Hs kirjoittaa että konkurssit lisääntyvät rajusti..
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.
Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta. Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa. Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.
Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen... Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.
mariinin hallituksen aikaansaannoksia tässä nyt ihmetellään?
Vierailija kirjoitti:
Nouseehan ne hinnat kun niitä miljonäärikauppiaat nostelee ja vanha tapahan suomessa on jos ei kauppa käy niin sitten nistellan hintoja jos se vaikka auttaisi.
Huomaatko ristiriidan? Miljonäärikauppiaat eivät osaa ja sinä tietysti osaat, mutta harmittaa että hinnat nousee.
Itse olen tukkualalla töissä ja isojen kulutushyödykkeiden kauppa on jarruttanut vuoden vaihteen jälkeen todella rajusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.
Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta. Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa. Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.
Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen... Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.
Totta. Maksavatko mitään Suomeen?
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa esim. Suomalaisen kirjakaupan tulosta. Miten voi olla viime vuodelta 5 miljoonaa miinuksella?
Viime vuoden tappio syö kahden edeltävän vuoden liikevoitot.
Pystyykö tuosta vielä nousemaan?
Vieläkö tuokin on olemassa?! Kirjojen myynti siirtyy verkkoon ja muuta tilpehööriä saa muualta paljon halvemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.
Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta. Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa. Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.
Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen... Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.
Totta. Maksavatko mitään Suomeen?
Suomalaisilla verorahoilla rakennetaan ulkomaalaisella työvoimalla asuntoja ulkomaalaisille sijoittajille, joille suomalaisten veronmaksajien kustantama asumistuki valuu.
Kuulostaa ihan loistodiililtä Suomen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopuillakaan pienillä yrityksillä ei ole varaa palkata kuin osa-aijaisia ja osa-aiksisia ei enää kohta ole hallituksen ansiosta, niin siinä menee ne loputkin pikkuyritykset konkkaan. 👏🏻
Eihän niitä osa-aikaisia ole ollut nytkään, kun kela maksaa lorvimisesta enemmän 🤣
Tuutte huomaamaan, että on muuten suomalaiset mansikatkin hinnoissaan tänä vuonna, kun on yrittäjät eivät saa poimijoita. Ukrainalaiset, jotka ovat olleet aiempina vuosina siellä töissä, sanovat nyt vaan yrittäjille, että "ei tulla, ei kannata, kela antaa enemmän rahaa".
Hallitus varmistaa taantuman ensi talvena leikkaamalla ostovoiman ansiosidonnaisella olevilla ja työttömillä. Työssä olevatkin laittavat rahansa säästöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.
Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta. Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa. Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.
Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen... Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.
Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.
Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille. Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.
Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten
Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10% korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.
Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .
Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.
Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopuillakaan pienillä yrityksillä ei ole varaa palkata kuin osa-aijaisia ja osa-aiksisia ei enää kohta ole hallituksen ansiosta, niin siinä menee ne loputkin pikkuyritykset konkkaan. 👏🏻
Eihän niitä osa-aikaisia ole ollut nytkään, kun kela maksaa lorvimisesta enemmän 🤣
Höpö höpö, 17% tekee osa-aikatyötä, joista suuri osa tekisi täysejä tunteja jos saisi. Toki osa kokoaikaisista haluaisi vähentää tuntejaan, mutta ei pysty jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa esim. Suomalaisen kirjakaupan tulosta. Miten voi olla viime vuodelta 5 miljoonaa miinuksella?
Viime vuoden tappio syö kahden edeltävän vuoden liikevoitot.
Pystyykö tuosta vielä nousemaan?
Vieläkö tuokin on olemassa?! Kirjojen myynti siirtyy verkkoon ja muuta tilpehööriä saa muualta paljon halvemmalla.
Käytettyjen kirjojen alv 11% ja nyt se ollaan nostamssa 14%:iin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopuillakaan pienillä yrityksillä ei ole varaa palkata kuin osa-aijaisia ja osa-aiksisia ei enää kohta ole hallituksen ansiosta, niin siinä menee ne loputkin pikkuyritykset konkkaan. 👏🏻
Eihän niitä osa-aikaisia ole ollut nytkään, kun kela maksaa lorvimisesta enemmän 🤣
Tuutte huomaamaan, että on muuten suomalaiset mansikatkin hinnoissaan tänä vuonna, kun on yrittäjät eivät saa poimijoita. Ukrainalaiset, jotka ovat olleet aiempina vuosina siellä töissä, sanovat nyt vaan yrittäjille, että "ei tulla, ei kannata, kela antaa enemmän rahaa".
Suomessa olevien ukrainalaispakolaisten ei kannata mennä mansikkamaille yhtään sen enempää kuin meidän suomalaistenkaan. Miksi? Koska he joutuvat nyt Suomessa maksamaan normaalia suomalaisasuntojen vuokraa ja muita asumiskustannuksia, ja niitä ei mansikanpoiminnalla makseta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.
Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta. Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa. Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.
Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen... Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.
Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.
Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille. Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.
Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten
Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10% korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.
Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .
Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.
Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi
Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.
Moni ala on mylleryksen keskellä.. ei vain korkojen ja huonon ostovoiman takia.. hyvä esimerkki on autoala jonka ongelmat tekee EU ja sairaat päästövaatimukset..toimitusajat ovat jopa vuosia ..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.
Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta. Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa. Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.
Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen... Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.
Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.
Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille. Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.
Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten
Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10% korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.
Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .
Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.
Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi
Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.
Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.
Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta. Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa. Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.
Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen... Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.
Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.
Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille. Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.
Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten
Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10% korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.
Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .
Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.
Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi
Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.
Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.
Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.
Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.
Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.
Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta. Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa. Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.
Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen... Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.
Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.
Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille. Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.
Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten
Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10% korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.
Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .
Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.
Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi
Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.
Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.
Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.
Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.
Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.
Tuleeko Tanskassa tt-tuen päälle suomalaistyylinen asumistuki? Jos ei, niin silloinhan nuo luvut tasaantuu huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.
Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta. Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa. Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.
Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen... Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.
Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.
Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille. Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.
Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten
Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10% korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.
Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .
Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.
Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi
Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.
Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.
Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.
Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.
Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.
Tuleeko Tanskassa tt-tuen päälle suomalaistyylinen asumistuki? Jos ei, niin silloinhan nuo luvut tasaantuu huomattavasti.
Asumiskulut maksetaan Suomessa käytännössä usein 100% ja sen päälle vielä suojaosuus eli tuo 550e/kk muuhun elämiseen. Eli summa voi olla isompi kuin tuo Tanskan summa, jos ja kun halvempaa asuntoa ei esim. Helsingissä löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.
Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta. Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa. Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.
Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen... Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.
Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.
Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille. Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.
Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten
Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10% korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.
Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .
Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.
Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi
Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.
Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.
Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.
Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.
Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.
Tuleeko Tanskassa tt-tuen päälle suomalaistyylinen asumistuki? Jos ei, niin silloinhan nuo luvut tasaantuu huomattavasti.
En tiedä mutta ei se kovin huomattavaa ole koska ei asumistukeen on määritelty jo nyt enimmäismäärä ja sitä edelleen leikataan, ja varsinkin pääkaupunkiseudun asumistuki halutaan tuoda muun maan tasolle.
Enimmillään asumistuki lienee n. 350e/kk muun maan tasolla jo nyt.
Kyllä sitä printtailua on ollut jo vuodesta 2008