Lue keskustelun säännöt.
Miksi hoitoalan työpaikoilla on usein niin järjettömän huono työilmapiiri?
22.06.2023 |
Olen ammatiltani lähihoitaja. Työskentelin alalla yli 20 vuotta, mutta nyt opiskelemassa aivan toisenlaisiin tehtäviin. Ehdin hoitajan urani aikana käydä opiskelujen harjoittelut ja kesätyöt mukaan lukien varmaan viidessätoista eri työyhteisössä.
Miksi hoitoalan työpaikoilla on niin järkyttävän huono ilmapiiri? Harjoittelijoille ja sijaisille tiuskitaan ja äyskitään, kukaan ei neuvo, ei edes yritetä peitellä aggressiivisuutta ja väheksyntää millään lailla.
Kollegat puhuvat toisistaan pahaa selän takana jatkuvasti. Käytännössä poissa olevista ja kahvihuoneesta lähtijöistä ruvetaan heti puhumaan paskaa. Ihmisten yksityisiä asioita ja esim. sairauslomia ruoditaan porukalla. Toisten ammattitaitoa arvostellaan avoimesti muille, tietenkin selän takana. Se negatiivinen ilmapiiri - itse puhuisin jo kiusaamisesta - on ihan käsin kosketeltava.
Jollakin toisella alalla tällaisesta käytöksestä joutuisi välittömästi esihenkilön puhutteluun ja kouraan saisi todennäköisesti virallisen varoituksen. Hoitoalalla tuo on enemmän sääntö kuin poikkeus. Olen ollut nyt uuden alani työharjoittelupaikoissa aivan hämmentynyt siitä, että opiskelijaa neuvotaan ja kaikki ovat ystävällisiä, työporukka tuntuu viihtyvän keskenään, jos joku puhuu selän takana toisesta pahaa tai on pahantuulinen, niin yleensä joku puuttuu siihen heti.
Mua kiinnostaisi nyt ihan aidosti kuulla hoitajien mielipide asiaan - Miksi käyttäydytte töissä tällä tavalla? Oletteko myös vapaa-ajalla tällaisia ilkeitä ja negatiivisia pskanpuhujia? Onko tuo mielestänne aivan normaalia aikuisen ihmisen käytöstä työpaikalla?
Ja juu, ei tietenkään kaikki hoitajat ja kaikki työyhteisöt, mutta uskallan kyllä parinkymmenen vuoden työkokemuksella sanoa, että todella monet.
Kommentit (80)
Voi olla, että hoitoala korostuu, koska epäasiallista käyttäytymistä on sekä Suomessa että ulkomailla tutkittu paljon juuri sairaalaympäristössä.
Jos jollain alalla kiinnitetään asiaan huomiota, se yleensä lisää ilmoituksia epäasiallisesta kohtelusta. Siitä tullaan tietoisiksi, kun alalla järjestetään koulutuksia, laitetaan toimintaohjeita kuntoon ja puhutaan aiheesta. Suomessakin yli puolet on naisia. Naiset nyt vain tutkitusti vatvovat paljon enemmän kuin miehet, mitä muut heistä ajattelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miesopiskelija kirjoitti:
Mä olen sh-opiskelija ja omissa harkkapaikoissani on ollut mielestäni hyvä ilmapiiri ja harjoitteluissa mukavaa, ihan on ollut ikävä lähteä osasta niistä. En tiedä olenko voittanut lotossa vai tulkitseeko ap sosiaalisia tilanteita jotenkin erilailla.
Mieshenkilö hoitoalalla on aina itsekin jonkin sortin objekti sekä asiakkaille että kollegoille. Normaalisti tappa van ilkeät nartut jaksavat kehrätä sun ympärillä - tulet kyllä huomaamaan.
Kyllä se huono ilmapiiri valitettavasti pitää paikkaansa hoitoalalla. Omalla alalla työnäkymät kun heikkeni, päätin opiskella varalle sh-tutkinnon. Jo harjoitteluaika oli ihan järkyttävää, niin tuurista kiinni millaiseen paikkaan satuit pääsemään. Olin esimerkiksi samassa sairaalassa kahdella rinnakkaiseella osastolla ja toisella oli tosi hyvä ilmapiiri ja toisella ihan järkyttävä. Sama toistui monessa harjoittelupaikassa. On niitä hyviäkin onneksi, mutta en silti hoitoalalle siirtynyt. Onneksi työnäkymät entisellä alalla ovat parantuneet ja omakin asenne omaa työalaa kohti muuttui kun kävi vähän muuallakin. Palkka olisi hoitoalalla voinut olla jopa parempi vuoro- ja ylityölisineen, mutta ikinä en sellaiseen käärmepesään enää päätäni laita...
Kerran istuin päivystyksessä ja siinä kuuli kun käytävän päässä pari naishoitajaa puhuivat omia yksityisasioitaan ja kollegoiden asioita ääneen niin että kyllä siinä kuuli joka sanan. Kiva siinä istua ja kuunnella korvat punaisena niitä juttuja.
