Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Hs kirjoittaa että konkurssit lisääntyvät rajusti..

Vierailija
25.06.2023 |

Vaihtuuko työvoimapula suurtyöttömyydeksi?

Kommentit (80)

Vierailija
41/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinhän täytyykin käydä, jotta inflaatio ei räjähdä käsistä. Valitettava totuus. Korkoja nostetaan tällä hetkellä siksi, että ihmiset eivät kuluttaisi niin paljon. Ja se johtaa joidenkin konkkaan. Mutta se pitää inflaation kurissa. 

No olisko kannattanut pitää se inflaatio kurissa jo ennen kuin se ryöpsähti yli äyräiden?  

Sanos muuta. Ihan ensimmäisen mokan teki EKP,mutta  ihan kotosuomalaiset yritysket ovat sen jälkeen käyttäneet inflaatiota hyväkseenja nostaneet hintojaan - yli inflaation ja siten pahentaneet inflaatiota.

Juurisyy on kylläkin USA ja loputon rahan painaminen. Koronan aikana painoivat ja lähettivät rahaa ihmisille ihan kotiin asti, oliko 2 x 1000 USD.     Ja koska dollari on maailmanvaluutta,  vaikuttaa tämä täysin vastuuton sekoilu nyt negatiivisesti myös muidenkin valtioiden talouteen vaikka niillä ei ollut osaa eikä arpaa tuossa USA:n printtailussa.

Muiden maiden olisi pitänyt laittaa USA kuriin jo silloin.

Eli painettiin satoja miljardeja lisää rahaa kirjaimellisesti tyhjästä.  Eipä ihme että inflaatio vähän laukkaa...

250 miljardia taisi olla tuo summa.  Eikä siinä vielä mitään, kun nyt painokoneet syytää rahaa tähtitieteellisen valtionvelan räjähtäneisiin korkomaksuihin ja Ukrainaan kiihtyvästä inflaatiosta välittämättä.

Kyllä sitä printtailua on ollut jo vuodesta 2008

Vierailija
42/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

mariinin hallituksen aikaansaannoksia tässä nyt ihmetellään? 

Vierailija
44/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nouseehan ne hinnat kun niitä miljonäärikauppiaat nostelee ja vanha tapahan suomessa on jos ei kauppa käy niin sitten nistellan hintoja jos se vaikka auttaisi.

Huomaatko ristiriidan? Miljonäärikauppiaat eivät osaa ja sinä tietysti osaat, mutta harmittaa että hinnat nousee.

Itse olen tukkualalla töissä ja isojen kulutushyödykkeiden kauppa on jarruttanut vuoden vaihteen jälkeen todella rajusti.

Vierailija
45/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Totta. Maksavatko mitään Suomeen?

Vierailija
46/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa esim. Suomalaisen kirjakaupan tulosta. Miten voi olla viime vuodelta 5 miljoonaa miinuksella?

Viime vuoden tappio syö kahden edeltävän vuoden liikevoitot.

Pystyykö tuosta vielä nousemaan?

Vieläkö tuokin on olemassa?! Kirjojen myynti siirtyy verkkoon ja muuta tilpehööriä saa muualta paljon halvemmalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Totta. Maksavatko mitään Suomeen?

Suomalaisilla verorahoilla rakennetaan ulkomaalaisella työvoimalla asuntoja ulkomaalaisille sijoittajille, joille suomalaisten veronmaksajien kustantama asumistuki valuu.

Kuulostaa ihan loistodiililtä Suomen kannalta.

Vierailija
48/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopuillakaan pienillä yrityksillä ei ole varaa palkata kuin osa-aijaisia ja osa-aiksisia ei enää kohta ole hallituksen ansiosta, niin siinä menee ne loputkin pikkuyritykset konkkaan. 👏🏻

Eihän niitä osa-aikaisia ole ollut nytkään, kun kela maksaa lorvimisesta enemmän 🤣

Tuutte huomaamaan, että on muuten suomalaiset mansikatkin hinnoissaan tänä vuonna, kun on yrittäjät eivät saa poimijoita. Ukrainalaiset, jotka ovat olleet aiempina vuosina siellä töissä, sanovat nyt vaan yrittäjille, että "ei tulla, ei kannata, kela antaa enemmän rahaa".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hallitus varmistaa taantuman ensi talvena leikkaamalla ostovoiman ansiosidonnaisella olevilla ja työttömillä. Työssä olevatkin laittavat rahansa säästöön.

