Miten irtaudutte energiasyöpöstä, jos sellainen hyökkää juttusille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä keskustelu. Inhoan energiasyöppöjä enkä päästä heitä kavereiksi tai ystäviksi, mutta kyllä sellaista nyt satunnaisesti muutaman minuutin tai puolituntisen jaksaa tällainen introverttikin. Teette oman elämänne melko vaikeaksi, jos ette yhtään pysty sietämään negatiivisia tunteita ja sopeutumaan edes hetkellisesti vähemmän miellyttäviin tilanteisiin.

Minä teen oman elämäni juuri helpoksi välttämällä energiasyöppöjä.

Miksi ihmeessä minun pitäisi sietää heidän aiheuttama negatiivisuus?

Arvostan itseäni sen verran, että valitsen seurani niin että se ei aiheuta minulle pahaa oloa. Negatiivisia tunteita tulee kyllä normaalielämässä muutenkin ja siedän niitä, mutta energiasyöpöt tosiaan imevät kaiken energian, "keskustelu" on yksipuolista, yleensä vain heidän asioistaan, todella takertuvia.

Ainoa hetki jolloin ovat kiinnostuneita minun asioistani, on jos yritän päästä eroon, tai tapaaminen ei sovi, silloin pitäisi antaa minuutintarkka selostus miksen voi tavata ja mikä minua estä, ja milloin voin.

Parasta katkaista välit sellaiseen, jos vain voi. Minun tehtäväni ei ole opettaa normaalia kommunikaatiota aikuiselle. Minä olen vastuussa omasta hyvinvoinnistani ja energiasyöpöt eivät sitä tue.

Samoin kuin alkoholistit, ihmisenä voin olla kaveri, mutta yhdelle sanoin lopulta, että olet tervetullut kylään, mutta selvinpäin (silloin oli pieni vauva). Ei ole näkynyt yli seitsemään vuoteen.

Mutta miten sanot tuon energiasyöpölle? 

Nimenomaan kirjoitin, että kaveriksi tai ystäviksi en päästä, mutta on ihan eri asia opetella sietämään ikäviä ihmisiä hetkellisesti. Ei niitä pakoon pääse, niitä on kaikkien meidän työpaikoilla, naapurustossa jne. Silti voi itse säilyttää kohteliaat käytöstavat eikä vajota yhtä alas ja olla töykeä.

Ongelmahan on, että nää energiasyöpöt kuvittelee olevansa heti ylin ystävä, jos erehtyy kuuntelemaan heitä :D

Tottakai kohteliaasti eroon, muttei tarvi sietää. Kukaan ei oo ehdottanut että potkaise nurin.

Energiasyöpöt on niitä jotka puhuu itsestään, uhriutuu, aina on kriisi, vähättelee muiden ongelmia, puhuu päälle, ei kuuntele kun sinä puhut, kääntää kaikki aiheet itseensä. Ei tarvi olla töykeä, mutta ei myöskään sietää. En itse ainakaan tarkoita ns. normaalia ihmistä, jonka kanssa jutellaan, vaan sellaista jonka jälkeen on sellainen olo, että "miksi annoin kohdella itseäni nuin". Vie energian, ahdistaa, väsyttää, tulee lähes hyväksikäytetty olo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä keskustelu. Inhoan energiasyöppöjä enkä päästä heitä kavereiksi tai ystäviksi, mutta kyllä sellaista nyt satunnaisesti muutaman minuutin tai puolituntisen jaksaa tällainen introverttikin. Teette oman elämänne melko vaikeaksi, jos ette yhtään pysty sietämään negatiivisia tunteita ja sopeutumaan edes hetkellisesti vähemmän miellyttäviin tilanteisiin.

Minä teen oman elämäni juuri helpoksi välttämällä energiasyöppöjä.

Miksi ihmeessä minun pitäisi sietää heidän aiheuttama negatiivisuus?