Sama juttu tapahtunut myös kun olin siivoajana niin hoitajat vieressä puhui muista paskaa tuosta vaan välittämättä läsnäolostani tai potilaiden läsnäolosta yhtään.
Terveydenhuolto ylipäätään on jyrkän hierarkinen ja monin tavoin epäihmisystävällinen paikka. Mitä ylemmälle hierarkiaan mennään, sitä useammin oma ego on monilla valtava. Alempia ei usein kuunnella, heitä saa vapaasti kohdella huonosti. Johtaminen on huonoa ja ylipäätään ihmisen arvostus usein vähäistä. Tämä on leivottuna myös moniin hoitokäytäntöihin. Hoitajat ovat tässä kuviossa aika alhaisella portaalla. Lisäksi työ on usein stressaavaa ja myös traumatisoivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä järjetön myytti siitä, että naiseus olisi se huonon työilmapiirin juurisyy on kyllä sellainen klisee, jonka toistelemisen toivoisi jäävän historiaan.
Itse olen työskennellyt, ja työskentelen tälläkin hetkellä, naisvaltaisessa työpaikassa ja työilmapiiri on aina ollut hyvä, välillä jopa erinomainen.
Sitten taas tiedän esimerkiksi useamman insinööritoimiston (lähes kaikki työntekijät miehiä) jossa on niin myrkyllinen ilmapiiri, että osa eri leirien työntekijöistä ei edes puhu toisilleen tai työkaverit tahallaan sabotoivat toistensa töitä, rikkovat laitteita ja koneita jne. Vähemmän yllättäen uudet työntekijät ja harjoittelijat lähtevät tuolta nopeammin kuin ehtivät sanoa koodaus.
Niinpä, tosi väsynyttä väittää että naisvaltaisuus on se syy, ikäänkuin naiseus tekisi ihmisestä työpaikkakiusaajan. Miksi sitten on todella paljon naisvaltaisia työpaikkoja joissa ei ole samanlaista ilmapiiriongelmaa kuin monessa hoitoalan työpaikassa? Eiköhän se johdu kyseisen paikan työkulttuurista, johtamisesta ja siitä millaisia ihmisiä johonkin tiettyyn yhteisöön kerääntyy, sattumalta tai tarkoituksella.
Olen sh-tutkinnon jättänyt muinoin kesken, mutta epäilen syiksi sitä kun hoitajilla on muita aloja enemmän opiskelijoita, joka voi olla kuormittavaa, vaikka ne olisivatkin nohevia yksilöitä, puhumattakaan jos he ovat kivirekiä tai muuten kemiat eivät kohtaa. Kuormittavuutta lisää työvuorot, joita ei voi suunitella kuten muilla aloilla osastojen luonteen takia, sillä päivävuorossa usein tarvitaan enemmän ihmisä, mutta illoissakin on oltava tietty määrä ja näin tulee epäergonomisia ilta-aamutyövuoroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainainen kiire ja vastuu stressaa, joka näkyy sitten työntekijöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa, varsinkin jos esihenkilöilä on omat lellikkinsä. Lisäksi osin väkivaltaiset ja vaikeat potilaat lähiomaisineen, jotka vaativat mahdottomia antamatta omaa panostaan lähiomaisen hyvinvointiin. Huono työilmapiiri juontaa lähes aina huonoon johtamiseen.
Surkea organisaatio ja surkeat johtajat.
Sotilashierarkialle rakentunut systeemi(alan juuret sotasairaaloissa).
Järjettömiin päätöksiin, ainaiseen säästöön ja kehnoihin vaikutusmahdollisuuksiin kyynistyminen.
Henkilökohtaiset syyt(fyysisiä kipuja/ kyvyttömyys käsitellä tunteita ja asioita).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ylin johto on naisvaltaista (olen kyllä itsekin nainen), on toiminta luokattoman suunnitelmatonta. Väkeä vaihdetaan syyttä suotta oman arvon tunnon pönkittämiseksi. Näin on käynyt yhdessä isossa sosiaalialan yrityksessä ja meno on ihan kaameata katsoa sisältä päin.
Kaikki yritetään saada näyttämään ulospäin iloiselta ja yhteistyökykyiseltä, vaikka totuus on muuta. No, viisas porukka vaihtaa paikkaa omaehtoisesti. Henkilöstön luotto johtoon on nolla.
Toivotellaan myötätuulta ja iloista muutosmatkaa. Hirvittävää, että tällainen johto tosiasiallisesti vastaa lasten, vanhusten ja kehitysvammaisten päivittäisestä arjesta, asumisesta ja hoidosta.
Minäkin olen törmännyt tähän pörröpäähän (punainen) labrassa. Todella tökeröä oli käytös!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitoalalle hakeutuu kiusaajatyyppisiä. He huomaavat pian, etteivät jaksa ja hakeutuvat esimiestehtäviin.
