Kukaan ei pidä minuun yhteyttä

Ystävänpuutteen salaisuus

- täydellinen passiivisuus. Odottaa tumput suorana että ystävä tipahtaa taivaasta. Ei tee elettäkään tutustuakseen kehenkään, ollakseen kiva muille.

- ei ajattele miten itsestä olisi iloa muille, vaan pitää (kuvitteellista) ystävää omien tarpeiden täyttäjänä

- jos jotenkin saakin kontaktin toiseen ihmiseen, se toinen ei kelpaa. On jotenkin huono tai vääränlainen.

- ei ole valmis näkemään vaivaa tai tekemään kompromisseja. Jurottaa mieluummin yksin, koska se sopii passiiviselle ihmiselle.

- useimmat yksinäiset ovat ylläsanotun lisäksi ilkeitä

^ äitis oli, ja sinä oot vieläkin

Jos yritän ottaa itse yhteyttä vastataan lyhyesti tai ei ollenkaan. Ei väkisin..

Sama täällä. Tämä on yleinen ilmiö. Suomalaiset eivät halua olla nykyään muiden kanssa tekemisissä jos niistä muista ihmisistä ei ole itselle hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Voin olla ystäväsi. Yleensä vain ihmiset valittaa ettei ole ystäviä, mutta kun sanon että minulle kyllä kelpaa uusi ystävä niin alkaa radiohiljaisuus. Ystäviä ei siis ole, mutta minä en silti kelpaa. Erikoista.

Ei ystäväksi pysty noin vain ryhdytä. Et tiedä henkilöstä mitään ja mukauttaisit käytöksesi toisen juttujen mukaan eli esittäisit. Pelkkää feikkiä esittämistä.

Nettikeskusteluissa yks valitteli yksinäisyyttä. Niin paljon haukkui ja halveksi netissäkin muita, että eipä ihme. Joskus syy on peilissä. Ilkeitä ihmisiä ei siedetä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sulle kuuluu?

Kiitos kysymästä juhannusta odotellen. Juon kahvia vesisadetta kuunnellen.

Mitä Sinulle kuuluu?

Kauhean kiinnostavaa. Minäkin haluaisin ottaa sinuun yhteyttä kuullakseni tuon. EN.

Juhannukset, joulut ja muut perhejuhlavuodenajat on ihan perseestä yksineläjälle. Kaikki kokoontuu pariskunnittain ja perheittäin eikä kukaan halua paritonta pyörää siihen viereen. Toisaalta sen ymmärtää ja oma vikahan se pohjimmiltaan on, jos parisuhdettakaan ei ole.

Alan tehdä itsestäni vikalistaa.

- Huono itsetunto

- kova ääni

-unohdan kenelle olen kertonut 2 osaamaani vitsiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sulle kuuluu?

Kiitos kysymästä juhannusta odotellen. Juon kahvia vesisadetta kuunnellen.

Mitä Sinulle kuuluu?

Kauhean kiinnostavaa. Minäkin haluaisin ottaa sinuun yhteyttä kuullakseni tuon. EN.

Jaa. Anteeksi.

On ollut ihan avaava keskustelu. Alkaa mennä tajuntaan.

Minuun ei ole kukaan ollut yhteydessä 20 vuoteen.

Oln yksin.Vanhempi nainen.Syystä ystäväni ,kuin lähellä olevia ihmisä kuoli korona aikana todella monta  2v.sisällä.Myös pitkä aikainen suhteeni.Kuoli sydänkohtaus ,Siitä 2v. sitten.Uusia ystäviä en saa.Kun en ala keittelee enää kenelekkään kahveija,en myöskään menen kenenkään kotia.Haluan kohdata ihmisä jotka vihtyy ulkona ja jos kahvia pitää saada menään kahvila.Jokainen maksaa kahvinsa itse.Sit huono puoleni en dokaa ja en tupakoi.Joten elämässäni ei ole eikä tule oleman tupakoitsijoita tai niitä joille viini kalja numero 1.En märehi yksinäisyttä.Ulkoilen paljon.Katson mitä ilmaistapahtumia itä Helsinki on.Käyn kirjastoss itsi lehtiä lukemassa.Kävelen itähelsingin meren rannoilla.Aina jossa vastaan tulee koiran ukoiluttaja.Kysyn saako silittä ja samalla välitöntä harmitonta kohtaamista ja puhetta.Sama voi olla puistonpenkillä.Tai hiekkatien penkarella ahmansikoita syödessä.Joku muukin tulee sihen ja juttelee.Itse voi valita märehtiikö koti ,vai etsii aktiviteettiä.Kirkolta, punanen risti aa ystävän yksinäineen.Kirkolle diakonille soitaa.Kannataamennä selaa Punasen ristin sivuille,Kuin diakonisalaitoksen.Punanen risti on joku motto Kenenkään ei tarvitse olla yksin.Diankoni laitoksella toimi piste ainakin 3 Paikaa Helsinki lähiö.Yhdessä oloa ilmaista kaikki ja kaiken ikäisille-Mikään ei stä yksinäistä ryhtyää kurissille ilmaseen Ystävä yksinäiselle,Kirkko,punanen risti,palvelu talot/ Sairaalat..Järejestää niitä.anteksi teksti virheet luki häirö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin olla ystäväsi. Yleensä vain ihmiset valittaa ettei ole ystäviä, mutta kun sanon että minulle kyllä kelpaa uusi ystävä niin alkaa radiohiljaisuus. Ystäviä ei siis ole, mutta minä en silti kelpaa. Erikoista.

