Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Hs kirjoittaa että konkurssit lisääntyvät rajusti..

Vierailija
25.06.2023 |

Vaihtuuko työvoimapula suurtyöttömyydeksi?

Kommentit (80)

Vierailija
61/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta onneksi on työvoimapula, ja töitä riittää tekevälle, ja töihin voi vain mennä.

"Terve! Minä tulin tänne töihin. Mistäs aloitetaan!"

Näin helppoa se on. Mene vaan reippaasti valitsemaasi paikkaan!!!!

Vierailija
62/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olipas "yllättävää". Näin se suunniteltu Great reset etenee, jännä kun itse lukenut näistä asioista jo vuosia sitten y-laudalta, ja nyt sitten jo "vastuullinen" mediakin alkaa heräilemään. 

Ylilauta on yhtä luotettava tietolähde kuin juoruämmien kyläjuorut eli 100% valetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ainakin rakennusalalla

Loppuvuodesta/alkuvuodesta 2024 saattaapi mennä isoja rakennusalan tekijöitä konkkaan. 10 000+ uutta työtöntä tulee jo muutamasta firmasta. Toki osa työllistyy.

Vierailija
64/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työvoimapula ei pidä paikkaansa.. töitä on vaikea saada jos ei oo suhteita

Vierailija
65/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa esim. Suomalaisen kirjakaupan tulosta. Miten voi olla viime vuodelta 5 miljoonaa miinuksella?

Viime vuoden tappio syö kahden edeltävän vuoden liikevoitot.

Pystyykö tuosta vielä nousemaan?

Kirjakauppojen myynti romahti, kun toisen asteen koulukirjat tuli kuntien ostettaviksi, ei vanhempien tai itse opiskelijoiden. Esim lukiokirjoihin meni kolmessa vuodessa varmasti yli tuhat euroa per pää. Ja Opintosuunnitelmaa päivitettiin niin tiheästi, että saman perheen lukiolaiset eivät voineet käyttää vanhempien sisarusten kirjoja. Eivät kelvanneet uuteen OPS:aan enää.

Vierailija
66/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin rakennusalalla

Loppuvuodesta/alkuvuodesta 2024 saattaapi mennä isoja rakennusalan tekijöitä konkkaan. 10 000+ uutta työtöntä tulee jo muutamasta firmasta. Toki osa työllistyy.

Hyvin mahdollista. Viime vuosina raketoineen rakennuskustannusindeksin nousuvauhti on puolittunut, vaikka inflaatio on kiihtynyt. Kyllähän tuo selkeästä oireesta kertoo..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.

Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille.  Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.

Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten

Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10%  korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.

Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .

Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.

Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi

Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.

Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.

Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.

Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.

Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.

 

Tuleeko Tanskassa tt-tuen päälle suomalaistyylinen asumistuki?  Jos ei, niin silloinhan nuo luvut tasaantuu huomattavasti.

En tiedä mutta ei se kovin huomattavaa ole koska ei asumistukeen on määritelty jo nyt enimmäismäärä ja sitä edelleen leikataan, ja varsinkin pääkaupunkiseudun asumistuki halutaan tuoda muun maan tasolle.

Enimmillään asumistuki lienee n. 350e/kk muun maan tasolla jo nyt.

 

Näissä AINA "unohtuu", että tuo Tanskan toimeentulotuki on heillä se ensisijainen etuus. Kun taas meillä Suomessa, se on ihan viimesijainen etuus asumistuen, työmarkkinatuen, peruspäivärahan ym jälkeen 🤦. Ja se 550e, on se käteen jäävä osuus kaikkien pakollisten menojen jälkeen, jotka katsotaan kullakin hakijalla yksilöllisesti. Tanskan toimeentulotuki taas on yleinen könttäsumma, josta henkilön pitää ITSE maksaa laskunsa ja asumisensa.

Vierailija
68/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.

Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille.  Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.

Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten

Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10%  korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.

Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .

Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.

Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi

Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.

Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.

Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.

Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.

Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.

 

Sun mielestä sumutusta, kun sä et tajua mistään mitään ja vertaat vaan suoraan jonkin saman nimisten tukien euroja 🤦🤦🤦🤦🤦🤦🤦

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.

Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille.  Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.

Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten

Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10%  korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.

Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .

Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.

Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi

Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.

Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.

Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.

Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.

Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.

 

Sun mielestä sumutusta, kun sä et tajua mistään mitään ja vertaat vaan suoraan jonkin saman nimisten tukien euroja 🤦🤦🤦🤦🤦🤦🤦

Luuletko että on montakin lapsetonta joka saa lähellekään 1600e /kk yhteensä tukien muodossa? Lisäksi Tanskassa ihan oikeasti tuetaan työn etsimisessä.