Vierailija
50/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.

Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille.  Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.

Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten

Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10%  korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.

Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .

Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.

Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopuillakaan pienillä yrityksillä ei ole varaa palkata kuin osa-aijaisia ja osa-aiksisia ei enää kohta ole hallituksen ansiosta, niin siinä menee ne loputkin pikkuyritykset konkkaan. 👏🏻

Eihän niitä osa-aikaisia ole ollut nytkään, kun kela maksaa lorvimisesta enemmän 🤣

Höpö höpö, 17% tekee osa-aikatyötä, joista suuri osa tekisi täysejä tunteja jos saisi. Toki osa kokoaikaisista haluaisi vähentää tuntejaan, mutta ei pysty jostain syystä.

Vierailija
52/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa esim. Suomalaisen kirjakaupan tulosta. Miten voi olla viime vuodelta 5 miljoonaa miinuksella?

Viime vuoden tappio syö kahden edeltävän vuoden liikevoitot.

Pystyykö tuosta vielä nousemaan?

Vieläkö tuokin on olemassa?! Kirjojen myynti siirtyy verkkoon ja muuta tilpehööriä saa muualta paljon halvemmalla.

Käytettyjen kirjojen alv 11% ja nyt se ollaan nostamssa 14%:iin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopuillakaan pienillä yrityksillä ei ole varaa palkata kuin osa-aijaisia ja osa-aiksisia ei enää kohta ole hallituksen ansiosta, niin siinä menee ne loputkin pikkuyritykset konkkaan. 👏🏻

Eihän niitä osa-aikaisia ole ollut nytkään, kun kela maksaa lorvimisesta enemmän 🤣

Tuutte huomaamaan, että on muuten suomalaiset mansikatkin hinnoissaan tänä vuonna, kun on yrittäjät eivät saa poimijoita. Ukrainalaiset, jotka ovat olleet aiempina vuosina siellä töissä, sanovat nyt vaan yrittäjille, että "ei tulla, ei kannata, kela antaa enemmän rahaa".

Suomessa olevien ukrainalaispakolaisten ei kannata mennä mansikkamaille yhtään sen enempää kuin meidän suomalaistenkaan. Miksi? Koska he joutuvat nyt Suomessa maksamaan normaalia suomalaisasuntojen vuokraa ja muita asumiskustannuksia, ja niitä ei mansikanpoiminnalla makseta. 

Vierailija
54/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.

Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille.  Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.

Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten

Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10%  korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.

Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .

Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.

Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi

Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni ala on mylleryksen keskellä.. ei vain korkojen ja huonon ostovoiman takia.. hyvä esimerkki on autoala jonka ongelmat tekee EU ja sairaat päästövaatimukset..toimitusajat ovat jopa vuosia ..

Vierailija
56/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.

Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille.  Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.

Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten

Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10%  korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.

Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .

Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.

Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi

Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.

Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.

Vierailija
57/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.

Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille.  Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.

Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten

Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10%  korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.

Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .

Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.

Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi

Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.

Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.

Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.

Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.

Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.

 

Vierailija
58/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.

Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille.  Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.

Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten

Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10%  korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.

Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .

Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.

Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi

Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.

Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.

Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.

Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.

Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.

 

Tuleeko Tanskassa tt-tuen päälle suomalaistyylinen asumistuki?  Jos ei, niin silloinhan nuo luvut tasaantuu huomattavasti.

Vierailija
59/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.

Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille.  Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.

Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten

Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10%  korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.

Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .

Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.

Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi

Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.

Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.

Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.

Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.

Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.

 

Tuleeko Tanskassa tt-tuen päälle suomalaistyylinen asumistuki?  Jos ei, niin silloinhan nuo luvut tasaantuu huomattavasti.

Asumiskulut maksetaan Suomessa käytännössä usein 100%  ja sen päälle vielä suojaosuus eli tuo 550e/kk muuhun elämiseen.   Eli summa voi olla isompi kuin tuo Tanskan summa, jos ja kun halvempaa asuntoa ei esim. Helsingissä löydy.