Ei ystäväksi pysty noin vain ryhdytä. Et tiedä henkilöstä mitään ja mukauttaisit käytöksesi toisen juttujen mukaan eli esittäisit. Pelkkää feikkiä esittämistä.

Höpsistä! Aina löytyy yhteistä puhuttavaa, yhteisiä mielenkiinnonkohteita. Kannattaa keskittyä siihen mikä ihmisissä yhdistää, eikä siihen mikä erottaa. 

Ystävyyttä voi olla mummon, naapurin ukkelin, kenen tahansa kanssa jos kohtaa toisen aidosti ja on kiinnostunut hänestä ihmisenä. Ap sanoi ettei ole mitenkään ikävä ihminen, kyllä minä voin sellaisen kanssa olla ysävä ihan esittämättäkin.

Ehkä tuo tyylisi kuitenkin kertoo siitä miksi niitä ystäviä voi toisten olla vaikea löytää. Epäillään esittäjäksi, että muutellaan käytöstä aina kun seura vaihtuu, ja feikkikin täytyy ystävyydelle avoimen ihmisen olla tottakai, kuinkas muuten. Ei ihme että on vaikeaa ystävystyä!

Minä juttelen kaikkien kanssa ja tulen toimeen ihmisten kanssa noin yleensä livenä oikein hyvin. Pidän myös tärkeänä ettei kukaan koe olevansa yksin vastoin omaa haluaan. 

Syötkö mielialalääkkeitä?

Huomaatko omassa käytöksessäsi mitään vikaa?

Vierailija kirjoitti:

Juhannukset, joulut ja muut perhejuhlavuodenajat on ihan perseestä yksineläjälle. Kaikki kokoontuu pariskunnittain ja perheittäin eikä kukaan halua paritonta pyörää siihen viereen. Toisaalta sen ymmärtää ja oma vikahan se pohjimmiltaan on, jos parisuhdettakaan ei ole.

Meidän jouluun ja juhannukseen on tervetulleita kaveritkin aina. Jouluna on ollut monesti iltaa istumassa "yksinäisiä" ihmisiä (eiväthän he oikeastaan ole yksinäisiä kun heillä on minut),ja juhannuksenakin on tervettulleet kaikki mukaan, ja välillä joku on ollutkin. Viime juhannuksena "yksinäinen" kaveri tuli grillailemaan ja sauomaan ja oli oikein hauskaa.

Yleensä kukaan ei tule koska heillä totta tosiaan on ne omat porukat joissa viettävät juhlapyhiä. Ja jos tosiaan löytävät jotain muuta seuraa kuin me, niin eivät ole sitten enää tulleet :D Emme selkeästikään kelpaa kuin pakon edessä, mutta ei se haittaa, pääasia että ei ole pakko olla yksin jos ei halua.

Vierailija kirjoitti:

