Ymmärtääkö mummot nykyajan deittailu kulttuuria
Olin tapailunaisen kanssa sen mummon mökillä käymässä vierailulla ja se mummo kysyi naiselta että olenko minä poikaystävä ja tapailunainen sanoi että me tapaillaan toistaiseksi. Sitten ne meni toiseen huoneeseen ja mummo sanoi tapailunaiselle että miksi olet tuon miehen kanssa jos ette seurustele. Aika tiukaan sävyyn kuulusteli naiselta että mikä meidän suhde on. Ei ole tainnut mummulle kertoa mitään eikä mummo tiedä miten nykyään suhteet muodostuu.
Kommentit (37)
50 vuotta sitten riitti että mies haki tytön tanssimaan jossain tansseissa ja se riitti että nainen näki että mies oli kiinnostunut parisuhteen perustamisesta. Silloin alettiin heti seurustelemaan ja tein sitten miehen kanssa 3 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta 40 enkä tajua minäkään. Joko ollaan tai ei olla.
No minä en kyllä osaa ensi- enkä vielä toisenkaan tapaamisen jälkeen päättää että nyt sitten seurustellaan vakituisesti. Olisipa ahdistavaa jos se pitäisi heti tietää ja olla tosissaan.
Joo, mutta tällaisia tapailukavereita ei viedä mummolaan!
Minulla meni vuosi ennen kun halusin olla miehen tyttöystävä. en pitänyt kiirettä ollenkaan suhteen aloittamisessa eikä mieskään oikein vonkannut sitä. Sitten vaan kerran kysyin haluaako se seurustella kanssani vakituisesti. Mies kysyi olenko tosissani ja vastasi 4 tunnin päästä että joo haluan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin yhden mimmin chatissa.
Menin hänen luokseen Sipooseen, pantiin kuin kanit, juotiin kahvit eikä tämän jälkeen enää tavattu. Mimmi sanoi olevansa seksihullu, joka tykkää nuoremmista miehistä.Olin tuolloin 36, hän 70.
Tämä mummo ainakin ymmärsi munan päälle.
Jätkä on kunnon haudanryöstäjä.
Kyllä vanhat mammatkin kaipaavat välillä vähän elämän eliksiiriä itteensä etteivät aivan kuihdu.
Nainen 43 kirjoitti:
Minulla meni vuosi ennen kun halusin olla miehen tyttöystävä. en pitänyt kiirettä ollenkaan suhteen aloittamisessa eikä mieskään oikein vonkannut sitä. Sitten vaan kerran kysyin haluaako se seurustella kanssani vakituisesti. Mies kysyi olenko tosissani ja vastasi 4 tunnin päästä että joo haluan.
Vongannut. Sori!
Wt fwb suhteet on just parasta
Syökää väliin hyydekakkua
En ymmärrä minäkään. Olen 50v. Olen toista kertaa naimisissa enkä koskaan ole tapaillut ketään. Seurustellut olen muutaman viikon kummankin aviomieheni kanssa, sitten muutettiin jo yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta 40 enkä tajua minäkään. Joko ollaan tai ei olla.
No minä en kyllä osaa ensi- enkä vielä toisenkaan tapaamisen jälkeen päättää että nyt sitten seurustellaan vakituisesti. Olisipa ahdistavaa jos se pitäisi heti tietää ja olla tosissaan.
No eikö silloin voi todeta vain että olemme tavanneet vasta muutaman kerran?
No ei ymmärrä. Muuta kuin että ei tarvitse enää ymmärtääkään, luojan kiitos.
Ei tapailumiehiä viedä mummoille. Pitääkö mummon nähdä mielikuvia väkisin päässään missä asennossa olette? Se tulee ekana mieleen. Vaikka voisi kai poikaystävästäkin tulla se mieleen. Yhdessä olossa kai oletetaan olevan välittämistä toisen voinnista, että olisi järkeä tai joku selkeys. Ellei mies ole platoninen kaverimies, että nörtin näkee jo kaukaa.
En minä halua kotiini täysin vieraita ihmisiä, joita edes sukulaiset ei oikeastaan tunne. Tapailukulttuuria oli jo 60-luvulla, mutta ei silloin randomeja viety mummolle näytille. Yksityiset asiat oli yksityisiä.
Miksi ihmeessä vie panonsa mummolle vierailulle? Ilmeisesti tapailunaisesi tai sinä itsekkään ette ymmärrä suhdettanne.
Jos mummosi on joko tosi vanha, tosi paljon lukenut tai sekä että, voit kertoa hänelle riiaavasi tai riiustelevasi. Yöjalassa käyminenkin taitaa sopia.
Vierailija kirjoitti:
Jos mummosi on joko tosi vanha, tosi paljon lukenut tai sekä että, voit kertoa hänelle riiaavasi tai riiustelevasi. Yöjalassa käyminenkin taitaa sopia.
Tai sitten sanot mummolle, että otit mukaan kaverin.
Nykynuoriso ei tiedä, mikä on kaveri siinä merkityksessä, jolla mummo sen ymmärtää.
Ennen oli kulttuuri ja tavat hieman erilaiset. Kyllä silloinkin seurustelu alkoi tapailulla, mutta ei niitä tapailusussuja vielä kuskailtu ympäri ämpäri pitkin sukulaisia. Vasta kun seurusteltiin vakavissaan, vietiin tyttö- tai poikaystävä näytille ensin omien vanhempien luo ja siitä sitten vähitellen muidenkin sukulaisten luo. Vanhimpien sukulaisten, siis esim. isovanhempien luo mentiin usein vasta, kun oli jo sormukset sormissa.
Voin hyvin kuvitella, että vanha polvi usein elää menneessä eikä käsitä sitä, että jo tapailuvaiheessa kuskataan kaveria sukulaisten luo.
Vierailija kirjoitti:
Mummot on jumiutuneet jonnekin 50 vuoden takaiseen aikaan ja kulttuuriin, eivät tajua nykypäivän asioista enää mitään.
Nykyään on netti ja some... Näin mummotkin varmasti pysyvät ajassa mukana. Tuo järjen käyttö on varmaan tullut eletyn elämän kylkiäisenä. Kyllä nuoremmatkin ajan myötä viisastuvat.
Voihan sitä sanoa miksi haluaa, mutta kyllähän tapailukin on jonkinasteista "seurustelua". Siinäkö se raja menee milloin saa sanoa poikaystäväksi ja vannotaan uskollisuutta. Ei sen sanominen ole välttämättä mitään ennenkään tarkoittanut, käyhän niin moni naimisissa olevakin vieraissa. Usein toinen väittää olevansa yksiavoisessa suhteessa ja toisen mielestä on avoin liitto. Eli ihan sama millä nimellä näitä suhteita kutsuu, saattaa olla että ajatellaan asiasta silti ihan eri lailla.