"Vierailija" kirjoitti:

Näissä AINA "unohtuu", että tuo Tanskan toimeentulotuki on heillä se ensisijainen etuus. Kun taas meillä Suomessa, se on ihan viimesijainen etuus asumistuen, työmarkkinatuen, peruspäivärahan ym jälkeen 🤦. Ja se 550e, on se käteen jäävä osuus kaikkien pakollisten menojen jälkeen, jotka katsotaan kullakin hakijalla yksilöllisesti. Tanskan toimeentulotuki taas on yleinen könttäsumma, josta henkilön pitää ITSE maksaa laskunsa ja asumisensa.

Millä tavalla se on enemmän ITSE maksettua Tanskassa? Ja jos luettelet eri tukia joiden päälle toimeentulotuen saa niin silloin

A) Ne joko ovat niin pienet että niiden päälle on ylipäätään mahdollista saada toimeentulotukea

tai

B) Ne ovat niin suuret ettei niiden päälle saa senttiäkään toimeentulotukea.

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus.

Pyrit samanlaiseen sumutukseen jolla saadaan mielikuva niin kuin tuen saajat saisi käsittämättömiä summia.

Vierailija
70/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syksy on vaikea tragedioita niinkuin 90 luvulla... surullista kun rahat loppuu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/80 |
26.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rkannusalalla menee hyvin. Vinettoa alakosta ja kelalle lappua menemään. Rikkaat maksakoot!

Vierailija
72/80 |
26.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin rakennusalalla

Loppuvuodesta/alkuvuodesta 2024 saattaapi mennä isoja rakennusalan tekijöitä konkkaan. 10 000+ uutta työtöntä tulee jo muutamasta firmasta. Toki osa työllistyy.

Hyvin mahdollista. Viime vuosina raketoineen rakennuskustannusindeksin nousuvauhti on puolittunut, vaikka inflaatio on kiihtynyt. Kyllähän tuo selkeästä oireesta kertoo..

Kohta on kustannusindeksi miinuksella. Ei ole muuta tietä tästä selvitä. Älkääkä nyt ostako yhtään taloa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/80 |
26.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyviä uutisia vakituisille. Irtisanomista helpotetaan.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c8357456-ad79-4fd9-a2c3-26aa3b8a3…

Vierailija
74/80 |
26.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuluttajat lopettivat ostamisen toukokuun lopulla kuin seinään. Toisen kvartaalin tulokset tulevat olemaan veret seisauttavia ja kolmannella kvartaalilla ollaan lamassa.

Neljäs kvartaali tänä vuonna: kuluttajat eivät käytännössä osta enää mitään muuta kuin välttämättömät ruoka- ja hygieniatarvikkeet.

2024 avataan topless baareja ja realisointikeskuksia.

Tervetuloa, great reset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/80 |
26.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uuden hallitusohjelman myötä kansalaiset ovat laittaneet kulutuksen minimiin. Nyt pitää säästää rahaa pahan päivän varalle. Rahaa tarvitaan että on jatkossa vara sairastaa tai jos sattuu jäämään työttömäksi. Tulevaisuus muuttuikin epävarmaksi eikä valoisaksi. 

Vierailija
76/80 |
26.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ainakin rakennusalalla

Ja monella palvelualalla.

Vierailija
77/80 |
26.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei. Meillä on yrittäjämyönteinen porvarihallitus ja EK:n sanelemat työlainsäädäntöuudistukset.

Vierailija
78/80 |
26.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää on söpöä kun jotkut oppineet uusia sanoja kuten great reset. Ensin opittiin sana woke ja nyt tuo ja niitä toistellaan minkä keretään. Lutuisia pikku lampaita näitä hokemassa.

Vierailija
79/80 |
26.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuonna 2022 loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia oli 2742.

Toukokuussa 2023 pantiin vireille 235 konkurssia.

https://www.stat.fi/tilasto/kony

Vierailija
80/80 |
26.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokohan alkaisi valkenemaan monille täällä louskuttaville, että se yksi uusi työtön saattaakin olla hän itse.

Saapi sitten ihan itselleen urputtaa, että pois siitä sohvalta makaamasta senkin veronmaksajien loinen!

Mutta - üllätys - niitä työpaikkoja ei vaan vieläkään ole, edes sitä kuin juuri nyt. Kun ei niitä ole aikoihin ollutkaan.

Hallitus ei vain sitä(kään) tiennyt leikkauksia sinne paperiinsa lisäillessään, vai mitenkähän se oli...