Vierailija
60/80 |
25.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt olikin harvinaisen pitkä nousukausi takana, kunnes tuli korona ja v enäjän sota ym harmeja.

Suomen kohdallahan nousukautta ei varsinaisesti ollut, koska taloutemme ei ollut toipunut edes vielä siitä 2008 alkaneesta taantumasta.  Vuonna 2015 piti jopa PM puheen, jossa ilmoitti rahojen olevan tyystin lopussa.  Sitten yritettiin elvyttää t-paikkabisneksellä ja aloittamalla vimmattu rakentaminen joka puolella halvan lainarahan turvin. Nythän rakennusala on tosiaan hyytymässä kun lainaraha ei olekaan enää halpaa.

Ja paljonkohan tuosta rakennusalan työllistämis- ja elvytysvaikutuksesta todellisuudessa edes kohdistui Suomen talouteen...    Työntekijät taitaa olla suurilta osin ulkomailta ja omistajat myös.

Rakennusala ja oikeistopolitiikka sopivat hyvin yhtene, molemmat kun havittelevat halpoja pikavittoja.

Kun muualla Euroopassa, etenkin Ruotsissa, alettiin investoida heti finanssikriisin jälkeen, niin SUomessa oikeistohallitus alkoi jakaa verovarojamme entistä enemmän yrityksille.  Kaikki tämä perusteltiin investointien käynnistymisellä, vaan kuinkas kävi, Suomessa investointiin EUmaiden keskiarvoa vähemmän ja nekin kohdistuivat seiniin, eli rakentamiseen.

Eipä iihme että tuottavuutemme ei ole kasvanut. Ruotsissa alettiin investoida ICT-pääomaan, eli toteutettiin elinkeinoelämän rakennemuutosta ja kasvatettiin tuottavuutta. Suomi on vasta nyt siinä pisteessä, missä Ruotsi oli jo 20 v. sitten

Ruotsissa yksikkötyökustannukset ovat Sumea kalliimmat, ennenkaikkea työantajillekoituvat palkan sivukulut (10%  korkeammat kuin Suomessa). Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa työantajaat vastaavat merkittävän suurelta osuudelta eläkemaksuista.

Ruotsissa myös yritysverotu son ollut Suomea korkeampaa, on edelleenhiukan (alennettu) .

Ruotsi verottaa pääomai selvästi Suomea enemmän.

Silti Ruotsi porskuttaa, aina vaan paremmin kuin Suomi

Ruotsiin jatkuva vertailu ei ole järkevää. Koko yritysrakenne on erilainen ollut aina Ruotsissa. Siellä on paljon pientä- ja keskisuurta teollisuutta ja ennen kaikkea oma valuutta. On siis älytöntä ottaa Ruotsista mallia, kuten Orpo on tehnyt.

Siis ottanut hallitusohjelmaan työntekijän kannalta huononnukset mutta ei niitä parannuksia tai etuja.

Sama juttu Tanskaan vertaamisen kanssa. Kuulostaa ikään kuin reilulta kun kerran menestyvässä pohjoismaassa asiat on hoidettu muka tietyllä tavalla. Hallitussuunnitelmassa mainitaan että Tanskan tapaan töihin "pakottamiseen" toimeentulotuen leikkauksen uhalla.

Unohtuu mainita, että siinä missä meillä toimeentulotuki on 550e/kk niin Tanskassa se on n. 1600e jopa lapsettomalle. Jos siitä 1600 eurosta leikkaisi vaikka 40% jos ei suostu töihin, niin se on siltikin enemmän kuin Suomen 550e /kk.

Pelkkää sumutusta jos ei nyt suoranaista valehtelua mainita Tanskaa toimeentulotuen leikkaamisen yhteydessä.

 

Tuleeko Tanskassa tt-tuen päälle suomalaistyylinen asumistuki?  Jos ei, niin silloinhan nuo luvut tasaantuu huomattavasti.

En tiedä mutta ei se kovin huomattavaa ole koska ei asumistukeen on määritelty jo nyt enimmäismäärä ja sitä edelleen leikataan, ja varsinkin pääkaupunkiseudun asumistuki halutaan tuoda muun maan tasolle.

Enimmillään asumistuki lienee n. 350e/kk muun maan tasolla jo nyt.