Oln yksin.Vanhempi nainen.Syystä ystäväni ,kuin lähellä olevia ihmisä kuoli korona aikana todella monta  2v.sisällä.Myös pitkä aikainen suhteeni.Kuoli sydänkohtaus ,Siitä 2v. sitten.Uusia ystäviä en saa.Kun en ala keittelee enää kenelekkään kahveija,en myöskään menen kenenkään kotia.Haluan kohdata ihmisä jotka vihtyy ulkona ja jos kahvia pitää saada menään kahvila.Jokainen maksaa kahvinsa itse.Sit huono puoleni en dokaa ja en tupakoi.Joten elämässäni ei ole eikä tule oleman tupakoitsijoita tai niitä joille viini kalja numero 1.En märehi yksinäisyttä.Ulkoilen paljon.Katson mitä ilmaistapahtumia itä Helsinki on.Käyn kirjastoss itsi lehtiä lukemassa.Kävelen itähelsingin meren rannoilla.Aina jossa vastaan tulee koiran ukoiluttaja.Kysyn saako silittä ja samalla välitöntä harmitonta kohtaamista ja puhetta.Sama voi olla puistonpenkillä.Tai hiekkatien penkarella ahmansikoita syödessä.Joku muukin tulee sihen ja juttelee.Itse voi valita märehtiikö koti ,vai etsii aktiviteettiä.Kirkolta, punanen risti aa ystävän yksinäineen.Kirkolle diakonille soitaa.Kannataamennä selaa Punasen ristin sivuille,Kuin diakonisalaitoksen.Punanen risti on joku motto Kenenkään ei tarvitse olla yksin.Diankoni laitoksella toimi piste ainakin 3 Paikaa Helsinki lähiö.Yhdessä oloa ilmaista kaikki ja kaiken ikäisille-Mikään ei stä yksinäistä ryhtyää kurissille ilmaseen Ystävä yksinäiselle,Kirkko,punanen risti,palvelu talot/ Sairaalat..Järejestää niitä.anteksi teksti virheet luki häirö.

Kaikilla vanhemmilla naisilla tuntuu olevan lukihäiriö ;) 

Jännä tuo ettei saa käyttää alkoa eikä tupakoida. En minä ainakaan ystävän kanssa kahvitellessani röökaa tai juo kaljaa, niin mitä se haittaa mitä kaveri tykönään tekee?

Ihmiset vaativat *ystävältä* nykyisin todella paljon. Kun sairastuin itse, huomasin arvoni seurana ja joillekin ihan ihmisarvonikin katoavan. En ollut hyödyllinen seurana/statuksena/taloudellisesti. Ilmeisesti ihmisiä myös ahdistaa, jos joku ei osallistu yhteiskuntaan/työhön. Minä vietän sairauteni raatelemana suurimman osan ajastani vuoteessa. Luen, seuraan maailman tilannetta, olen ihan hyvin kartalla - mutta se ei riitä. En _osallistu_.

Vierailija kirjoitti:

Sitäkin oon miettinyt, että oon joskus tutulle heittänyt että poikkee joskus. Lupaa tulla kun lähellä kerta asuu. Sitten koskaan ei kuulu mitään.

Paras oli kun näin vanhan opiskelu kaverin torilla ja lupasi tulla viikon päästä kylään. Leivoin kakkua sitä varten. Edellisenä iltana pistin txt että mikä kellonaika kun tulet.

Vastasi että ei ole tulossa ja oli luvannut tulla vain että pääsee tilanteesta pois.

En ymmärrä mitä tapahtui..

Minulle yksi parhaista ystävistä teki saman tempun eli sovittiin päivä milloin tulevat koko perheenä kylään. Leivoin täytekakun ja ostin lapsille juomaa. Koskaan eivät tulleet eikä ilmoittaneet miksi eivät tulleet. Hän vielä sanoi että laittaa viestin tai soittaa kun ovat lähdössä. Se oli sitten siinä 40v ystävyys. Eipä hänellä taida tuolla asenteella olla enää kovin montaa muutakaan ystävää. Olen kummi yhdelle hänen lapsistaan ja lahjatkin oli aina liian halpoja ja rahasummat liian pieniä.

Oikeastaan hyvä kun pääsin eroon, ei tarvitse aina tuntea pahaa oloa kun häneen on yhteyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset vaativat *ystävältä* nykyisin todella paljon. Kun sairastuin itse, huomasin arvoni seurana ja joillekin ihan ihmisarvonikin katoavan. En ollut hyödyllinen seurana/statuksena/taloudellisesti. Ilmeisesti ihmisiä myös ahdistaa, jos joku ei osallistu yhteiskuntaan/työhön. Minä vietän sairauteni raatelemana suurimman osan ajastani vuoteessa. Luen, seuraan maailman tilannetta, olen ihan hyvin kartalla - mutta se ei riitä. En _osallistu_.

Minulle yksi ex ystävä sanoi kerran että "kerää" ihmisiä eli tuttavia/ystäviä kun ei koskaan tiedä milloin tarvii apua mihinkin asiaan. Onkin kyllä melkoinen lokkeilija, kerjää kyytejä, apua milloin mihinkin hommaan, heittäytyy avuttomaksi että joku toinen tekisi hänen puolestaan. Kuten arvata saattaa, hän ei koskaan kykene auttamaan muita.