnistumisiakin tulee. Huipulle pääsee vain valtavalla työmäärällä, kuten huippu-urheilijakin , tietty lahjakkuus edeauttaa mutta kyllä siihen vaaditaan valtava työmääräkin. Kunnioitan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut kusipää kuten osa kirurgeista... Nimenomaan arvosti sairaanhoitajia toisin kuin vauvapalstan mammat. Sanoi usein, että mikään ei toimisi ilman heitä. T. Töölössä töissä ollut

Anestesiologiaan erikoistuvana muutaman kerran hänen kanssaan töitä tein ja ystävällisenä ihmisenä jäi mieleen. Hän soitti aina potilaan omaisille kun leikkaus oli ohitse ja voi olla että perinne elää vieläkin HUS:in neurokirurgian klinikassa.

Aikoinaan olin kuuntelemassa luentoa kun häm puhui Lääkäripäivillä omasta urastaan kuinka nuoria lääkäreitä pitää aina tukea jotta heistä tulee parempia kuin opettajistaan. Se oli sitä aikaa kun HUS:in johdosta savustettiin Kari Nenonen joka ei paljon alaisia kuunnellut. Käsitin että se oli Hernesniemelle raskasta aikaa ja vastatoimiin ryhdyttiin kokoontumalla Töölön sairaalan Mannerheim salissa Lääketieteen historian seuran nimissä. 

Vähän jää itseä mietityttämään kuolinsyy kun hän oli hyvässä kunnossa HUS:ista eläkkeelle jäämisen jälkeen ja hän jatkoi työtään vielä vuosien ajan.

Hernesniemeähän yritettiin myös savustaa ulos kun oli budjetit ylittynyt eikä Juhaa kiinnostanut palaveerata johtoporsaan kanssa. Lopulta poliitikot eivät uskaltaneet ryhtyä mihinkään toimiin.