Arvostan itseäni sen verran, että valitsen seurani niin että se ei aiheuta minulle pahaa oloa. Negatiivisia tunteita tulee kyllä normaalielämässä muutenkin ja siedän niitä, mutta energiasyöpöt tosiaan imevät kaiken energian, "keskustelu" on yksipuolista, yleensä vain heidän asioistaan, todella takertuvia.

Ainoa hetki jolloin ovat kiinnostuneita minun asioistani, on jos yritän päästä eroon, tai tapaaminen ei sovi, silloin pitäisi antaa minuutintarkka selostus miksen voi tavata ja mikä minua estä, ja milloin voin.

Parasta katkaista välit sellaiseen, jos vain voi. Minun tehtäväni ei ole opettaa normaalia kommunikaatiota aikuiselle. Minä olen vastuussa omasta hyvinvoinnistani ja energiasyöpöt eivät sitä tue.

Samoin kuin alkoholistit, ihmisenä voin olla kaveri, mutta yhdelle sanoin lopulta, että olet tervetullut kylään, mutta selvinpäin (silloin oli pieni vauva). Ei ole näkynyt yli seitsemään vuoteen.

Mutta miten sanot tuon energiasyöpölle? 

Nimenomaan kirjoitin, että kaveriksi tai ystäviksi en päästä, mutta on ihan eri asia opetella sietämään ikäviä ihmisiä hetkellisesti. Ei niitä pakoon pääse, niitä on kaikkien meidän työpaikoilla, naapurustossa jne. Silti voi itse säilyttää kohteliaat käytöstavat eikä vajota yhtä alas ja olla töykeä.

Ongelmahan on, että nää energiasyöpöt kuvittelee olevansa heti ylin ystävä, jos erehtyy kuuntelemaan heitä :D

Tottakai kohteliaasti eroon, muttei tarvi sietää. Kukaan ei oo ehdottanut että potkaise nurin.

Energiasyöpöt on niitä jotka puhuu itsestään, uhriutuu, aina on kriisi, vähättelee muiden ongelmia, puhuu päälle, ei kuuntele kun sinä puhut, kääntää kaikki aiheet itseensä. Ei tarvi olla töykeä, mutta ei myöskään sietää. En itse ainakaan tarkoita ns. normaalia ihmistä, jonka kanssa jutellaan, vaan sellaista jonka jälkeen on sellainen olo, että "miksi annoin kohdella itseäni nuin". Vie energian, ahdistaa, väsyttää, tulee lähes hyväksikäytetty olo. 

Juuri tätä tarkoitin. Ap

Energiasyöpölle ei kannata olla ystävällinen, se käyttää sitä vaan hyväksi aloittamalla joka kerta loppumattomat valitusvirret. Super-ärsyttävää, kun se ei tajua etten halua olla missään tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanon että migreeni on tulossa, enkä valitettavasti voi jutella, kun en pysty keskittymään.

Pari energiasyöppöä tuttua on, yksi jopa kerran puhui puhelimessa ja kuvitteli että jäisin odottamaan.

Pahinta on, jos yrittää tuppautua mukaan, ei voi sanoa, että on menossa kauppaan/kirjastoon tms kun tunkee mukaan. 

Mukaan? Hui kamala. Onneksi tuollaista ei ole tapahtunut. Ap

"Oma" energiasyöppö jopa järjestelee menoja ja tapaamisia minulta kysymättä! Kele!

Täällä on helppo sanoa, että sanoisi itse vaikkapa, että painukoon hevon prseeseen. Mutta harvassa (onneksi) oikeasti ovat ne ihmiset, jotka noin haluavat/pystyvät sanomaan.

Muut konstit sitten...Jos on oikeasti tällaiseen ihmistyyppiin törmännyt, niin eihän niihin yleensä mikään "normaalikonsti" toimi, kuten keskustelun johdattaminen toiseen aiheeseen tms. Välttely taitaa olla ainoa konsti ja se taas on itselle pidemmän päälle aika hankalaa, jos useasti joutuu väistelemään. Jonkun kerran viikossa tms. tavattavan työkaverin väistelyn vielä jaksaa.