Itsellä ollut tosi hyvä työpaikka, viihtynyt yli 10 vuotta, mutta harjoittelussa oli pari ikävämpää. Yleensä ne on näitä vanhempia ihmisiä, jotka ajattelevat, että on vain yksi ainoa tapa työskennellä ja tuovat sen esille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole hoitoalalla, mutta tänäänkin oli niin äreä ja töykeä hoitaja vastassa labrassa. Tuollainen ei pysyisi kauaa muissa asiakaspalvelutehtävissä, mutta hoitoalalla on pulaa tekijöistä, joten ei kauheasti puututa siihen, miten hommansa hoitaa.
Kierosilmä
Nais valtaisuus niillä aloilla. Eikä varmaan tule kenellekään yllätyksenä mitä siitä aina seuraa, jos on joutunut sellaiseen työpaikkaan jossa on nais enemmistö. Kahden naisen kuppikuntia joissa se kolmas on aina liikaa. Eripuraisia kahden hengen heimoja jotka riitelee lisäksi keskenään. Ja näiden seassa on niitä yksinäisiä susia jotka riitelee kaikkien kanssa. Mikä on lopputulos?
Johto on huono, jos alaiset kiusaavat toisiaan. Puuttuu me-henki ja tasa-arvoinen kohtelu johdolta.
Usein näissä kunnan paikoissa johto valitsee suosikkinsa/sukulaisensa joiden ei sitten tarvitse tehdä niitä ikävimpiä töitä ja ei vaadita samaa mitä muilta.
Nämä raatajat sitten väsyvät ja kokevat epätasa-arvoa.
Kiusaajat ovat yleensä ne helpommalla pääsevät suosikki työntekijät, heillä on aikaa siihen.
Tämä pätee kaikkiin ammatteihin.
Yksityisellä kaikilta vaaditaan tulosta, kunnallisella ei, koska valvontaa ei ole ja esimiehet käyttävät valtaansa väärin, johdon puuttumatta asiaan.
En usko naisvaltuaisuuden aiheuttavan tätä, vaan huonojen resurssien. Olen nimittäin ikäni ollut naisvaltaisissa työpaikoissa, enkä tunnista ilmiötä. Aina ollut fiksuja ja reikuja työkavereita pomoja myöten. Työolosuhteet muutenkin erinomaiset, toisin kuin hoitoalalla.
Huono johtaminen. Turha ja jäykkä byrokratia. Riittämättömät resurssit. Huonot palkat. Liikaa joo joo tyyppejä työpaikoilla mielistelemässä pomoja. Keskustelukulttuurin puute. Ylhääpäin ohjattavuutta ja käskyttämistä. Turhiin ja epäoleellusiin asioihin keskittymistä. Työtekijöiden
Vaikuuttamismahdollisuuksien puute.... onhan näitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisvaltaisten työpaikkojen huono ilmapiiri on myytti, jota naiset usein itse pitävät yllä.
Olen huomannut, että täällä hoitoalalla naiset myös auttavat toisiaan todella paljon, tekevät työtehtäviinsä kuulumatonta työtä ja ovat hyvin solidaarisia keskenään. Sitä vain ei nähdä, koska puheenparsi on sellainen että voi voi kun ilmapiiri on niin kovin huono.
Myytti.
Esim. meidän ison erikoissairaanhoidon yksikössä jossa työskentelee yli sata sairaanhoitajaa, henkilöstökyselyssä aina työn parhaimmaksi puoleksi on mainittu työkaverit.
No mitä juuri katselin lukioihin ja ammattikouluun päässeiden listoja tällä paikkakunnalla, niin kyllä nuoreni entisistä luokkakavereista tosi moni tytöistä oli menossa opiskelemaan lähihoitajaksi. Näistä valtaosa on niitä, joita opiskelu ei kiinnostanut pätkääkään, oltiin sitten jossain pienluokalla ja kiusattiin toisia. Kohta nämä päivänpaisteet ovat harjoittelussa jossain vanhusten ja lasten parissa. Varmasti joukossa on myös oikeasti motivoituneita, mutta tuskin suurin osa kokee alaa mitenkään tosi kiinnostavaksi tai jopa lähinnä kutsumukseksi, ammattikoulussa vain on melko vähän ns. "tyttölinjoja". Ihan sama kuin pojista tosi moni kokee yhtäkkiä valtavaa paloa talonrakennukseen.
Itse olen ollut aikanaan hetken töissä paikassa, jossa oli pelkkiä naisia. Kyllä se oli ihan hirveä käärmeenpesä. Joku miespomo tuli paikalle niin eukot kiherteli kuinka meinasivat pudota tuolilta, kun eivät tienneet miten olla. Harjoitteluun tuli tosi mukava nuori nainen, joka oli kaunis ja meikkasi ja pukeutui nätisti niin sitähän vihattiin ihan antaumuksella.